PERJANTAI 23.01.09
1. OBAMA vakuuttaa aloittavansa ”hyökkäävän politiikan” voidakseen toteuttaa rauhan Lähi Idässä. Hänen ensimmäinen ulkomaanpuhelunsa presidenttinä oli Mahmoud Abbasille, jonka laillisuus palestiinalaisten johtajana ja PA:n puheenjohtajana on yhtä kiistanalainen kuin hänen omansa. Obama ei ole vieläkään julkistanut syntymätodistustaan, joka kiistatta todistaisi hänen synnyinmaansa USA:n kansalaisena. Kuin oireellisesti Obama joutui uusimaan virkavalansa, koska hän sotkeutui virkakaavassa muuttaen virallista muotoa. Mahmoud Abbasin lainmukainen virkakausi päättyi 10. tammikuuta 09, mutta hän jatkaa PA:n puheenjohtajana kuin mitään ei olisi tapahtunut.
OBAMA nimitti Lähi Idän erikoislähettilääkseen entisen senaattorin George Mitchellin, jolla on varsin vaikuttava virka-ura takanaan ja joka ottaa kunnian varsinkin Irlannin rauhan-sopimuksesta. Hamasin edustaja ilmaisee tyytymättömyytensä Obaman valintaan todeten, ettei mikään näytä muuttuneen. Fatahin taholla Mitchellin valintaan sen sijaan asetetaan suuriakin toiveita, mistä osoituksena on Obaman asettama paino Abbasin asemalle. (JP)
2. ISRAELISSA sen sijaan muistetaan Mitchellin ansiot hieman toisin. Presidentti Bill Clinton asetti Mitchellin erikoisneuvonantajakseen joulukuussa 2000 pyytäen tältä neuvoa, miten edetä Lähi Idän rauhanprosessissa. PA oli Arafatin suulla hylännyt Clintonin tarjouksen valtiosta ja aloittanut hillittömän terrorikampanjan Israelissa. Mitchell esitti tutkimustensa tulokset ja suosituksensa Clintonille huhtikuussa 2001. Siinä hän selitti, että sekä Israel että palestiinalaiset olivat yhtä lailla syyllisiä palestiinalaisten terroriin israelilaisia vastaan. Mitchell suositteli Clintonille, että tämä vaatii Israelia lopettamaan kaiken rakentamisen juutalais-yhteisöissä Juudeassa ja Samariassa 1949 tulitaukolinjan ulkopuolella, sekä lopettamaan sotilaalliset toimensa palestiinalaista terrorismia vastaan. Mitchell väitti raportissaan, että palestiinalaiset olivat tehneet 100 %:n ponnistukset terrorin lopettamiseksi, jota – kuten Caroline B Glick JP:n artikkelissaan mainitsee – he itse harjoittivat. Hänen mielestään riittää, kun sanoo yrittävänsä tosissaan, tuloksilla ei ole väliä. Tämä lienee rohkaissut Jasser Arafatia väittämään englanninkielisissä puheissaan, että hän pyrkii 100 %:ti lopettamaan terrorin ja ettei hänellä ollut siten mitään tekemistä terrorismin kanssa.
MITCHELLIN suosituksiin vedoten Clinton pesi kätensä Israelin ja PA:n välisestä konfliktista todeten, että epäonnistuminen johtui siitä, ettei Israel suostunut tekemään tarvittavia myönnytyksiä eikä luopumaan maa-alueista, jotka se oli vapauttanut 1967 sodassa. Kuten Glick toteaa artikkelissaan, Mtchellin suunnitelma, joka perustui Clintonin omaan mutta hylättyyn suunnitelmaan, oli perusteena Tenet-suunnitelmalle, sitä seuranneelle ”tiekartalle rauhaan” sekä Annapolis-dokumentille runsas vuosi sitten.(JP)
3. PA:N JOHTO on vaistonnut uuden ajan alkamisen myös suhteissa Israelin kanssa. Siispä Mahmoud Abbasin sanoin lähdetään ”uuteen aikaan”, jonka USA:n ulkoministeriksi vahvistettu Hillary Clinton ilmoitti alkaneen puheessaan nimityksensä jälkeen. Abbas ilmoitti että kaikki se, mitä Olmert ja Livni ovat runsaan vuoden aikana sopineet PA:n kanssa Annapolis-dokumentin pohjalta, heitetään roskiin ja tulevat neuvottelut aloitetaan arabi-suunnitelman pohjalta, joka edellyttää Israelin luopuvan sataprosenttisesti kaikista 1967 vapauttamistaan alueista. Kuten tunnettua, tämä suunnitelma, jonka alun pitäen esitti Saudi Arabia 2002 ja jonka arabiliitto hyväksyi omakseen 2005, on äskettäin nostettu uudelleen pöydälle saudikuninkaan varoituksella, ettei se ole siinä loputtomiin. Käytännössä se tarkoittaa karkeasti puolen miljoonan juutalaisen karkottamista kodeistaan ja sijoittamista vielä tuntemattomaan paikkaan ennestäänkin ahtaalle Israelin maaperälle. Tässä yhteydessä on huomioitava, että 2005 Ariel Sharon karkotti n. 9 000 juutalaista asukasta Gazasta vakuuttaen, että se tuo rauhan ja turvallisuuden Israeliin ja nostaa Gazan palestiinalaiset taloudelliseen nousuun ja kukoistukseen. Se ei tuonut rauhaa, ei turvallisuutta eikä taloudellista kukoistusta Gazaan; se toi jatkuvan terrorin rakettien, kranaattien ja kivääritulen muodossa Gazaa ympäröiville juutalaiskaupungeille, kylille ja maatalousyhteisöille, ja se pakotti Gazan asukkaat Hamasin ääri-islamilaisen diktatuurin pakkopaitaan. Se toi operaatio Cast Lead taistelujen hävitykset ja kuolonuhrit terrorin ylitettyä Israelin sietokyvyn.
Gazasta karkotetuille juutalaisille se tarkoitti heidän elämäntyönsä raakaa murskaamista, kodittomuutta, työttömyyttä ja perheiden hajoamista nuorten menetettyä uskonsa oikeudenmukaisuuteen ja turvattuun tulevaisuuteen.
On vaikea edes kuvitella, mitä tapahtuu, jos puoli miljoonaa juutalaista pakotetaan samaan tilanteeseen, kuten saudisuunnitelma edellyttää, jota Mitchell ilmeisesti kannattaa. (JP)
4. OPERAATIO Cast Lead jälkiselvittelyissä on nostettu esille operaation aikana menehtyneitten palestiinalaisten määrä. IDF:n tappioiksi on vahvistunut 10 kaatunutta, joista 6 kuoli palestiinalaisluodeista ja sirpaleista, loput omien luodeista. Hamasin terveysministeriö ilmoittaa kuolleita palestiinalaisia olleen 1 314. Näistä ministeriön laskelmien mukaan enemmistö oli siviilejä, mukana 412 lasta ja 110 naista. Haavoittuneita palestiinalaisia oli saman ilmoituksen mukaan 5 300, niistä 1 855 lasta ja 795 naista. IDF ilmoittaa omiin laskelmiinsa perustuen, että 900 palestiinalaisia sai surmansa taisteluissa, ja niistä 150 oli siviilejä, eli loput olivat Hamasin ja muitten terrorijärjestöjen taistelijoita. Koska muita vahvistettuja lukuja ei ole ollut käytettävissä, ulkomaisten journalistien tiedot perustuvat Hamasin terveysministeriön antamiin lukuihin.
PALESTIINAN ihmisoikeuskeskus (PCHR) on yhdessä italialaisen journalistin Lorenzo Cremonezin kanssa pyrkinyt verifioimaan julkisuuteen levitettyjä tietoja. Heidän tutkimustensa tuloksensa osoittavat suuresti poikkeavia lukuja. Cremonezi julkisti torstaina italialaisessa Corroere della Sera lehdessä artikkelin jossa hän viittaa Gazassa toimivan Shifa-sairaalan lääkärin antamiin tietoihin, että Hamasin antamat luvut ovat suuresti liioiteltuja. Cremonezin artikkelin mukaan surmansa saaneita palestiinalaisia oli 500 – 600, joista suurin osa oli 17-23 ikäluokkien välillä olevia miehiä, jotka Hamas oli värvännyt armeijaansa. Vierailtuaan useissa sairaaloissa Gazan kaistalla ja haastateltuaan lukuisia haavoittuneitten omaisia, hän on tullut johtopäätökseen, että myös haavoittuneitten luku on paljon alle 5 300, minkä Hamas ilmoitti. Useissa sairaaloissa hän havaitsi, että valtaosa sairaalapaikoista oli tyhjä. Cremozy viittaa operaatio Defence Shield vuonna 2002 tappiolukuihin, joiksi aluksi ilmoitettiin 1 500 kuollutta, mutta joka luku lopulta osoittautui täysin perättömäksi, sillä vain 54 palestiinalaista kuoli operaatiossa, heistä 45 pyssymiehiä. IDF:n sotilaita menehtyi silloin alle 30.
Palestiinan ihmisoikeuskeskus pitää Cremonezin tietoja väärinä ja Hamasin oikeina. (JP)
5. GAZAN DIVISIOONAN komentaja prikaatikenraali Eyel Eisenberg kertoo, että Hamasin tapa käyttää viattomia lapsia inhimillisenä kilpenä kodeissa ja kouluissa oli hirviömäistä. Hän sanoi useitten perheitten havainneen palattuaan koteihinsa operaatio Cast Lead jälkeen, että heidän tietämättään heidän kotinsa oli miinoitettu. Hamas oli asettanut räjähdyspanoksia heidän kotiensa alle kertomatta heille mitään. Sotilailla oli vaikeaa havaita, että mennessään sisään koteihin niissä piileskeli itsemurhapommittajia, ja kävellessään kadulla he havaitsivat, että pommeja oli piilotettu TV-satelliittiantenneihin. Monet sotilaat todistivat, että usein miinoitetuissa kodeissa perhe oli sisällä, joko vapaaehtoisesti tai pakotettuina.
EISENBERG puolusti IDF:n käyttämää voimaa Gazassa, koska se oli mitoitettu Hamasin käyttämään määrään räjähteitä ja pommeja. Hän selitti, että Hamas itse valitsi taistelujen näyttämön, ei IDF, joka kaikin tavoin pyrki välttämään voiman käyttöä, missä se oli mahdollista. Hänen mukaansa tuhot Gazan kaistalla on suhteutettava Hamasin käyttämään väkivaltaan israelilaisia kohtaan ennen operaatiota ja sen aikana.
Hän sanoi, ettei Gilad Shalitin vapauttaminen ollut operaation ohjelmassa, mutta uskoi sen auttaneen hänen vapauttamisneuvottelujaan. (JP)
6. USEILTA TAHOILTA tulleitten uhkausten sotarikossyytteistä sotilaita ja maan johtoa vastaan kasaantuessa oikeusviranomaisten pöydille israelilainen ei-hallituksen tukema järjestö (NGO) Shurat Hadin esitti oikeuskansleri Menechem Mazuzille pyynnön syyttää Hamasin johtajia sotarikoksista, jotka ovat ilmeisiä, ja joihin ei liene vaikeaa löytää todistusaineistoa. Pyynnössä tähdennetään, että siviilikohteitten pommittaminen raketein ja kranaatein on sotarikos Geneven sopimusten mukaan. Kirjelmässä tähdennetään, että aivan samoin kuin kansainväliset ja paikalliset painostus-ryhmät nostavat syytteitä Israelin sotilaallisia ja poliittisia johtajia vastaan, Israelin tulee nostaa syytteet niitä palestiinalaisia vastaan, jotka ovat selvästi syyllistyneet sotarikoksiin. Kirjelmässä myös viitataan siihen, että sekä jotkut EU-maat että YK harkitsevat korvausten ja ehkä syytösten esittämistä niiden rahoittamien laitosten tuhoutumisesta taisteluissa. IDF on toistuvasti selittänyt, että se on pommittanut niitä vain sellaisissa tapauksissa, että niistä on tulitettu IDF:n sotilaita. Ongelman tässä muodostaa se, että kuten Shifan sairaalan tapauksessa, jonka norjalainen lääkäri ehkä poliittisesta kannastaan johtuen väittää asioita toisin kuin IDF, pitävien todisteiden saaminen tuottaa joskus suuria vaikeuksia. Tämä siksi, ettei paikalle päästetty ulkomaisia journalisteja, jotka olisivat omin silmin voineet todistaa tapahtumia. (JP)
7. UUTISOTSIKOITA
- Emiriittien uutistoimisto kertoo, että Kairon neuvotteluissa Amos Giladin ja egyptiläisten kanssa on edistytty Gilad Shaltin vapauttamiseksi. Toimiston mukaan sopimus voi valmistua muutaman viikon sisällä. Se edellyttäisi, että Israel vapauttaa satoja terroristeja vankiloistaan, ja avaa Gazan ja Israelin väliset terminaalit, myös Rafahin Egyptin ja Gazan välillä. (JP)
- Egyptin ja Israelin välinen sopimus salakuljetuksen lopettamiseksi saatiin valmiiksi, kertoo ynetnews.
- Israel rakentaa 4000 asuntoa Israelin arabien asuttamaan Umm al-Fahmiin.
- PA valittaa, että IDF lopetti operaationsa Gazassa kesken. (ynet)
- Poll of Polls mukaan puolueitten kannatus: Likud 31; Kadima 24; Labour 15; Israel Beiteinu 14; Shas 10; Meretz 6; UTJ 5; Jewish Home 2; Hadash 4; NU 3; Raam Tal 3; Balad 2; Vihreät 1. Kadimassa uskotaan, että Gilad Shalitin vapauttaminen nostaisi puolueen listan kärkeen. (INN)
- Egypti on saanut tuoda 1 200 sotilasta Gazan rajalleen. (haaretz)
1. OBAMA vakuuttaa aloittavansa ”hyökkäävän politiikan” voidakseen toteuttaa rauhan Lähi Idässä. Hänen ensimmäinen ulkomaanpuhelunsa presidenttinä oli Mahmoud Abbasille, jonka laillisuus palestiinalaisten johtajana ja PA:n puheenjohtajana on yhtä kiistanalainen kuin hänen omansa. Obama ei ole vieläkään julkistanut syntymätodistustaan, joka kiistatta todistaisi hänen synnyinmaansa USA:n kansalaisena. Kuin oireellisesti Obama joutui uusimaan virkavalansa, koska hän sotkeutui virkakaavassa muuttaen virallista muotoa. Mahmoud Abbasin lainmukainen virkakausi päättyi 10. tammikuuta 09, mutta hän jatkaa PA:n puheenjohtajana kuin mitään ei olisi tapahtunut.
OBAMA nimitti Lähi Idän erikoislähettilääkseen entisen senaattorin George Mitchellin, jolla on varsin vaikuttava virka-ura takanaan ja joka ottaa kunnian varsinkin Irlannin rauhan-sopimuksesta. Hamasin edustaja ilmaisee tyytymättömyytensä Obaman valintaan todeten, ettei mikään näytä muuttuneen. Fatahin taholla Mitchellin valintaan sen sijaan asetetaan suuriakin toiveita, mistä osoituksena on Obaman asettama paino Abbasin asemalle. (JP)
2. ISRAELISSA sen sijaan muistetaan Mitchellin ansiot hieman toisin. Presidentti Bill Clinton asetti Mitchellin erikoisneuvonantajakseen joulukuussa 2000 pyytäen tältä neuvoa, miten edetä Lähi Idän rauhanprosessissa. PA oli Arafatin suulla hylännyt Clintonin tarjouksen valtiosta ja aloittanut hillittömän terrorikampanjan Israelissa. Mitchell esitti tutkimustensa tulokset ja suosituksensa Clintonille huhtikuussa 2001. Siinä hän selitti, että sekä Israel että palestiinalaiset olivat yhtä lailla syyllisiä palestiinalaisten terroriin israelilaisia vastaan. Mitchell suositteli Clintonille, että tämä vaatii Israelia lopettamaan kaiken rakentamisen juutalais-yhteisöissä Juudeassa ja Samariassa 1949 tulitaukolinjan ulkopuolella, sekä lopettamaan sotilaalliset toimensa palestiinalaista terrorismia vastaan. Mitchell väitti raportissaan, että palestiinalaiset olivat tehneet 100 %:n ponnistukset terrorin lopettamiseksi, jota – kuten Caroline B Glick JP:n artikkelissaan mainitsee – he itse harjoittivat. Hänen mielestään riittää, kun sanoo yrittävänsä tosissaan, tuloksilla ei ole väliä. Tämä lienee rohkaissut Jasser Arafatia väittämään englanninkielisissä puheissaan, että hän pyrkii 100 %:ti lopettamaan terrorin ja ettei hänellä ollut siten mitään tekemistä terrorismin kanssa.
MITCHELLIN suosituksiin vedoten Clinton pesi kätensä Israelin ja PA:n välisestä konfliktista todeten, että epäonnistuminen johtui siitä, ettei Israel suostunut tekemään tarvittavia myönnytyksiä eikä luopumaan maa-alueista, jotka se oli vapauttanut 1967 sodassa. Kuten Glick toteaa artikkelissaan, Mtchellin suunnitelma, joka perustui Clintonin omaan mutta hylättyyn suunnitelmaan, oli perusteena Tenet-suunnitelmalle, sitä seuranneelle ”tiekartalle rauhaan” sekä Annapolis-dokumentille runsas vuosi sitten.(JP)
3. PA:N JOHTO on vaistonnut uuden ajan alkamisen myös suhteissa Israelin kanssa. Siispä Mahmoud Abbasin sanoin lähdetään ”uuteen aikaan”, jonka USA:n ulkoministeriksi vahvistettu Hillary Clinton ilmoitti alkaneen puheessaan nimityksensä jälkeen. Abbas ilmoitti että kaikki se, mitä Olmert ja Livni ovat runsaan vuoden aikana sopineet PA:n kanssa Annapolis-dokumentin pohjalta, heitetään roskiin ja tulevat neuvottelut aloitetaan arabi-suunnitelman pohjalta, joka edellyttää Israelin luopuvan sataprosenttisesti kaikista 1967 vapauttamistaan alueista. Kuten tunnettua, tämä suunnitelma, jonka alun pitäen esitti Saudi Arabia 2002 ja jonka arabiliitto hyväksyi omakseen 2005, on äskettäin nostettu uudelleen pöydälle saudikuninkaan varoituksella, ettei se ole siinä loputtomiin. Käytännössä se tarkoittaa karkeasti puolen miljoonan juutalaisen karkottamista kodeistaan ja sijoittamista vielä tuntemattomaan paikkaan ennestäänkin ahtaalle Israelin maaperälle. Tässä yhteydessä on huomioitava, että 2005 Ariel Sharon karkotti n. 9 000 juutalaista asukasta Gazasta vakuuttaen, että se tuo rauhan ja turvallisuuden Israeliin ja nostaa Gazan palestiinalaiset taloudelliseen nousuun ja kukoistukseen. Se ei tuonut rauhaa, ei turvallisuutta eikä taloudellista kukoistusta Gazaan; se toi jatkuvan terrorin rakettien, kranaattien ja kivääritulen muodossa Gazaa ympäröiville juutalaiskaupungeille, kylille ja maatalousyhteisöille, ja se pakotti Gazan asukkaat Hamasin ääri-islamilaisen diktatuurin pakkopaitaan. Se toi operaatio Cast Lead taistelujen hävitykset ja kuolonuhrit terrorin ylitettyä Israelin sietokyvyn.
Gazasta karkotetuille juutalaisille se tarkoitti heidän elämäntyönsä raakaa murskaamista, kodittomuutta, työttömyyttä ja perheiden hajoamista nuorten menetettyä uskonsa oikeudenmukaisuuteen ja turvattuun tulevaisuuteen.
On vaikea edes kuvitella, mitä tapahtuu, jos puoli miljoonaa juutalaista pakotetaan samaan tilanteeseen, kuten saudisuunnitelma edellyttää, jota Mitchell ilmeisesti kannattaa. (JP)
4. OPERAATIO Cast Lead jälkiselvittelyissä on nostettu esille operaation aikana menehtyneitten palestiinalaisten määrä. IDF:n tappioiksi on vahvistunut 10 kaatunutta, joista 6 kuoli palestiinalaisluodeista ja sirpaleista, loput omien luodeista. Hamasin terveysministeriö ilmoittaa kuolleita palestiinalaisia olleen 1 314. Näistä ministeriön laskelmien mukaan enemmistö oli siviilejä, mukana 412 lasta ja 110 naista. Haavoittuneita palestiinalaisia oli saman ilmoituksen mukaan 5 300, niistä 1 855 lasta ja 795 naista. IDF ilmoittaa omiin laskelmiinsa perustuen, että 900 palestiinalaisia sai surmansa taisteluissa, ja niistä 150 oli siviilejä, eli loput olivat Hamasin ja muitten terrorijärjestöjen taistelijoita. Koska muita vahvistettuja lukuja ei ole ollut käytettävissä, ulkomaisten journalistien tiedot perustuvat Hamasin terveysministeriön antamiin lukuihin.
PALESTIINAN ihmisoikeuskeskus (PCHR) on yhdessä italialaisen journalistin Lorenzo Cremonezin kanssa pyrkinyt verifioimaan julkisuuteen levitettyjä tietoja. Heidän tutkimustensa tuloksensa osoittavat suuresti poikkeavia lukuja. Cremonezi julkisti torstaina italialaisessa Corroere della Sera lehdessä artikkelin jossa hän viittaa Gazassa toimivan Shifa-sairaalan lääkärin antamiin tietoihin, että Hamasin antamat luvut ovat suuresti liioiteltuja. Cremonezin artikkelin mukaan surmansa saaneita palestiinalaisia oli 500 – 600, joista suurin osa oli 17-23 ikäluokkien välillä olevia miehiä, jotka Hamas oli värvännyt armeijaansa. Vierailtuaan useissa sairaaloissa Gazan kaistalla ja haastateltuaan lukuisia haavoittuneitten omaisia, hän on tullut johtopäätökseen, että myös haavoittuneitten luku on paljon alle 5 300, minkä Hamas ilmoitti. Useissa sairaaloissa hän havaitsi, että valtaosa sairaalapaikoista oli tyhjä. Cremozy viittaa operaatio Defence Shield vuonna 2002 tappiolukuihin, joiksi aluksi ilmoitettiin 1 500 kuollutta, mutta joka luku lopulta osoittautui täysin perättömäksi, sillä vain 54 palestiinalaista kuoli operaatiossa, heistä 45 pyssymiehiä. IDF:n sotilaita menehtyi silloin alle 30.
Palestiinan ihmisoikeuskeskus pitää Cremonezin tietoja väärinä ja Hamasin oikeina. (JP)
5. GAZAN DIVISIOONAN komentaja prikaatikenraali Eyel Eisenberg kertoo, että Hamasin tapa käyttää viattomia lapsia inhimillisenä kilpenä kodeissa ja kouluissa oli hirviömäistä. Hän sanoi useitten perheitten havainneen palattuaan koteihinsa operaatio Cast Lead jälkeen, että heidän tietämättään heidän kotinsa oli miinoitettu. Hamas oli asettanut räjähdyspanoksia heidän kotiensa alle kertomatta heille mitään. Sotilailla oli vaikeaa havaita, että mennessään sisään koteihin niissä piileskeli itsemurhapommittajia, ja kävellessään kadulla he havaitsivat, että pommeja oli piilotettu TV-satelliittiantenneihin. Monet sotilaat todistivat, että usein miinoitetuissa kodeissa perhe oli sisällä, joko vapaaehtoisesti tai pakotettuina.
EISENBERG puolusti IDF:n käyttämää voimaa Gazassa, koska se oli mitoitettu Hamasin käyttämään määrään räjähteitä ja pommeja. Hän selitti, että Hamas itse valitsi taistelujen näyttämön, ei IDF, joka kaikin tavoin pyrki välttämään voiman käyttöä, missä se oli mahdollista. Hänen mukaansa tuhot Gazan kaistalla on suhteutettava Hamasin käyttämään väkivaltaan israelilaisia kohtaan ennen operaatiota ja sen aikana.
Hän sanoi, ettei Gilad Shalitin vapauttaminen ollut operaation ohjelmassa, mutta uskoi sen auttaneen hänen vapauttamisneuvottelujaan. (JP)
6. USEILTA TAHOILTA tulleitten uhkausten sotarikossyytteistä sotilaita ja maan johtoa vastaan kasaantuessa oikeusviranomaisten pöydille israelilainen ei-hallituksen tukema järjestö (NGO) Shurat Hadin esitti oikeuskansleri Menechem Mazuzille pyynnön syyttää Hamasin johtajia sotarikoksista, jotka ovat ilmeisiä, ja joihin ei liene vaikeaa löytää todistusaineistoa. Pyynnössä tähdennetään, että siviilikohteitten pommittaminen raketein ja kranaatein on sotarikos Geneven sopimusten mukaan. Kirjelmässä tähdennetään, että aivan samoin kuin kansainväliset ja paikalliset painostus-ryhmät nostavat syytteitä Israelin sotilaallisia ja poliittisia johtajia vastaan, Israelin tulee nostaa syytteet niitä palestiinalaisia vastaan, jotka ovat selvästi syyllistyneet sotarikoksiin. Kirjelmässä myös viitataan siihen, että sekä jotkut EU-maat että YK harkitsevat korvausten ja ehkä syytösten esittämistä niiden rahoittamien laitosten tuhoutumisesta taisteluissa. IDF on toistuvasti selittänyt, että se on pommittanut niitä vain sellaisissa tapauksissa, että niistä on tulitettu IDF:n sotilaita. Ongelman tässä muodostaa se, että kuten Shifan sairaalan tapauksessa, jonka norjalainen lääkäri ehkä poliittisesta kannastaan johtuen väittää asioita toisin kuin IDF, pitävien todisteiden saaminen tuottaa joskus suuria vaikeuksia. Tämä siksi, ettei paikalle päästetty ulkomaisia journalisteja, jotka olisivat omin silmin voineet todistaa tapahtumia. (JP)
7. UUTISOTSIKOITA
- Emiriittien uutistoimisto kertoo, että Kairon neuvotteluissa Amos Giladin ja egyptiläisten kanssa on edistytty Gilad Shaltin vapauttamiseksi. Toimiston mukaan sopimus voi valmistua muutaman viikon sisällä. Se edellyttäisi, että Israel vapauttaa satoja terroristeja vankiloistaan, ja avaa Gazan ja Israelin väliset terminaalit, myös Rafahin Egyptin ja Gazan välillä. (JP)
- Egyptin ja Israelin välinen sopimus salakuljetuksen lopettamiseksi saatiin valmiiksi, kertoo ynetnews.
- Israel rakentaa 4000 asuntoa Israelin arabien asuttamaan Umm al-Fahmiin.
- PA valittaa, että IDF lopetti operaationsa Gazassa kesken. (ynet)
- Poll of Polls mukaan puolueitten kannatus: Likud 31; Kadima 24; Labour 15; Israel Beiteinu 14; Shas 10; Meretz 6; UTJ 5; Jewish Home 2; Hadash 4; NU 3; Raam Tal 3; Balad 2; Vihreät 1. Kadimassa uskotaan, että Gilad Shalitin vapauttaminen nostaisi puolueen listan kärkeen. (INN)
- Egypti on saanut tuoda 1 200 sotilasta Gazan rajalleen. (haaretz)
Comments