TIISTAI 04.06.13

TIISTAI 04.06.13

1. USA:N ulkoministeri John Kerry on kiireinen mies, mutta siitä huolimatta hän löysi aikaa osallistua Amerikan juutalaisneuvoston Global Forum konferenssiin Washingtonissa myös puhuen siellä. Kerry aloitti sanomansa kysyen hepreaksi: ”Ma nishtana?” (mikä on erilaista), mikä viittaa seder-aterialla esitettyyn kysymykseen. Hän vastasi siihen itse todeten, että erikoista ja erilaista tässä on se, että aika ja mahdollisuudet ovat luisumassa pois käsistä. Hän myös kertoi 30-vuotisen kongressikautensa aikana tavanneensa kaikki Israelin sinä aikana palvelleet pääministerit vakuuttaen olevansa todellinen Israelin ystävä.

KERRY joutui kuitenkin toteamaan, että hyvistä yrityksistä huolimatta rauhanprosessi ei ole ollenkaan mikään prosessi. Hän varoitti, etteivät Israel ja USA ehkä koskaan saa toista tilaisuutta rauhan saavuttamiseksi todeten, ettei PA:n nykyinen johto ole vallassa loputtomiin, varsinkaan jos PA:n talous romahtaa, tai jos PA:n turvallisuusjärjestelyt pettävät.

”Mikä tulisi korvaamaan ne?”, hän kyseli. ”Nykyinen tasapainotilanne on yksinkertaisesti kestämätön. Umpikuja tänään ei ole sama huomenna - . Olemmeko valmiit elämään jatkuvassa konfliktissa?

Käyden läpi edellisiä rauhanponnisteluja – Oslo, Taba, Wye, Annapolis jne. – Kerry totesi, että kyynisyys ja epäusko vaikeuttavat rauhanprosessin ohjaamista takaisin polulleen.

Hän sanoi edelleen uskovansa, että rauha on mahdollinen, ja että näky kahdesta valtiosta on enemmän kuin taistelun arvoinen, mihin hän pyysi Amerikan juutalaisten tukea.

Kerry on tehnyt neljä matkaa Israeliin nykyisen toimikautensa aikana ja valmistelee viidettä matkaa lähipäivien aikana.

Kerry näyttää oppineen, ettei Israelin ja PA:n välinen konflikti ole syynä poliittiseen kuohuntaan Lähi Idässä – vaan pikemminkin diktaattorien käyttämä veruke omien ongelmiensa peittelemiseksi - sen saattaminen onnelliseen ratkaisuun aiheuttaisi kauaskantoisia seurauksia, jotka hyödyttäisivät Israelia.

ULKOMINISTERI John Kerryn puhe oli pääosin oikeanlainen, jota Amerikan juutalaisyhteisö odotti ja jonka se voi hyväksyä, mutta hänen viittauksensa mahdottomuuteen, että Israel voisi säilyä juutalaisena ja demokraattisena yhden valtion periaatteella, on kiistanalainen.

Hänen vakuutuksensa, ettei USA hyväksy ydinasein varustettua Irania, sen sijaan sai raikuvat suosionosoitukset, mikä varmaan lämmitti hänen sydäntään.

http://www.timesofisrael.com/ma-nishtana-kerry-asks-us-jews-ahead-of-new-peace-push/

2. ELYAKIM HAETZNI tarkastelee ynetnews.com artikkelissaan Israelin ja palestiinalaisten välistä konfliktia todeten, että Israelin maa jaettiin jo kerran 1900-luvun alussa, mutta paljon on vettä lirissyt Jordanjoessa siitä lähtien, mikä on johtamassa ”kahden valtion” kannattajat epätoivoon havaitessaan, että mahdollisuus kolmannen valtion perustamiseksi Israelin maahan on yhä kaukaisempi ja mahdottomampi vaihtoehto.

Balfourin julistuksessa 1917 juutalaisten kotimaahaan sisältyi paitsi Jordanjoen ja Välimeren välinen alue myös nykyinen Jordania kokonaisuudessaan. Englanti erotti myöhemmin Jordanjoen itäpuoliset alueet omaksi Transjordanian suojelumonarkiaksi, josta oli tarkoitus muodostaa palestiinalainen valtio. Transjordanian miehitettyä Juudean ja Samarian sekä Jerusalemin itäosat Israelin itsenäisyyssodassa v.1948, se otti nimekseen Jordania. Israel vapautti nämä alueet Jordanialta 1967 puolustussodassa.

HAETZNI sanoo ”kahden valtion” kannattajien murehtimisen johtuvan siitä, ettei heidän unelmansa ”kahdesta valtiosta” ole enää mahdollinen, vaan ”ratkaisu on jakamaton Israelin valtio, jota asuttaa kaksi kansaa”, kuten he valittavat. Jossi Sarid, entinen Meretzin puheenjohtaja, valitti Israelin televisiossa ”juutalaisen valtion loppua”, ja ”tähän pelkotilaan näyttää joutuneen myös pääministeri Netanyahu, joka johtanee kansallista leiriä”.

Haetzni kehottaa noita pelkotilaan joutuneita tarkastelemaan edellistä yritystä Israelin jakamisesta. Se tapahtui 29. marraskuuta 1947 YK:n yleiskokouksessa. Julkilausumassa maa jaettiin 598 000 juutalaisen ja 497 000 arabin kesken, jotka silloin asuivat maassa.

Toisin sanoen, Israelin maan jakoa ajettiin samoilla argumenteilla kuin nykyisin, eli yhden valtion välttämiseksi. Israelin muotoutumisen yhden kansan maaksi pelasti 1948 itsenäisyys-sota, jonka aikana arabit suurelta osin pakenivat maasta muodostaen juutalaisen ja demokraattisen Israelin valtion, juuri sen, jota Jossi Sarid ja kumppanit nyt murehtivat.

HAETZNI toteaa, että jos nuo ”kahden valtion” ajajat olisivat olleet vallassa 1948, he eivät olisi voineet hyväksyä Israelin valtiota, koska arabeja oli liikaa. Mikä sitten olisi ollut heidän ratkaisunsa? Arabien karkottaminen, jota he oikeasti kammoksuvat kuten muutkin.

Vuoden 1947 Israelin maan jakoa kannattavat ajattelivat toisin. He katsoivat, että vaikka juutalaisten maassa asuukin arabeja, he eivät olisi sen asukkaita vaan naapurimaan Palestiinan kansalaisia, ja Jaffassa asuvat arabit äänestäisivät Nablusissa.

Myös Oslon sopimuksissa häivähtää sama ajatus, sillä Jerusalemin itäosissa asuvien arabien sallittiin äänestää Palestiinan vaaleissa, Salah a-Din kadun postitoimistossa.

Haetzni kehittelee ajatuskuvioitaan edelleen todeten, että useimmilta on jäänyt huomioimatta, että suurin osa Jerusalemin itäosan arabeista haluaa asua Israelissa, ja että asukkaitten välillä tapahtuu päivittäistä yhteistoimintaa kauppakeskuksissa, sairaaloissa, takseissa, ravintoloissa ja tehtaissa. ”Vaikka se ei ole rakkaustarina, se kertoo onnistumisesta”.

HAETZNI käsittelee seuraavaksi demografiatilannetta maassa todeten, että syntyvyys arabien keskuudessa on alentunut juutalaisten noustessa, eli perheen keskimääräinen lapsiluku on laskenut arabiperheessä kuudesta kolmeen, jota myös juutalaisperheen lapsiluku lähentelee. Täten demografian pelko on vain kuvitteellinen.

Haetzni tulee ajatuskuvioissaan lopputulokseen: Jos Juudean ja Samarian arabit haluavat jatkaa semi-itsenäistä asumistaan alueillaan, he ovat tervetulleita, mutta heidän kotimaansa on Palestiina, jota voidaan kutsua nimellä Jordania, ja he äänestäisivät sen vaaleissa.

Tämä jättäisi juutalaisille neljänneksen juutalaisten kotimaaksi tarkoitetusta maa-alasta, mikä juutalaisten olisi hyväksyttävä, eikä siten maa-alueen uutta jakoa tarvita.

Pääministeri Netanyahun olisi korkea aika julkisesti käsitellä hallituksessa Edmond Levin komitean suosituksia, jossa edellä kerrottu tosiasia esitetään juridiselta kannalta, ja ottaa se hallituksensa ohjeeksi Juudean ja Samarian ja Jerusalemin asioita käsiteltäessä. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4387639,00.html

3. TURKIN pääministeri Recep Tayyip Erdogan vakuuttaa, että mielenosoitukset ovat laantumassa ja maa on palaamassa normaalitilaan. Tämä voi olla enemmän toiveajattelua kuin tosiasioihin perustuvaa havainnointia. Hän on kutsunut mielenosoittajia opposition edustajiksi ja ääriaineksiksi, vaikka toisaalta hän vakuuttaa kuuntelevansa kaikkien mielipiteitä, koska ”hän on kansansa palvelija, ei sen tyranni”, kuten hän sanoo.

Erdogan on joutunut sanaharkkaan myös maan presidentin Abdullah Gulin kanssa, joka arvostelee poliisin tarpeettoman kovia otteita kehottaen kunnioittamaan eri tavoin ajattelevien ei-uskonnollisten mielipiteitä. Erdogan vastasi siihen selvästi tuohtuneena, että hallituksen tulee puhua yhdellä suulla eikä esittää vastakohtaisia mielipiteitä.

Erdogan tunnetaan äkkipikaisena ja suorasanaisena miehenä, joka ei aina ehdi ajatella, ennen kuin puhuu.

TIISTAINA  kerrotaan, että maanantain mellakoissa pahoin haavoittunut 22-vuotias Abdullah Comert kuoli haavoihinsa tiistaiaamuna. Toinen henkilö, 26-vuotias Ethem Sarisuluk, sai luodin päähänsä, minkä johdosta hän on sairaalassa aivokuolleena. Turkin ihmisoikeus-järjestön mukaan häntä ampui poliisi, kun edellisen ampuja ei ole tiedossa.

Maanantaina sairaalan lääkäri totesi, että mies, joka haavoittui pahoin poliisin ajettua panssaroidulla autollaan tiesulkua vastaan, kuoli maanantaina vammoihinsa. Poliisin mukaan mies kuoli auto-onnettomuuden seurauksena.

Poliisi on luvannut siistiä toimiaan, mutta silminnäkijöitten mukaan näin ei ole tapahtunut. Poliisin kerrotaan kehottaneen kerrostaloon suojautuneita henkilöitä tulemaan ulos ilman seurauksia, mutta kun he tulivat kadulle, poliisi heitti kyynelkaasua heidän päälleen.

Lääkäriryhmän mukaan kahdeksan mielenosoittajaa on kriittisessä kunnossa.

USA:n ulkoministeriö kehottaa Turkin pääministeriä hillitsemään poliisin kovia otteita sanoen olevansa hyvin huolestunut haavoittuneiden määrästä. Maanantaina poliisi pidätti 500 ihmistä Ankarassa, kuten Dogan uutistoimisto kertoi, ja 300 pidätettiin Izmirissä, turkin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, Turkin Fox TV-uutisten mukaan. Turkin TV-asemat ovat olleet kovin varovaisia esitellessään tapahtumia kaduilla, Erdoganin pelko on juurtunut syvälle. http://www.timesofisrael.com/one-reported-killed-another-brain-dead-in-turkey-protests/

4. UUTISOTSIKOITA

-          Irakin sisäinen yhtenäisyys näyttää olevan hajoamassa. Irakin pääministeri Nouri al-Maliki, jota pidetään Iranille myönteisenä, joutui pakon edessä allekirjoittamaan sopimuksen autonomisen kurdialueen johtajien kanssa, jolla pyritään hälventämään jännitystä Ergin ja Bagdadin välillä. Artikkelin kirjoittaja Lazar Berman toteaa, että vaikka sopimuksen pitäminen on kyseenalainen, jo se, että Maliki allekirjoitti sen, kertoo hänen asemansa heikkoudesta. Kurdien Beshmerga joukot kävivät verisen tulitaistelun Bagdadin joukkoja kanssa Tikritin kaupungissa, ja nyt molempien osapuolten joukot virtaavat Kirkukiin uusintaottelua varten. Hallituksen eli federaation joukot pyrkivät palauttamaan Bagdadin vallan autonomiselle kurdialueelle, jossa sijaitsevat tuottoisat öljylähteet. Kurdit saavat tukea Yhdysvalloilta ja Israelilta, shia-pääministeri Malikilla on läheiset suhteet Iranin mullah-hallituksen kanssa. Kurdit eivät ole Malikin ainoa huolenaihe, sillä Irakin sunni-muslimit ovat nousemassa ilmi-kapinaan Malikin hallitusta vastaan. Pääministeri Malikin ja Kurdistanin aluehallituksen (KRG) pääministerin Nechirvan Barzanin välillä viime kuun alussa solmittu sopimus Bagdadissa yllätti kaikki. Sillä pyritään sovittelemaan Saddam Husseinin kurdeille aiheuttamia vahinkoja sekä sopimaan öljytulojen jakamisesta, joita Bagdad on jättänyt tilittämättä 4 miljardia USD. Toinen kuuma kysymys on Kirkukin kaupunki, jota kurdit kutsuvat kurdien Jerusalemiksi. Saddam Hussein karkotti sieltä 100 000 kurdia 1970-luvulla tuoden tilalle sunni-muslimeja. USA:lla on huono omatunto jättäessään maan, joka näyttää hajaantuvan lähelle sisällissotaa. Israelin erikoisjoukot ovat raporttien mukaan kouluttaneet kurditaistelijoita.

             Artikkelin kirjoittaja pitää mahdollisena itsenäisen Kurdistanin syntymistä.      

             http://www.timesofisrael.com/improbable-new-pact-shows-irans-ally-in-baghdad-is-

             losing-power/

-          Israelin hallitus on raporttien mukaan solminut sopimuksen nimeämättömän afrikkalaisen maan kanssa, jolla Sudanista maahan tunkeutuneet sortoa pakenevat tai työtä etsivät sudanilaiset pakolaiset siirrettäisiin kyseiseen maahan maksaen 8 000 USD kustakin henkilöstä. Ulkoministeriön mukaan sopimusta tuskin voidaan toteuttaa, koska se ei saa oikeusministeriön lupaa. Israeliin on vuosien aikana tulvinut n. 60 000 pakolaista, joiden kohtalosta ei ole pystytty päättämään. He asuvat kokoamisleireillä, mutta työtä heille ei ole tarjottu. Erään esityksen mukaan maahan haluavat voitaisiin käännyttää ja antaa heille kansalaisoikeudet. Heidän ylläpitonsa maksaa valtiolle, mutta kukaan ei ymmärrä miten heihin tulee suhtautua. Juutalaisen halakhan mukaan muukalaisia tulee kohdella kunnioittavasti ja hyvin, sillä he itse olivat muukalaisia raskaan työorjuuden alla Egyptissä. Siinain rajalle pystytetty 230 km:n pituinen sähköistetty ja erikoislaittein varmistettu turva-aita on tyrehdyttänyt laittoman maahan tunkeutumisen lähes kokonaan. http://www.timesofisrael.com/israel-offered-cash-for-migrants-deal-to-unnamed-african-state/

-          Armeijan komentaja kenraaliluutnantti Benny Gantz ilmoittaa, että loppuvuodeksi suunnitelluista reservien kertausharjoituksista luovutaan, sillä IDF:n budjettia leikattiin 2 %:n verran tänä vuonna, ensi vuonna 3 %, eikä varoja harjoituksiin siten ole. Asevelvollisille oli jo ilmoitettu harjoituksista, mutta nyt heille lähetetään edellisen mitätöimiskirje. http://www.timesofisrael.com/facing-budget-cuts-army-cancels-reserve-duty-for-2013/

-          IAEA:n pääsihteeri Yukiya Amano sanoo turhautuneena, että keskustelut Iranin ydinohjelmasta kiertävät kehää. Puhuessaan IAEA:n hallintojohtajille hän totesi, ettei Iran luovuta heille dokumentteja eikä osoita tarvittavaa yhteistyöhalua, joiden perusteella voitaisiin päätellä Iranin ydinteollisuuden nykytila ja suunta. Viinissä toukokuussa pidetyssä 10. neuvottelutilaisuudessa pyrittiin lopultakin saamaan Iranin hyväksyminen IAEA:n tutkijoitten pääsylle Iranin ydinlaitoksiin. Hän valitti tapaa, millä Iran kohtelee kansainvälistä instituuttia sen pyrkiessä hoitamaan velvollisuutensa. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/168600#.Ua2s42JHT-k

-          USA asetti uusia sanktioita Iranin valuuttaa ja autoteollisuutta vastaan, kuten USA Today raportoi. Iranin presidentti Ahmadinejad, joka äskettäin joutui helikopteri-onnettomuuteen ja mahdolliseen salamurhayritykseen kuten presidenttiehdokas Jalili ehkä Khamenein toimeksiannosta, tunnustaa, että viime vuosi oli taloudellisesti raskas, mutta ei osoita taipumisen merkkejä. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/168595#.Ua2vEWJHT-k

-          USA lähettää Patriot pattereita ja F-16 hävittäjiä Jordaniaan siltä varalta, että Syyrian tilanne leviää rajan yli hashemiitti-valtioon. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/168597#.Ua2wYmJHT-k

-          Israelin Arrow-2 (Hetz) on salaisissa testeissä osoittanut erinomaisen valmiutensa ja on pian valmis operatiiviseen käyttöön kasvavan ohjusuhkan torjumiseksi. (JP)