SUNNUNTAI 09.11.08
1. MARRASKUUN 9. JA 10. päivien aikana 1938 natsien hyökkäysjoukot (storm troopers) Saksassa ja Itävallassa hyökkäsivät juutalaisiin koteihin, kulkien pitkin katuja särkien juutalaisten omistamien kauppojen näyteikkunoita ja varastellen tavaroita, sytyttäen tuleen synagogia, hyökäten holtittomasti juutalaisia miehiä, naisia ja lapsia vastaan pidättäen heitä tuhansittain. Kysymys oli kuuluisasta natsi-Saksan ensimmäisestä systemaattisesta ja suunnitellusta hyökkäyksestä maan juutalaista väestönosaa vastaan, josta on totuttu käyttämään nimitystä ”Kristallnacht”, kristallisyö kimaltavien lasin sirpaleitten täyttäessä kadut yölamppujen valossa.
Väkivaltaisuuden loputtua tehtiin inventaario tuhoista: Ainakin 96 ihmistä oli surmattu; 1 300 synagogaa ja 7 500 juutalaisten omistama liikeyritystä tuhottu. Lukemattomia juutalaisia hautausmaita ja kouluja oli häväisty ja ryöstetty. Yli 30 000 juutalaista pidätettiin ja vietiin keskistysleireille. Heistä useimmat menehtyivät myöhemmin perustetuilla tuhoamisleireillä.
MAAILMANSODAN jälkeen monet saksalaiset väittivät, etteivät he olleet tietoisia siitä, mitä natsit tekivät juutalaisille asukkailleen.
KRISTALLIYÖN jälkeen eräs Hitler-nuorison (Hitler Jugend) jäsen totesi: ”Ei yksikään saksalainen tarpeeksi vanha kävelläkseen voisi väittää tietämättömyyttään juutalaisten vainoamisesta, eikä yksikään juutalainen voisi elätellä harhakuvitelmia siitä, että Hitler halusi muodostaa Saksan ennen kaikkea vapaaksi juutalaisista, Judenrein”.
JP:n asiasta kertovan artikkelin kirjoittaja Mitchell Bard toteaa, että myös monet amerikkalaiset väittivät olleensa tietämättömiä juutalaisia kohtaan suoritetuista vainoista holokaustin aikana, vaikka marraskuun 9 ja 10. päivien tapahtumat oli hyvin dokumentoitu lehtien etusivun palstoilla, kuten myös New York Times etusivun uutinen osoittaa.
USA:N presidentti Franklin Roosevelt ei ensin reagoinut asiaan mitenkään, vaan alisti asian ulkoministeriölle. Vasta äänekkäitten vastalauseitten herättämänä useita päiviä myöhemmin Roosevelt kutsui Saksan lähettiläänsä kotiin. Hän sanoi lehdistötilaisuudessa näin: ”Uutiset muutamista menneistä päivistä Saksasta ovat syvästi shokeeranneet yleistä mielipidettä USA:ssa. Sellaiset uutiset mistä maailmanosasta tahansa olisivat herättäneet samanlaisen ahdistavan reaktion Amerikan kansan parissa maan jokaisessa kolkassa. Minun on henkilökohtaisesti vaikea uskoa, että tällaista voisi tapahtua 20. vuosisadan sivilisaatiossa.”
ROOSEVELT antoi luvan 15 000 Saksan juutalaisen, jotka olivat jo tulleet Yhdysvaltoihin, jäädä maahan, mutta kieltäytyi lisäämästä juutalaisten kiintiötä muuttaa maahan natsien valtaamista maista. Tämä tuli leimaamaan USA:n ja länsivaltojen politiikkaa yleisestikin Saksasta tihkuneisiin tietoihin raivokkaista juutalaisvainoista ja kuolemanleireistä. Ne tarjosivat laimeaa sympatiaa juutalaisten kansanmurhaa kohtaan jos sitäkään todellisten vastatoimien asemesta. (JP)
2. TOINEN Israelilaisia ja juutalaisia syvästi järkyttäneen tapahtuman muistojuhla pidettiin eilen illalla Tel Avivin Kikar Rabin aukiolla. Kysymyksessä oli pääministeri Yitzhak Rabinin murhan 13. muistotilaisuus. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien arvioitten mukaan yli 100 000 ihmistä. Kuten Israelissa on tapana, edes tällaisen traagisen tapahtuman muistotilaisuutta ei voitu suorittaa ilman politiikkaa ja syytöksiä vastapuolelle, onhan nyt vaalikausi meneillään.
TILAISUUDESSA puhuivat sekä presidentti Shimon Peres ja ulkoministeri Tzipi Livni että puolustusministeri Ehud Barak. Varsinkin Livnin osallistumista monet vasemman laidan kulkijat vastustivat selittäen, että Rabin on heidän idolinsa. Toisaalta Livni on siinä määrin kallistunut vasemmalle, että Labour-puolueessa hänen katsotaan ohittavan heidän vasemmalta puoleltaan, ja että voidakseen kosiskella maan oikeistoa, Livni on aloittanut erikoiskampanjan osoittaakseen, ettei Kadima kuulu vasemmistoon.
SHIMON PERES sanoi esittävänsä ”haasteen, ei varoituksen”, luoda umpeen repeämä, mikä hajottaa kansaa. ”Ihmiset kysyvät itseltään, mitä itse kukin pystyy hyötymään valtiosta sen sijaan, että kysyisivät, miten kukin pystyisi hyödyttämään valtiota. Sen sijaan, että he ojentaisivat auttavan kätensä he vetävät sen pois. Tulevaisuus tulee olemaan vaikea, jos emme pysty ojentamaan kättämme vastapuolelle aloitteen tekemiseksi.” Peres viittasi puheessaan ”kokonaiseen kansanosaan, joka ei vetänyt liipaisinta; kansanosaan, jonka hän odottaa osallistuvan seuraavaan muistotilaisuuteen siten, että kansa kokonaisuudessaan voi tuomita väkivallan”. Samaa teemaa vihan hylkäämisestä esitti myös Tzipi Livni.
PUOLUSTUSMINISTERI Ehud Barak viittasi puheessaan uhkakuviin, jotka maata ympäröivät monelta taholta: Iran ydinaseillaan, Hizbullah, joka veti maan sotaan, ja Hamas, joka valvoo Gazan kaistaa. Barak viittasi ”yhteen sotilaaseen, jota Rabin ei tavannut, joka oli vain koulupoika silloin, kun Rabin murhattiin, ja jota Hamas on pitänyt panttivankinaan lähes 900 päivää”. Barak siirtyi sitten päivän politiikkaan: ”Väkivalta hajottaa Israelin demokratiaa. Meillä oli tapana kutsua sen harjoittajia huonoiksi siemeniksi, mutta nyt ne ovat kehittyneet syöpä-kasvaimiksi levittäen etäispesäkkeitään. Tämä ei ole enää varoitusmerkki, tämä on uhka demokratialle, armeijalle, poliisille ja kaikille normaalin yhteiskunnan viranomaisille. Lupaan, että me tulemme poistamaan tämän pahan keskuudestamme.”
YITZHAK RABININ tytär Dalia Rabin vakuutti kansan pitävän yllä Rabinin sytyttämää liekkiä. Viitaten orjuuden poistamista ajavan Abraham Lincolnin murhaan 140 vuotta sitten hän totesi, ettei meillä ole aikaa odottaa 140 vuotta väkivallan ja vihan poistamiseksi kansanosien väliltä. Hän kehotti ”kansaa äänestämään 10. helmikuuta 2009 ja valitsemaan kansalle johtajat, jotka pystyvät sovittelemaan erimielisyydet ja vihan, ja jotka ovat kylliksi viisaita antaakseen hiljaiselle enemmistölle toivoa ja paremman tulevaisuuden”.
Paikalle eksynyt Obaman harras kannattaja yritti saada kansan yhtymään presidentiksi valitun Barack Husseinin iskulauseeseen: ”Kyllä, me voimme.” mutta kansa ei innostunut siitä. (JP)
3. PERESIN JA LIVNIN muistopuheet olivat lyhyitten otteiden mukaan suhteellisen
siistejä ja tilaisuuden henkeen sopivia, mutta Ehud Barak käy omaa vaalisotaansa, jonka teemaksi hän on valinnut rajut hyökkäykset ”setlementtejä ja setlereitä” vastaan, tosin välistä rajoittaen sanomaansa, että muutamat sadat siellä ovat väkivaltaisia. Barakin kansansuosio on hiipunut entisestään, mitä hän yrittää nostaa hyökkäämällä ns. oikeistoa ja sen esittämää väkivaltaa vastaan, johon hän laskee kuuluvaksi koko setlementtiväestön, yli 300 000 ilman Jerusalemin uusia lähiöitä, jotka on rakennettu 1967 sodassa vapauttamille alueille.
BARAK sai kovaa kritiikkiä osakseen antamalla Hebronissa pyhiinvaeltajien tien varrella sijaitsevan ns. ”rauhantalon” asukkaalle Yaron Kilaville määräyksen muuttaa välittömästi pois talosta ja samalla antaen hänelle määräyksen pysyä poissa Juudeasta ja Samariasta kolmen kuukauden ajan. Tämä on jo viides Barakin kahden kuukauden sisällä antama saman tapainen määräys, joilla rajoitetaan perheitten liikkumisvapautta ilman oikeuden päätöstä. Barak höystää joskus hyökkäyksiään sanoen, että IDF ja poliisi tulevat käsittelemään ”teräsnyrkillä” kaikkia niitä, jotka ovat häiriöksi yleiselle turvallisuudelle.
BARAKIN yksipuoliset määräykset, joita Ben-Eiliezer myös turvallisuusjohtajat tukevat omilla varoituksillaan uusista poliittisista teloituksista, jotka ovat ”aivan nurkan takana”, hämmentävät ennestäänkin kireää ja epäluuloista ilmapiiriä.
Barakin hyökkäysten takana on luultavasti pyrkimys valmistella kansaa odotettavissa oleviin Juudean ja Samarian juutalaisten massakarkotuksiin, jos Palestiinan valtion perustaminen lopultakin alkaa toteutua. Samanlainen mielipiteen muokkaus tehtiin ennen Gazan karkotuksia.
Israelissa vieraillut ulkoministeri Rice vakuutteli useaan kertaan, ettei Annapolis-suunnitelma suinkaan ole epäonnistunut, sillä se vain odottaa suotuisaa tilaisuutta toteutuakseen. Hän osallistuu tänään Sharm el-Shekissä alkaneeseen kvartetin tilaisuuteen.
4. HAMAS ilmoittaa, ettei se voi osallistua Hosni Mubarakin järjestämiin Fatahin ja
Hamasin yhtenäisyysneuvotteluihin. Hamasin päätös sai vihaisen ryöpytyksen Mubarakin taholta, joka on viimeiset viikot valmistellut konferenssia ja pyrkinyt varmistamaan kaikkien kutsuttujen osallistumisen. Hamasin kieltäytyminen vaikuttaa myös sekoittavasti kvartetin tämänpäiväiseen tapaamiseen, sillä se siirtää mahdollisuuden Palestiinan valtion perustamisesta entistä kauemmas.
Mubarak perui suunnitellun Fatahin ja Hamasin välisen keskustelun epämääräiseen tulevaisuuteen. Egyptin viranomaiset antoivat samalla käskyn kaikille palestiinalaisjärjestöjen edustajille, jotka olivat jo tulleet Kairoon, lähteä maasta välittömästi.
HAMASIN edustaja sanoo, että he havaitsivat sopimusluonnokseen lisätyn kohdan, jolla jatketaan Mahmoud Abbasin toimikautta ainakin vuodella. Hamas ei voi hyväksyä tätä. Toiseksi Hamasin edustaja sanoo, että Abbasin joukot ovat aloittaneet laajan operaation Länsirannalla Hamasin jäsenten pidättämiseksi konferenssin hämmentämiseksi. Hamas vapautti viime viikolla tusinoittain Fatahin jäseniä Gazan kaistalla. Kolmas syy Hamasin kieltäytymiseen konferenssista oli Länsirannan Hamasin edustajien sulkeminen pois konferenssin osanottajista. Neljäntenä oli Abbasin väitös, että hänen joukkojensa pidättämät ”Hamasin jäsenet olivat rikollisia ja murhaajia, joita he itse ovat”. (JP)
5. UUTISOTSIKOITA
- IDF:n sotilaat käväisivät tuhoamassa pommeja Gazan turva-aidan varrelta. Joukkoja tulitettiin panssarintorjunta ohjuksilla, kukaan ei haavoittunut.
- Lauantai-iltana IAF kävi tuhoamassa raketin laukaisutelineen raketteineen Gazassa Beit Hanoun pakolaisleirin lähellä. Ihmisuhreista ei tiedotettu.
- Sekä englannin hallitus että Baruck Obama ovat ilmoittaneet halunsa aloittaa keskustelut Hamasin kanssa määrätyin ehdoin. Hamas esittää, että Israel ja Hamas tunnustavat toisensa vastavuoroisesti ehtona keskusteluille. (JP)
- IDF on pyytänyt, että Shin Bet ja poliisi antavat sille tietoja vasemmistolaisista, joka aiheuttavat häiriöitä Juudeassa ja Samariassa. (INN)
- Gazan terroristit ampuivat raketin Sderotiin ja Ashkeloniin, asettivat pommeja turva-aidan varteen ja tulittivat sotilaita panssariohjuksilla lauantaina; IDF teki ohjusiskuja viittä laukaisutelinettä vastaan, mutta Barak ei halua tilanteen kiihtyvän eikä varsinkaan aloittaa laajamittaista hyökkäystä Gazaan peläten Labourin kansansuosion hiipuvan entisestään. (INN)
Lämpötilat Jsm: Su: 16-21; Ma: 13-21; Ti: 14-19; Ke: 14-22 C-astetta, osittain pilvistä.
1. MARRASKUUN 9. JA 10. päivien aikana 1938 natsien hyökkäysjoukot (storm troopers) Saksassa ja Itävallassa hyökkäsivät juutalaisiin koteihin, kulkien pitkin katuja särkien juutalaisten omistamien kauppojen näyteikkunoita ja varastellen tavaroita, sytyttäen tuleen synagogia, hyökäten holtittomasti juutalaisia miehiä, naisia ja lapsia vastaan pidättäen heitä tuhansittain. Kysymys oli kuuluisasta natsi-Saksan ensimmäisestä systemaattisesta ja suunnitellusta hyökkäyksestä maan juutalaista väestönosaa vastaan, josta on totuttu käyttämään nimitystä ”Kristallnacht”, kristallisyö kimaltavien lasin sirpaleitten täyttäessä kadut yölamppujen valossa.
Väkivaltaisuuden loputtua tehtiin inventaario tuhoista: Ainakin 96 ihmistä oli surmattu; 1 300 synagogaa ja 7 500 juutalaisten omistama liikeyritystä tuhottu. Lukemattomia juutalaisia hautausmaita ja kouluja oli häväisty ja ryöstetty. Yli 30 000 juutalaista pidätettiin ja vietiin keskistysleireille. Heistä useimmat menehtyivät myöhemmin perustetuilla tuhoamisleireillä.
MAAILMANSODAN jälkeen monet saksalaiset väittivät, etteivät he olleet tietoisia siitä, mitä natsit tekivät juutalaisille asukkailleen.
KRISTALLIYÖN jälkeen eräs Hitler-nuorison (Hitler Jugend) jäsen totesi: ”Ei yksikään saksalainen tarpeeksi vanha kävelläkseen voisi väittää tietämättömyyttään juutalaisten vainoamisesta, eikä yksikään juutalainen voisi elätellä harhakuvitelmia siitä, että Hitler halusi muodostaa Saksan ennen kaikkea vapaaksi juutalaisista, Judenrein”.
JP:n asiasta kertovan artikkelin kirjoittaja Mitchell Bard toteaa, että myös monet amerikkalaiset väittivät olleensa tietämättömiä juutalaisia kohtaan suoritetuista vainoista holokaustin aikana, vaikka marraskuun 9 ja 10. päivien tapahtumat oli hyvin dokumentoitu lehtien etusivun palstoilla, kuten myös New York Times etusivun uutinen osoittaa.
USA:N presidentti Franklin Roosevelt ei ensin reagoinut asiaan mitenkään, vaan alisti asian ulkoministeriölle. Vasta äänekkäitten vastalauseitten herättämänä useita päiviä myöhemmin Roosevelt kutsui Saksan lähettiläänsä kotiin. Hän sanoi lehdistötilaisuudessa näin: ”Uutiset muutamista menneistä päivistä Saksasta ovat syvästi shokeeranneet yleistä mielipidettä USA:ssa. Sellaiset uutiset mistä maailmanosasta tahansa olisivat herättäneet samanlaisen ahdistavan reaktion Amerikan kansan parissa maan jokaisessa kolkassa. Minun on henkilökohtaisesti vaikea uskoa, että tällaista voisi tapahtua 20. vuosisadan sivilisaatiossa.”
ROOSEVELT antoi luvan 15 000 Saksan juutalaisen, jotka olivat jo tulleet Yhdysvaltoihin, jäädä maahan, mutta kieltäytyi lisäämästä juutalaisten kiintiötä muuttaa maahan natsien valtaamista maista. Tämä tuli leimaamaan USA:n ja länsivaltojen politiikkaa yleisestikin Saksasta tihkuneisiin tietoihin raivokkaista juutalaisvainoista ja kuolemanleireistä. Ne tarjosivat laimeaa sympatiaa juutalaisten kansanmurhaa kohtaan jos sitäkään todellisten vastatoimien asemesta. (JP)
2. TOINEN Israelilaisia ja juutalaisia syvästi järkyttäneen tapahtuman muistojuhla pidettiin eilen illalla Tel Avivin Kikar Rabin aukiolla. Kysymyksessä oli pääministeri Yitzhak Rabinin murhan 13. muistotilaisuus. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien arvioitten mukaan yli 100 000 ihmistä. Kuten Israelissa on tapana, edes tällaisen traagisen tapahtuman muistotilaisuutta ei voitu suorittaa ilman politiikkaa ja syytöksiä vastapuolelle, onhan nyt vaalikausi meneillään.
TILAISUUDESSA puhuivat sekä presidentti Shimon Peres ja ulkoministeri Tzipi Livni että puolustusministeri Ehud Barak. Varsinkin Livnin osallistumista monet vasemman laidan kulkijat vastustivat selittäen, että Rabin on heidän idolinsa. Toisaalta Livni on siinä määrin kallistunut vasemmalle, että Labour-puolueessa hänen katsotaan ohittavan heidän vasemmalta puoleltaan, ja että voidakseen kosiskella maan oikeistoa, Livni on aloittanut erikoiskampanjan osoittaakseen, ettei Kadima kuulu vasemmistoon.
SHIMON PERES sanoi esittävänsä ”haasteen, ei varoituksen”, luoda umpeen repeämä, mikä hajottaa kansaa. ”Ihmiset kysyvät itseltään, mitä itse kukin pystyy hyötymään valtiosta sen sijaan, että kysyisivät, miten kukin pystyisi hyödyttämään valtiota. Sen sijaan, että he ojentaisivat auttavan kätensä he vetävät sen pois. Tulevaisuus tulee olemaan vaikea, jos emme pysty ojentamaan kättämme vastapuolelle aloitteen tekemiseksi.” Peres viittasi puheessaan ”kokonaiseen kansanosaan, joka ei vetänyt liipaisinta; kansanosaan, jonka hän odottaa osallistuvan seuraavaan muistotilaisuuteen siten, että kansa kokonaisuudessaan voi tuomita väkivallan”. Samaa teemaa vihan hylkäämisestä esitti myös Tzipi Livni.
PUOLUSTUSMINISTERI Ehud Barak viittasi puheessaan uhkakuviin, jotka maata ympäröivät monelta taholta: Iran ydinaseillaan, Hizbullah, joka veti maan sotaan, ja Hamas, joka valvoo Gazan kaistaa. Barak viittasi ”yhteen sotilaaseen, jota Rabin ei tavannut, joka oli vain koulupoika silloin, kun Rabin murhattiin, ja jota Hamas on pitänyt panttivankinaan lähes 900 päivää”. Barak siirtyi sitten päivän politiikkaan: ”Väkivalta hajottaa Israelin demokratiaa. Meillä oli tapana kutsua sen harjoittajia huonoiksi siemeniksi, mutta nyt ne ovat kehittyneet syöpä-kasvaimiksi levittäen etäispesäkkeitään. Tämä ei ole enää varoitusmerkki, tämä on uhka demokratialle, armeijalle, poliisille ja kaikille normaalin yhteiskunnan viranomaisille. Lupaan, että me tulemme poistamaan tämän pahan keskuudestamme.”
YITZHAK RABININ tytär Dalia Rabin vakuutti kansan pitävän yllä Rabinin sytyttämää liekkiä. Viitaten orjuuden poistamista ajavan Abraham Lincolnin murhaan 140 vuotta sitten hän totesi, ettei meillä ole aikaa odottaa 140 vuotta väkivallan ja vihan poistamiseksi kansanosien väliltä. Hän kehotti ”kansaa äänestämään 10. helmikuuta 2009 ja valitsemaan kansalle johtajat, jotka pystyvät sovittelemaan erimielisyydet ja vihan, ja jotka ovat kylliksi viisaita antaakseen hiljaiselle enemmistölle toivoa ja paremman tulevaisuuden”.
Paikalle eksynyt Obaman harras kannattaja yritti saada kansan yhtymään presidentiksi valitun Barack Husseinin iskulauseeseen: ”Kyllä, me voimme.” mutta kansa ei innostunut siitä. (JP)
3. PERESIN JA LIVNIN muistopuheet olivat lyhyitten otteiden mukaan suhteellisen
siistejä ja tilaisuuden henkeen sopivia, mutta Ehud Barak käy omaa vaalisotaansa, jonka teemaksi hän on valinnut rajut hyökkäykset ”setlementtejä ja setlereitä” vastaan, tosin välistä rajoittaen sanomaansa, että muutamat sadat siellä ovat väkivaltaisia. Barakin kansansuosio on hiipunut entisestään, mitä hän yrittää nostaa hyökkäämällä ns. oikeistoa ja sen esittämää väkivaltaa vastaan, johon hän laskee kuuluvaksi koko setlementtiväestön, yli 300 000 ilman Jerusalemin uusia lähiöitä, jotka on rakennettu 1967 sodassa vapauttamille alueille.
BARAK sai kovaa kritiikkiä osakseen antamalla Hebronissa pyhiinvaeltajien tien varrella sijaitsevan ns. ”rauhantalon” asukkaalle Yaron Kilaville määräyksen muuttaa välittömästi pois talosta ja samalla antaen hänelle määräyksen pysyä poissa Juudeasta ja Samariasta kolmen kuukauden ajan. Tämä on jo viides Barakin kahden kuukauden sisällä antama saman tapainen määräys, joilla rajoitetaan perheitten liikkumisvapautta ilman oikeuden päätöstä. Barak höystää joskus hyökkäyksiään sanoen, että IDF ja poliisi tulevat käsittelemään ”teräsnyrkillä” kaikkia niitä, jotka ovat häiriöksi yleiselle turvallisuudelle.
BARAKIN yksipuoliset määräykset, joita Ben-Eiliezer myös turvallisuusjohtajat tukevat omilla varoituksillaan uusista poliittisista teloituksista, jotka ovat ”aivan nurkan takana”, hämmentävät ennestäänkin kireää ja epäluuloista ilmapiiriä.
Barakin hyökkäysten takana on luultavasti pyrkimys valmistella kansaa odotettavissa oleviin Juudean ja Samarian juutalaisten massakarkotuksiin, jos Palestiinan valtion perustaminen lopultakin alkaa toteutua. Samanlainen mielipiteen muokkaus tehtiin ennen Gazan karkotuksia.
Israelissa vieraillut ulkoministeri Rice vakuutteli useaan kertaan, ettei Annapolis-suunnitelma suinkaan ole epäonnistunut, sillä se vain odottaa suotuisaa tilaisuutta toteutuakseen. Hän osallistuu tänään Sharm el-Shekissä alkaneeseen kvartetin tilaisuuteen.
4. HAMAS ilmoittaa, ettei se voi osallistua Hosni Mubarakin järjestämiin Fatahin ja
Hamasin yhtenäisyysneuvotteluihin. Hamasin päätös sai vihaisen ryöpytyksen Mubarakin taholta, joka on viimeiset viikot valmistellut konferenssia ja pyrkinyt varmistamaan kaikkien kutsuttujen osallistumisen. Hamasin kieltäytyminen vaikuttaa myös sekoittavasti kvartetin tämänpäiväiseen tapaamiseen, sillä se siirtää mahdollisuuden Palestiinan valtion perustamisesta entistä kauemmas.
Mubarak perui suunnitellun Fatahin ja Hamasin välisen keskustelun epämääräiseen tulevaisuuteen. Egyptin viranomaiset antoivat samalla käskyn kaikille palestiinalaisjärjestöjen edustajille, jotka olivat jo tulleet Kairoon, lähteä maasta välittömästi.
HAMASIN edustaja sanoo, että he havaitsivat sopimusluonnokseen lisätyn kohdan, jolla jatketaan Mahmoud Abbasin toimikautta ainakin vuodella. Hamas ei voi hyväksyä tätä. Toiseksi Hamasin edustaja sanoo, että Abbasin joukot ovat aloittaneet laajan operaation Länsirannalla Hamasin jäsenten pidättämiseksi konferenssin hämmentämiseksi. Hamas vapautti viime viikolla tusinoittain Fatahin jäseniä Gazan kaistalla. Kolmas syy Hamasin kieltäytymiseen konferenssista oli Länsirannan Hamasin edustajien sulkeminen pois konferenssin osanottajista. Neljäntenä oli Abbasin väitös, että hänen joukkojensa pidättämät ”Hamasin jäsenet olivat rikollisia ja murhaajia, joita he itse ovat”. (JP)
5. UUTISOTSIKOITA
- IDF:n sotilaat käväisivät tuhoamassa pommeja Gazan turva-aidan varrelta. Joukkoja tulitettiin panssarintorjunta ohjuksilla, kukaan ei haavoittunut.
- Lauantai-iltana IAF kävi tuhoamassa raketin laukaisutelineen raketteineen Gazassa Beit Hanoun pakolaisleirin lähellä. Ihmisuhreista ei tiedotettu.
- Sekä englannin hallitus että Baruck Obama ovat ilmoittaneet halunsa aloittaa keskustelut Hamasin kanssa määrätyin ehdoin. Hamas esittää, että Israel ja Hamas tunnustavat toisensa vastavuoroisesti ehtona keskusteluille. (JP)
- IDF on pyytänyt, että Shin Bet ja poliisi antavat sille tietoja vasemmistolaisista, joka aiheuttavat häiriöitä Juudeassa ja Samariassa. (INN)
- Gazan terroristit ampuivat raketin Sderotiin ja Ashkeloniin, asettivat pommeja turva-aidan varteen ja tulittivat sotilaita panssariohjuksilla lauantaina; IDF teki ohjusiskuja viittä laukaisutelinettä vastaan, mutta Barak ei halua tilanteen kiihtyvän eikä varsinkaan aloittaa laajamittaista hyökkäystä Gazaan peläten Labourin kansansuosion hiipuvan entisestään. (INN)
Lämpötilat Jsm: Su: 16-21; Ma: 13-21; Ti: 14-19; Ke: 14-22 C-astetta, osittain pilvistä.
Comments