MAANANTAI 10.11.08
1. SAIMME KAIKEN, mitä halusimme, julisti Tzipi Livni voitonriemuisena Sharm el-Sheikin kvartetin kokouksen jälkeen. Samalla hän tunnusti, että Annapoliksen konferenssissa tuli tehtyä virheitä, joita nyt pyrittiin välttämään. Livnin riemullisen toteamuksen voi laskea hänen vaalitaistelunsa tiliin. Hän tarvitsee tunnustusta ”kokeneena ja luotettavana” neuvottelijana ja johtajana voidakseen menestyksellisesti jatkaa vaalityötään.
KADIMA-puolueen kansansuosio, jota Livni nyt johtaa, on pysytellyt korkealla kilpaillen vaihtelevasti Likudin kanssa, mutta sen romahtamiseen tarvitaan vain yksi lipsahdus.
LIVNI kertoi medialle, etteivät kvartetin edustajat asettaneet minkäänlaisia aikamääriä ”rauhanneuvotteluille” Israelin ja PA:n välillä, kuten Annapolisissa tehtiin, jossa vuoden 2008 loppu asetettiin neuvottelujen päämääräksi. Se on osoittautunut harhaksi.
TOISEKSI Sharm el-Sheikin kokouksessa hyväksyttiin Livnin ja Qureian sopima salaileva neuvottelumetodi, jonka mukaisesti Israelin kansa, kuten myös Knesset ja hallitus, on pidetty täysin pimennossa siitä, mistä on sovittu tai edes mistä keskusteltu. Livni väittää syyksi sen, että tällä halutaan välttää ennen aikaiset vuodot medialle, mutta tämä antaa samalla tilaisuuden kaikenlaisille huhuille ja poliittisesti vääristetyille ”tiedoille PA:n neuvottelutiimin jäseneltä.” Mikä lienee totuus tässä, mutta todennäköisin syy ja raaka totuus on Livnin halu saada sopimus valmiiksi ja alustavasti allekirjoitettua, joka sitten esitetään hallitukselle ja ehkä myös Knessetille uhkauksella, että ”se on sopimus, jota ei voi hylätä”, kuten USA:n mafiapomot aikoinaan. Tämä on demokratiaa israelilaisittain. Ariel Sharon käytti samaa metodia runnoessaan Gazan evakuoinnin läpi vastoin aiempia lupauksiaan.
LIVNI kuten myös Abbas vakuuttivat medialle, että kaikki kysymykset on jo nostettu pöydälle, myös kolme visaisinta: Jerusalem, pakolaiset ja rajat. Tässä vastausta Shasille, joka edelleen pyrkii osoittamaan kansalle ettei Jerusalemista neuvotella.
KVARTETTI päätti pitää seuraavan kokouksensa Moskovassa keväällä 2009.
Livni tapasi kokouksen aikana useita arabijohtajia, joita oli tullut seuraamaan kokousta. (JP)
2. USA:N ULKOMINISTERI Gondoleezza Rice vihjaili Sharm el-Sheikin kokouksessa, että hän pyytää ministeriönsä paneeleita laatimaan yhteenvedon Israelin ja PA:n välisten neuvottelujen kulusta omien muistiinpanojensa ja lausuntojen pohjalta. Debkafile kertoo, että Rice antaa apulaisulkoministeri David Welchille tehtäväksi johtaa tällaisen muistion laatimista, jonka Rice ojentaa seuraajalleen sitten, kun sellainen on valittu; ”eikä minusta sen jälkeen kuulla mitään”, kuten Rice selvitti.
DEBKAFILE arvioi, että tämän mukaisesti jokainen Israelin tiimin esittämä ajatus, hypoteesi tai esitys, joita heitettiin ilmaan luottamuksellisiksi sovituissa istunnoissa, tullaan merkitsemään muistiin Welchin kokoamaan muistioon, ja niitä pidetään Israelin esittäminä myönnytyksinä tai suostumuksina riippumatta siitä, tehtiinkö niistä päätöstä tai ei.
Tämä muistio esitetään sitten Obaman valitseman ulkoministeriön siirtoajan ryhmälle. DEBKAFILEN huoli on varmaan aivan aiheellinen, sillä se tulisi sitomaan Israelin seuraavan hallituksen kädet ja sen asettaman neuvottelutiimin, joka ei välttämättä ole sama kuin nykyinen Livnin johtama. Likudin puheenjohtaja Binyamin Netayahu on todennut monessa yhteydessä, etteivät Livnin tiimin tai Olmertin hallituksen sopimukset PA:n tai Syyrian kanssa välttämättä sido hänen tulevaa hallitustaan, jonka hän uskoo muodostavansa.
TÄMÄ TILANNE voi aiheuttaa vielä pahan ristiriidan USA:n ja Israelin hallitusten välille, jos edellä hahmoteltu malli toteutuu. (www.debka.com)
3. ARABIHALLITUKSET ovat hyvin huolissaan Obaman hallinnon suuntaviivoista. Se tuli ilmi Sharm el-Shekin kokouksen yhteydessä, jonne oli tullut useiden arabimaitten ulkoministereitä, ainakin Bahrainin, Jordanian, Egyptin, Marokon ja Emiirikuntien ulkoministerit olivat paikalla. Yksityisissä keskusteluissa, joihin Israelin ulkoministeri ei suoraan osallistunut, he ilmaisivat maittensa huolen Obaman puheissaan lupaamista myönnytyksistä Iranille, He katsovat, että ne voisivat suuresti lisätä Iranin vaikutusvaltaa alueella. Presidentiksi vaaleilla valittu Obama kertoi puheessaan perjantaina, ettei ydinasein varustettu Iran ole hyväksyttävissä, mutta tämä ei tyynnyttänyt arabimaitten epäluuloja. Obama on kuitenkin aiemmissa puheissaan vakuuttanut aloittavansa suorat keskustelut Iranin johdon kanssa. Lisäksi hän suunnittelee USA:n ulkoministeriön alaisen toimiston avaamista Teheranissa. Tämä ei merkitse diplomaattisuhteitten täyttä solmimista maitten välille, mutta enteilee sitä. Saudi Arabia varsinkin on ollut huolestunut Iranin vaikutuksen kasvusta Syyriassa ja sen kautta Libanonissa, jossa saudit tukevat sunni-muslimeja.
OBAMAN henkilökuntapäälliköksi valitsema Rahm Emanuel kertoi medialle, että Obaman kiireellisyyslistassa USA:n talous sekä kaksi meneillään olevaa sotaa ovat ensimmäisinä.
Emanuelin isä oli israelilainen lääkäri. Rahm muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän asuu Chicagossa kuten Obamakin ja on läheinen Obamalle ja hänen keskeiselle henkilökunnalleen. (JP)
4. ISRAEL EI aidosti halua rauhaa, julisti Syyrian presidentti Bashar Assad Damaskokseen kokoontuneille arabi-parlamentaarikoille sunnuntaina. ”Tähän hetkeen saakka näemme edelleen rauhan iskulausetta käytettävän osana sisäistä poliittista peliä Israelissa ja tärkeimpänä tekijänä ulkoisissa poliittisissa toimissa (maneuvers). Raaka todellisuus on, ettei rauha ole ollut Israelin tärkein tavoite. He ovat pääasiassa kiinnostuneet turvallisuudesta rajoittuneessa mielessä, joka voidaan saavuttaa heidän mielestään vain arabien turvallisuuden ja heidän oikeuksiensa kustannuksella, eikä ole enää meidän velvollisuutemme pyrkiä tarjoamaan todisteita halustamme rauhaan. Israelilaisten tulee todistaa rauhantahtonsa ja vakuuttaa arabit siitä. He ovat niitä, jotka miehittävät maatamme ja hyökkäilevät kansaamme vastaan siirtäen miljoonia asukkaitamme eikä päinvastoin.”
ISRAEL on käynyt neljä epäsuoraa keskustelutilaisuutta Syyrian kanssa Turkin välityksellä Olmertin aloitteesta, ja Olmert haluaa jatkaa keskusteluja vaikka suorina, jos Assad siihen suostuu. Assad on kuitenkin ilmoittanut selkeästi, ettei Syyria tule tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä ehtona keskusteluille, Syyria haluaa Golanin ylängön kokonaisuudessaan. Israel keskustelutiimi on periaatteessa ilmoittanut suostuvansa tähän, mutta haluaa pitää Kinneretin järven ympäristön hallussaan kansainvälisesti hyväksytyn rajan mukaisesti.
ASSAD käsitteli puheessaan myös USA:n ja Irakin välistä sopimusta, jota hän piti Amerikan tavoitteena säilyttää joukkojaan Irakissa voidakseen hyökätä sieltä Irakin naapurimaihin. Tässä hän viittasi USA:n äskeiseen iskuun Syyrian alueelle. Irakin hallitus on vaatinut USA:lta vakuutuksen, ettei se käytä sopimusta verukkeena hyökkäyksiin muita maita vastaan. Assad vaati, että myös muut arabimaat kieltäytyvät hyväksymästä Irakin ja USA:n välistä sopimusta, ja vaatii USA:n joukkojen nopeaa poistumista Irakin maaperältä. (JP)
5. ISRAELIN yksi keskeisistä vaatimuksista sopimuksesta Syyrian kanssa on ollut se, että Syyria katkaisee suhteensa ja riippuvuutensa Iranista sen lisäksi, että se lopettaa Hizbullahin ja Hamasin aseistamisen ja kouluttamisen. Yhtenä ehtona mainittiin Hamasin ja Islamic Jihadin päätoimistojen karkottaminen Damaskoksesta. Mitään näistä ehdoista ei ole toteutunut eikä ole näköpiirissä, että edes valmisteluja siihen suuntaan tehtäisiin. Miksi sitten Olmert haluaa jatkaa neuvotteluja ja mitkä Syyrian selitykset ovat niiden jatkamiseksi?
OLMERTIN sisäisistä motiiveista tuskin hän itsekään lienee täysin selvillä, sillä miten Likudin vakaasta johtajatason henkilöstä tulee yhtäkkiä äärivasemmiston ajaman rauhaprosessin kannattaja? Eräs psykologi ehdotti, että se kuuluu narsistiseen luonnekuvaan, jollaiseksi hän katsoo Olmertin. Narsistin suurimpana huolena on hänen oma hyvinvointinsa, nimenomaan materiaalin keräämisen muodossa, mutta myös jatkuvan ihailun ja hyväksymisen muodossa. Siten Olmertia vastaan nostetut epäilyt ja mahdolliset rikossyytteet merkitsevät hänelle henkistä katastrofia, jonka vastapainoksi hän epätoivoisesti etsii kompensaatiota, joksi kelpaa ”rauhantekijän” sädekehä. Hän kai kuvittelee, että tämä voisi jopa lopettaa epäilyt ja poliisitutkinnot hänen kohdallaan, sillä ”eihän kukaan voine tuomita sellaista henkilöä”.
BASHAR ASSADIN kohdalla laskelmat ovat aivan toisenlaisia. Hän tarvitsee näitä ”rauhankeskusteluja” enemmän kuin rauhaa, sillä ne suovat hänelle immuniteetin häntä vastaan nostetuille syytteille osallisuudesta naapurimaansa johtajien murhista. Toiseksi hänellä on tietenkin oman asemansa voimistaminen maansa johdossa, mitä useat Syyriassa tehdyt epämukavat ja selvittämättömät salamurhat ovat häirinneet. Mutta Syyria voi katsoa turvallisesti Iranin ehdottomaan tukeen niin kauan, kuin se pysyy kaidalla tiellä. Syyrian kääntyminen toiseen suuntaan vahingoittaisi enemmän Irania kuin Syyriaa, minkä vuoksi Iran ei varmaan suostu ilman taisteluja luopumaan Syyrian kontaktista. Toinen mahtava tukija Syyrialla on Venäjä, joka huolestuttavassa määrin on alkanut kasvattaa läsnäoloaan maassa. Se uudistaa ja laajentaa Latakian ja Tartysin satamia laivastonsa tukisatamiksi, joiden suojaksi se tuo maahan viimeisintä mallia olevia ilmatorjuntaohjuksiaan, joista vastaavat venäläiset sotilaat ja asiantuntijat. Tämä tosiasia Israelin on pakko huomioida laskelmissaan. (JP)
6. UUTISOTSIKOT
- Ehud Barak haluaisi vastata Gazasta ammuttuihin raketteihin ohjuksilla.
- Lockheed Martin neuvottelee Israelin kanssa 25 huippunykyaikaisen F-35 koneen ostamisesta. Koneet ovat valmiit viidessä vuodessa. Lukumäärää täydennettäisiin myöhemmin 50 koneen ostolla. (JP)
- Likudiin liittynyt entisenä ”Likudin prinssinä” pidetty Dan Meridor kertoi median edustajille, ettei hän suosittele sopimuksen tekemistä nykyisten PA:n johtajien kanssa. Toiseksi hän kritisoi oikeusministeri Friedmania, mistä kaikki Likudin jäsenet eivät pitäneet. Meridor on Beginin ohella yksi niistä tunnetuista julkisuuden henkilöistä, jotka ovat päättäneet palata politiikkaan. (JP)
- Ikävä näytelmä esitettiin eilen Holy Sepulchre (Pyhän haudan) kirkon sisällä, kun armenialaiset ja kreikkalaiskatoliset munkit ja papit nyrkkeilivät vuosittaisessa rituaalissaan kirkon sisätilojen käyttöoikeudesta. Paikalle kutsutut mellakkapoliisit pyrkivät erottamaan kiihkeitä fanaatikkoja toisistaan. (JP)
- Ben Gurionin lentokentällä oli ajoittaisia katkoksia henkilökunnan lakkoillessa. Tilanne rauhoittunee iltapäivän kuluessa.
- Auschwitzin kuolemanleirin alkuperäiset piirustukset löydettiin eräästä talosta. Piirustuksissa näkyy selvästi kaasukammion paikka 1200 neliömetrin alueella.
1. SAIMME KAIKEN, mitä halusimme, julisti Tzipi Livni voitonriemuisena Sharm el-Sheikin kvartetin kokouksen jälkeen. Samalla hän tunnusti, että Annapoliksen konferenssissa tuli tehtyä virheitä, joita nyt pyrittiin välttämään. Livnin riemullisen toteamuksen voi laskea hänen vaalitaistelunsa tiliin. Hän tarvitsee tunnustusta ”kokeneena ja luotettavana” neuvottelijana ja johtajana voidakseen menestyksellisesti jatkaa vaalityötään.
KADIMA-puolueen kansansuosio, jota Livni nyt johtaa, on pysytellyt korkealla kilpaillen vaihtelevasti Likudin kanssa, mutta sen romahtamiseen tarvitaan vain yksi lipsahdus.
LIVNI kertoi medialle, etteivät kvartetin edustajat asettaneet minkäänlaisia aikamääriä ”rauhanneuvotteluille” Israelin ja PA:n välillä, kuten Annapolisissa tehtiin, jossa vuoden 2008 loppu asetettiin neuvottelujen päämääräksi. Se on osoittautunut harhaksi.
TOISEKSI Sharm el-Sheikin kokouksessa hyväksyttiin Livnin ja Qureian sopima salaileva neuvottelumetodi, jonka mukaisesti Israelin kansa, kuten myös Knesset ja hallitus, on pidetty täysin pimennossa siitä, mistä on sovittu tai edes mistä keskusteltu. Livni väittää syyksi sen, että tällä halutaan välttää ennen aikaiset vuodot medialle, mutta tämä antaa samalla tilaisuuden kaikenlaisille huhuille ja poliittisesti vääristetyille ”tiedoille PA:n neuvottelutiimin jäseneltä.” Mikä lienee totuus tässä, mutta todennäköisin syy ja raaka totuus on Livnin halu saada sopimus valmiiksi ja alustavasti allekirjoitettua, joka sitten esitetään hallitukselle ja ehkä myös Knessetille uhkauksella, että ”se on sopimus, jota ei voi hylätä”, kuten USA:n mafiapomot aikoinaan. Tämä on demokratiaa israelilaisittain. Ariel Sharon käytti samaa metodia runnoessaan Gazan evakuoinnin läpi vastoin aiempia lupauksiaan.
LIVNI kuten myös Abbas vakuuttivat medialle, että kaikki kysymykset on jo nostettu pöydälle, myös kolme visaisinta: Jerusalem, pakolaiset ja rajat. Tässä vastausta Shasille, joka edelleen pyrkii osoittamaan kansalle ettei Jerusalemista neuvotella.
KVARTETTI päätti pitää seuraavan kokouksensa Moskovassa keväällä 2009.
Livni tapasi kokouksen aikana useita arabijohtajia, joita oli tullut seuraamaan kokousta. (JP)
2. USA:N ULKOMINISTERI Gondoleezza Rice vihjaili Sharm el-Sheikin kokouksessa, että hän pyytää ministeriönsä paneeleita laatimaan yhteenvedon Israelin ja PA:n välisten neuvottelujen kulusta omien muistiinpanojensa ja lausuntojen pohjalta. Debkafile kertoo, että Rice antaa apulaisulkoministeri David Welchille tehtäväksi johtaa tällaisen muistion laatimista, jonka Rice ojentaa seuraajalleen sitten, kun sellainen on valittu; ”eikä minusta sen jälkeen kuulla mitään”, kuten Rice selvitti.
DEBKAFILE arvioi, että tämän mukaisesti jokainen Israelin tiimin esittämä ajatus, hypoteesi tai esitys, joita heitettiin ilmaan luottamuksellisiksi sovituissa istunnoissa, tullaan merkitsemään muistiin Welchin kokoamaan muistioon, ja niitä pidetään Israelin esittäminä myönnytyksinä tai suostumuksina riippumatta siitä, tehtiinkö niistä päätöstä tai ei.
Tämä muistio esitetään sitten Obaman valitseman ulkoministeriön siirtoajan ryhmälle. DEBKAFILEN huoli on varmaan aivan aiheellinen, sillä se tulisi sitomaan Israelin seuraavan hallituksen kädet ja sen asettaman neuvottelutiimin, joka ei välttämättä ole sama kuin nykyinen Livnin johtama. Likudin puheenjohtaja Binyamin Netayahu on todennut monessa yhteydessä, etteivät Livnin tiimin tai Olmertin hallituksen sopimukset PA:n tai Syyrian kanssa välttämättä sido hänen tulevaa hallitustaan, jonka hän uskoo muodostavansa.
TÄMÄ TILANNE voi aiheuttaa vielä pahan ristiriidan USA:n ja Israelin hallitusten välille, jos edellä hahmoteltu malli toteutuu. (www.debka.com)
3. ARABIHALLITUKSET ovat hyvin huolissaan Obaman hallinnon suuntaviivoista. Se tuli ilmi Sharm el-Shekin kokouksen yhteydessä, jonne oli tullut useiden arabimaitten ulkoministereitä, ainakin Bahrainin, Jordanian, Egyptin, Marokon ja Emiirikuntien ulkoministerit olivat paikalla. Yksityisissä keskusteluissa, joihin Israelin ulkoministeri ei suoraan osallistunut, he ilmaisivat maittensa huolen Obaman puheissaan lupaamista myönnytyksistä Iranille, He katsovat, että ne voisivat suuresti lisätä Iranin vaikutusvaltaa alueella. Presidentiksi vaaleilla valittu Obama kertoi puheessaan perjantaina, ettei ydinasein varustettu Iran ole hyväksyttävissä, mutta tämä ei tyynnyttänyt arabimaitten epäluuloja. Obama on kuitenkin aiemmissa puheissaan vakuuttanut aloittavansa suorat keskustelut Iranin johdon kanssa. Lisäksi hän suunnittelee USA:n ulkoministeriön alaisen toimiston avaamista Teheranissa. Tämä ei merkitse diplomaattisuhteitten täyttä solmimista maitten välille, mutta enteilee sitä. Saudi Arabia varsinkin on ollut huolestunut Iranin vaikutuksen kasvusta Syyriassa ja sen kautta Libanonissa, jossa saudit tukevat sunni-muslimeja.
OBAMAN henkilökuntapäälliköksi valitsema Rahm Emanuel kertoi medialle, että Obaman kiireellisyyslistassa USA:n talous sekä kaksi meneillään olevaa sotaa ovat ensimmäisinä.
Emanuelin isä oli israelilainen lääkäri. Rahm muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän asuu Chicagossa kuten Obamakin ja on läheinen Obamalle ja hänen keskeiselle henkilökunnalleen. (JP)
4. ISRAEL EI aidosti halua rauhaa, julisti Syyrian presidentti Bashar Assad Damaskokseen kokoontuneille arabi-parlamentaarikoille sunnuntaina. ”Tähän hetkeen saakka näemme edelleen rauhan iskulausetta käytettävän osana sisäistä poliittista peliä Israelissa ja tärkeimpänä tekijänä ulkoisissa poliittisissa toimissa (maneuvers). Raaka todellisuus on, ettei rauha ole ollut Israelin tärkein tavoite. He ovat pääasiassa kiinnostuneet turvallisuudesta rajoittuneessa mielessä, joka voidaan saavuttaa heidän mielestään vain arabien turvallisuuden ja heidän oikeuksiensa kustannuksella, eikä ole enää meidän velvollisuutemme pyrkiä tarjoamaan todisteita halustamme rauhaan. Israelilaisten tulee todistaa rauhantahtonsa ja vakuuttaa arabit siitä. He ovat niitä, jotka miehittävät maatamme ja hyökkäilevät kansaamme vastaan siirtäen miljoonia asukkaitamme eikä päinvastoin.”
ISRAEL on käynyt neljä epäsuoraa keskustelutilaisuutta Syyrian kanssa Turkin välityksellä Olmertin aloitteesta, ja Olmert haluaa jatkaa keskusteluja vaikka suorina, jos Assad siihen suostuu. Assad on kuitenkin ilmoittanut selkeästi, ettei Syyria tule tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä ehtona keskusteluille, Syyria haluaa Golanin ylängön kokonaisuudessaan. Israel keskustelutiimi on periaatteessa ilmoittanut suostuvansa tähän, mutta haluaa pitää Kinneretin järven ympäristön hallussaan kansainvälisesti hyväksytyn rajan mukaisesti.
ASSAD käsitteli puheessaan myös USA:n ja Irakin välistä sopimusta, jota hän piti Amerikan tavoitteena säilyttää joukkojaan Irakissa voidakseen hyökätä sieltä Irakin naapurimaihin. Tässä hän viittasi USA:n äskeiseen iskuun Syyrian alueelle. Irakin hallitus on vaatinut USA:lta vakuutuksen, ettei se käytä sopimusta verukkeena hyökkäyksiin muita maita vastaan. Assad vaati, että myös muut arabimaat kieltäytyvät hyväksymästä Irakin ja USA:n välistä sopimusta, ja vaatii USA:n joukkojen nopeaa poistumista Irakin maaperältä. (JP)
5. ISRAELIN yksi keskeisistä vaatimuksista sopimuksesta Syyrian kanssa on ollut se, että Syyria katkaisee suhteensa ja riippuvuutensa Iranista sen lisäksi, että se lopettaa Hizbullahin ja Hamasin aseistamisen ja kouluttamisen. Yhtenä ehtona mainittiin Hamasin ja Islamic Jihadin päätoimistojen karkottaminen Damaskoksesta. Mitään näistä ehdoista ei ole toteutunut eikä ole näköpiirissä, että edes valmisteluja siihen suuntaan tehtäisiin. Miksi sitten Olmert haluaa jatkaa neuvotteluja ja mitkä Syyrian selitykset ovat niiden jatkamiseksi?
OLMERTIN sisäisistä motiiveista tuskin hän itsekään lienee täysin selvillä, sillä miten Likudin vakaasta johtajatason henkilöstä tulee yhtäkkiä äärivasemmiston ajaman rauhaprosessin kannattaja? Eräs psykologi ehdotti, että se kuuluu narsistiseen luonnekuvaan, jollaiseksi hän katsoo Olmertin. Narsistin suurimpana huolena on hänen oma hyvinvointinsa, nimenomaan materiaalin keräämisen muodossa, mutta myös jatkuvan ihailun ja hyväksymisen muodossa. Siten Olmertia vastaan nostetut epäilyt ja mahdolliset rikossyytteet merkitsevät hänelle henkistä katastrofia, jonka vastapainoksi hän epätoivoisesti etsii kompensaatiota, joksi kelpaa ”rauhantekijän” sädekehä. Hän kai kuvittelee, että tämä voisi jopa lopettaa epäilyt ja poliisitutkinnot hänen kohdallaan, sillä ”eihän kukaan voine tuomita sellaista henkilöä”.
BASHAR ASSADIN kohdalla laskelmat ovat aivan toisenlaisia. Hän tarvitsee näitä ”rauhankeskusteluja” enemmän kuin rauhaa, sillä ne suovat hänelle immuniteetin häntä vastaan nostetuille syytteille osallisuudesta naapurimaansa johtajien murhista. Toiseksi hänellä on tietenkin oman asemansa voimistaminen maansa johdossa, mitä useat Syyriassa tehdyt epämukavat ja selvittämättömät salamurhat ovat häirinneet. Mutta Syyria voi katsoa turvallisesti Iranin ehdottomaan tukeen niin kauan, kuin se pysyy kaidalla tiellä. Syyrian kääntyminen toiseen suuntaan vahingoittaisi enemmän Irania kuin Syyriaa, minkä vuoksi Iran ei varmaan suostu ilman taisteluja luopumaan Syyrian kontaktista. Toinen mahtava tukija Syyrialla on Venäjä, joka huolestuttavassa määrin on alkanut kasvattaa läsnäoloaan maassa. Se uudistaa ja laajentaa Latakian ja Tartysin satamia laivastonsa tukisatamiksi, joiden suojaksi se tuo maahan viimeisintä mallia olevia ilmatorjuntaohjuksiaan, joista vastaavat venäläiset sotilaat ja asiantuntijat. Tämä tosiasia Israelin on pakko huomioida laskelmissaan. (JP)
6. UUTISOTSIKOT
- Ehud Barak haluaisi vastata Gazasta ammuttuihin raketteihin ohjuksilla.
- Lockheed Martin neuvottelee Israelin kanssa 25 huippunykyaikaisen F-35 koneen ostamisesta. Koneet ovat valmiit viidessä vuodessa. Lukumäärää täydennettäisiin myöhemmin 50 koneen ostolla. (JP)
- Likudiin liittynyt entisenä ”Likudin prinssinä” pidetty Dan Meridor kertoi median edustajille, ettei hän suosittele sopimuksen tekemistä nykyisten PA:n johtajien kanssa. Toiseksi hän kritisoi oikeusministeri Friedmania, mistä kaikki Likudin jäsenet eivät pitäneet. Meridor on Beginin ohella yksi niistä tunnetuista julkisuuden henkilöistä, jotka ovat päättäneet palata politiikkaan. (JP)
- Ikävä näytelmä esitettiin eilen Holy Sepulchre (Pyhän haudan) kirkon sisällä, kun armenialaiset ja kreikkalaiskatoliset munkit ja papit nyrkkeilivät vuosittaisessa rituaalissaan kirkon sisätilojen käyttöoikeudesta. Paikalle kutsutut mellakkapoliisit pyrkivät erottamaan kiihkeitä fanaatikkoja toisistaan. (JP)
- Ben Gurionin lentokentällä oli ajoittaisia katkoksia henkilökunnan lakkoillessa. Tilanne rauhoittunee iltapäivän kuluessa.
- Auschwitzin kuolemanleirin alkuperäiset piirustukset löydettiin eräästä talosta. Piirustuksissa näkyy selvästi kaasukammion paikka 1200 neliömetrin alueella.
Comments