PERJANTAI 25.05.07
1. DIPLOMAATTISIA ALOITTEITA Jerusalemissa, voisi otsikoida päivän tärkeimpiä uutisia. Jpostin etusivun läpi huutaa uutinen kissankokoisin kirjaimin: ”Syyrian rauhantunnustelut saavat aikaan (stir) uutta kiinnostusta Jerusalemissa.” Lehden yksi vakiokommentoijista Herb Keinon käsittelee asiaa artikkelissaan ja Caroline B Glick ruotii sitä huomiointeja osastossa.
KEINON selvittää, että tämä uusi kiinnostus Syyriaa ja sen esityksiä kohtaan johtuu kahdesta tekijästä:
ENSIMMÄISEKSI KESKUSTELUT palestiinalaisten kanssa ovat pattitilanteessa. Hamasin kanssa ei periaatteessa voi neuvotella, koska se on luokiteltu terrorijärjestöksi, vaikka sen ”poliittinen siipi” johtaa PA:n hallitusta. Mutta sen ”sotilaallinen siipi” johtaa terrori-iskuja Israelin siviilikohteita vastaan Gazan alueen reunamilla, ja Hamas on uhannut aloittaa keskeytyneet itsemurha- ja muut terrori-iskut Juudeassa ja Samariassa. Fatah on PA:n hallituksessa ”nuoremman virkailijan” asemessa eikä PA:n puheenjohtajalla Mahmoud Abbasilla ole voimaa eikä tukea voidakseen tehdä palestiinalaisia koskevia päätöksiä. Abbasille Mekkan sopimus yhteishallituksesta Fatahin ja Hamasin välillä tarkoitti sielun myymistä paholaiselle.
Fatah, joka Abbasia tukee, on liian heikko ja hajanainen, sen varaan ei voi rakentaa.
TOISEKSI USA on muuttanut asennettaan Syyriaa kohtaan. Aiemmin USA vastusti kaikenlaista yhteydenottoa Syyrian kanssa, mutta tämä asenne on muuttumassa: USA:n kongressin puheenjohtaja Nancy Pelosi vieraili Damaskoksessa ja avoimesti kiitteli Syyrian hallitusta. Jokin aika sen jälkeen USA:n ulkoministeri Gondoleezza Rice (”Gondi”) tapasi Syyrian ulkoministeri Walid Muallemin Sharm el-Sheikissä. Tämä tulkitaan Jerusalemissa äänettömäksi luvaksi aloittaa keskustelut Syyrian johdon kanssa, vaikka se ei ole tehnyt elettäkään lopettaakseen terrorijärjestöjen tukemisen ja niiden päämajojen karkottamiseksi Damaskoksesta.
Tähän voitaneen lisätä Olmertin ahdinkotila, jonka purkamiseksi hän Sharonin tapaan tarvitsee kipeästi uusia aloitteita ja raflaavia otsikoita, jotka vierittävät median pois hänen harteiltaan.
CAROLINE B GLICK lisää tähän keitokseen Jpostin ”huomioitten” osastossa toisen diplomaattisen kehityssuunnan, joka tulee Jordanian taholta. Jordanian vielä nuorekas ja kannuksiaan etsivä kuningas Abdullah II on alkanut aktivoitua. Hän haluaa nostaa Jordanian tärkeäksi diplomaattiseksi tekijäksi Lähi Idässä. Tämän johdosta hän on puuttunut aktiivisesti poliittiseen kehitykseen maansa länsirajan takana.
JORDANIA SOLMI rauhansopimuksen Israelin kanssa 1994, jossa se luopui oikeuksistaan miehittämiinsä ja osaksi kuningaskuntaa liittämiinsä Juudean ja Samarian alueisiin. Vain Jerusalemin Temppelivuoren hallinnon sekä kristittyjen ja muslimien pyhien paikkojen suojelun noilla alueilla Jordania säilytti itselleen.
VÄKIVALTA JA ANARKIA Gazan alueilla on saanut Jordanian huolestumaan, että se voi levitä Juudean ja Samarian palestiinalaisalueille ja sieltä Jordanian palestiinalaisenemmistön pariin, mikä voisi vaarantaa hashemiittien itsevaltiuden maassa. Abdullah II etsii mahdollisuuksia, joilla Jordania voisi aktiivisesti vaikuttaa lain ja oikeuden säilymiseen Juudeassa ja Samariassa. Tämä voisi edellyttää jonkinasteisen federaation muodostamista Jordanian ja näiden alueitten välille.
2. EDELLÄ KERROTUT diplomaattiset kehityssuunnat aiheuttavat toteutuessaan Israelissa suuria muutoksia.
ISRAELIN HALLITUKSEN ministerit ovat aloittaneet mielipiteen muokkauksen median ja kansan parissa levittämällä Syyriaa kosiskelevia myönteisiä lausuntoja: ”Syyria on vakaa ja keskeinen pelaaja Lähi Idässä”, luonnehti vaikutusvaltainen ministeri torstaina. Hän lisäsi, että kannattaa tutkia, mikä on Syyrian presidentti Bashar Assadin käsitys rauhasta. Virkailija antaa ymmärtää, että tällä toimenpiteellä voitaisiin vaikuttaa Syyrian sidonnaisuuteen Iranista, joka huomioidaan kaikissa Lähi Itää koskevissa tulevaisuuden suunnitelmissa. Iran on jo paikallinen suurvalta, ota tai jätä. Tämä ajatussuunta jopa ehdottaa, että näiden rauhansuunnitelmien myötä olisi mahdollista irrottaa Syyria Iranin vaikutusvallasta, lopettaa Syyrian tuki Hizbullahille ja saada Syyria siirtymään maltillisten arabimaitten (Saudi Arabia, Egypti, Jordania, Persianlahdenmaat, Pakistan, Turkki. jne.) leiriin.
ISRAELISSA YMMÄRRETÄÄN, että rauhansopimus Syyrian kanssa edellyttää luopumista Golanin kukkuloista ja muitakin myönnytyksiä Israelin taholta. Tämä voi olla vaikeaa, sillä valtaosa kansasta vastustaa Golanin luovuttamista ja se edellyttää kansanäänestystä.
TOISAALTA hallituksen piirissä uskotaan, että Syyrialle merkitsee enemmän se, että sen suhteet USA:n kanssa paranevat ja että USA luopuu tavoitteestaan hallituksen vaihdosta Syyriassa.
ISRAELIN HALLITUKSEN asenteen muutokseen Syyrian suhteen vaikuttaa hallituksen pelko, että ydinasein varustettu Iran tarjoaa Syyrialle suojaverhon, joka voi innostaa sitä vastuuttomiin seikkailuihin ellei peräti sodan provosoimiseen Israelin kanssa. Tämä ajatussuunta sisältää ajatuksen, ettei Syyria välttämättä etsi rauhansopimusta Israelin kanssa vaan keskusteluja siitä, joitten ansiosta Syyria saavuttaisi tärkeimmän tavoitteensa: USA:n suhteitten paranemisen ja Syyrian johtoa uhkaavien oikeustoimien keskeyttämisen luopumatta itse mistään.
MAARIV-LEHTI kertoo artikkelissaan, että Olmert uskoo saavuttavansa kolme tärkeää tavoitetta keskusteluissa Syyrian kanssa: Israel välttää uhkaavan sodan Syyrian kanssa; Syyria saadaan irrotettua Iranin sidonnaisuudesta; se auttaa hänen henkilökohtaista ahdinkotilaansa.
MAARIV-LEHTI tarkastelee artikkelissaan myös Jordanian epävirallista aloitetta. Olmert ei voi yksipuolisesti luovuttaa Juudeaa ja Samariaa, koska ei ole olemassa osapuolta, jolle ne voisi luovuttaa. Täten niiden luovuttaminen Jordanian jonkinasteiseen valvontaan tuntuisi kätevältä ja vierittäisi Israelia raatelevan väkivallan pois sen kimpusta. Pystyisikö Jordania hillitsemään terrorijärjestöjen toimintaa on kysymys, johon ei ole vastausta. Tähän ajatussuuntaan kuuluu idea, että antaa jordanialaisten hoitaa Israelin likaiset työt, koska arabeina he juutalaisia paremmin ymmärtävät, miten hallitusta vastustavia ääriaineksia tulee käsitellä.
3. IRANIN PRESIDENTTI Mahmoud Ahmadinejad esitti torstaina karmeita uhkauksia Israelia vastaan: ”Jo kuvittelette, että Palestiinan johdon pommituksilla ja teloituksilla luotte maaperää uusille hyökkäyksille Libanoniin tänä kesänä, voin kertoa teille, että erehdytte karkeasti. Jos toistatte saman virheen kuin viime kesänä, alueen kansojen meri tulee vihastumaan ja katkomaan sionistisen hallituksen juuret sen varresta.” Hän esitti teesinsä puhuessaan TV-lähetyksessä. Ahmadinejad lisäsi, että ”60 vuotta maahantunkeutumista ja teloituksia” on tarpeeksi: ”Jos ette lopeta maahantunkeutumista ja massamurhia, alueen kansojen käden voima tulevat hieromaan teitä rikollisia maalla (hautaamaan teidät).”
ISRAELIN ULKOMINISTERIÖN edustaja Mark Regev totesi Ahmadinejadin lausunnoista, että ne kuvaavat Iranin johdon kaikkein radikaalimpien ryhmien tukea Libanonissa ja Palestiinan Auktoriteetissa. ”Ahmadinejadin varat kouluttavat ja aseistavat äärimmäisen rauhanvastaisia elementtejä alueella. Jos on olemassa todellinen vaara alueen turvallisuudelle, se tulee laajennushaluisen fundamentalistisen Iranin taholta,” Regev luonnehti.
IAEA:N JOHTAJA Mohammed ElBaradei ilmaisi raporttinsa julkistamisen yhteydessä Iranin ydinsuunnitelmista, että Iran on ratkaissut ongelmat uraanin rikastamiseksi, ja nyt on vain ajan kysymys, miten se tästä lähtien etenee. Hän kertoi arvionaan, että Iran voi rakentaa ydinpommin kolmesta kuuteen vuoteen, ja sitä voisi kiihdyttää esim. uhka hyökkäyksestä sen ydinlaitoksia vastaan. ElBaradein raportti nähdään siten, että IAEA on hyväksynyt tosiasian, etteivät sanktiot voi enää pysäyttää Iranin etenemistä, ja että järjestö suosittelee kompromissiratkaisua Iranin ja YK:n välille, vaikka ei sitä suoraan sanokaan. Iranilla on nyt 1312 toimivaa sentrifugia ja 656 sentrifugia on valmiiksi asennettuina ja vain odottavat käynnistystä.
JERUSALEMISSA tuomitaan tapa, millä IAEA suosittaa poliittisia päätöksiä, jotka eivät Jerusalemin mielestä kuulu sen toimivaltaan. IAEA:n raportti voidaan katsoa antautumiseksi tosiasioitten edessä eikä enää vaadita, että Iran pakotettaisiin alistumaan YK:n valvontaan.
Pahinta Israelin kannalta on se, että maailman johtavat vallat, USA, Englanti, Ranska, Venäjä, Kiina ja Saksa, alkavat hyväksyä saman näkemyksen kuin IAEA.
4. UUTISOTSIKOITA
- TERRORISTIT ampuivat viisi Kassamia 11.00 mennessä, sytyttäen vehnäpellon tuleen. Suurin osa oli tarkoitettu Sderotia kohti. Ei ihmisvahinkoja.
- IAF teki 7 ohjusiskua eri puolilla Gazaa, yksi lähelle Haniyehin taloa. 11 ihmistä haavoittui iskuissa palestiinalaislähteitten mukaan.
- SHIMON PERESIN vaimo Sonja kiidätettiin sairaalaan sydänkohtauksen vuoksi.
- IDF kiihdyttää operaatioitaan Gazan alueella keskeyttääkseen ne kokonaan ennen ensi viikon G-8 maitten kokousta Berliinissä.
- AHMADINEJAD ilmoitti, ettei Iranin ydinohjelmaa pysäytä enää mikään.
1. DIPLOMAATTISIA ALOITTEITA Jerusalemissa, voisi otsikoida päivän tärkeimpiä uutisia. Jpostin etusivun läpi huutaa uutinen kissankokoisin kirjaimin: ”Syyrian rauhantunnustelut saavat aikaan (stir) uutta kiinnostusta Jerusalemissa.” Lehden yksi vakiokommentoijista Herb Keinon käsittelee asiaa artikkelissaan ja Caroline B Glick ruotii sitä huomiointeja osastossa.
KEINON selvittää, että tämä uusi kiinnostus Syyriaa ja sen esityksiä kohtaan johtuu kahdesta tekijästä:
ENSIMMÄISEKSI KESKUSTELUT palestiinalaisten kanssa ovat pattitilanteessa. Hamasin kanssa ei periaatteessa voi neuvotella, koska se on luokiteltu terrorijärjestöksi, vaikka sen ”poliittinen siipi” johtaa PA:n hallitusta. Mutta sen ”sotilaallinen siipi” johtaa terrori-iskuja Israelin siviilikohteita vastaan Gazan alueen reunamilla, ja Hamas on uhannut aloittaa keskeytyneet itsemurha- ja muut terrori-iskut Juudeassa ja Samariassa. Fatah on PA:n hallituksessa ”nuoremman virkailijan” asemessa eikä PA:n puheenjohtajalla Mahmoud Abbasilla ole voimaa eikä tukea voidakseen tehdä palestiinalaisia koskevia päätöksiä. Abbasille Mekkan sopimus yhteishallituksesta Fatahin ja Hamasin välillä tarkoitti sielun myymistä paholaiselle.
Fatah, joka Abbasia tukee, on liian heikko ja hajanainen, sen varaan ei voi rakentaa.
TOISEKSI USA on muuttanut asennettaan Syyriaa kohtaan. Aiemmin USA vastusti kaikenlaista yhteydenottoa Syyrian kanssa, mutta tämä asenne on muuttumassa: USA:n kongressin puheenjohtaja Nancy Pelosi vieraili Damaskoksessa ja avoimesti kiitteli Syyrian hallitusta. Jokin aika sen jälkeen USA:n ulkoministeri Gondoleezza Rice (”Gondi”) tapasi Syyrian ulkoministeri Walid Muallemin Sharm el-Sheikissä. Tämä tulkitaan Jerusalemissa äänettömäksi luvaksi aloittaa keskustelut Syyrian johdon kanssa, vaikka se ei ole tehnyt elettäkään lopettaakseen terrorijärjestöjen tukemisen ja niiden päämajojen karkottamiseksi Damaskoksesta.
Tähän voitaneen lisätä Olmertin ahdinkotila, jonka purkamiseksi hän Sharonin tapaan tarvitsee kipeästi uusia aloitteita ja raflaavia otsikoita, jotka vierittävät median pois hänen harteiltaan.
CAROLINE B GLICK lisää tähän keitokseen Jpostin ”huomioitten” osastossa toisen diplomaattisen kehityssuunnan, joka tulee Jordanian taholta. Jordanian vielä nuorekas ja kannuksiaan etsivä kuningas Abdullah II on alkanut aktivoitua. Hän haluaa nostaa Jordanian tärkeäksi diplomaattiseksi tekijäksi Lähi Idässä. Tämän johdosta hän on puuttunut aktiivisesti poliittiseen kehitykseen maansa länsirajan takana.
JORDANIA SOLMI rauhansopimuksen Israelin kanssa 1994, jossa se luopui oikeuksistaan miehittämiinsä ja osaksi kuningaskuntaa liittämiinsä Juudean ja Samarian alueisiin. Vain Jerusalemin Temppelivuoren hallinnon sekä kristittyjen ja muslimien pyhien paikkojen suojelun noilla alueilla Jordania säilytti itselleen.
VÄKIVALTA JA ANARKIA Gazan alueilla on saanut Jordanian huolestumaan, että se voi levitä Juudean ja Samarian palestiinalaisalueille ja sieltä Jordanian palestiinalaisenemmistön pariin, mikä voisi vaarantaa hashemiittien itsevaltiuden maassa. Abdullah II etsii mahdollisuuksia, joilla Jordania voisi aktiivisesti vaikuttaa lain ja oikeuden säilymiseen Juudeassa ja Samariassa. Tämä voisi edellyttää jonkinasteisen federaation muodostamista Jordanian ja näiden alueitten välille.
2. EDELLÄ KERROTUT diplomaattiset kehityssuunnat aiheuttavat toteutuessaan Israelissa suuria muutoksia.
ISRAELIN HALLITUKSEN ministerit ovat aloittaneet mielipiteen muokkauksen median ja kansan parissa levittämällä Syyriaa kosiskelevia myönteisiä lausuntoja: ”Syyria on vakaa ja keskeinen pelaaja Lähi Idässä”, luonnehti vaikutusvaltainen ministeri torstaina. Hän lisäsi, että kannattaa tutkia, mikä on Syyrian presidentti Bashar Assadin käsitys rauhasta. Virkailija antaa ymmärtää, että tällä toimenpiteellä voitaisiin vaikuttaa Syyrian sidonnaisuuteen Iranista, joka huomioidaan kaikissa Lähi Itää koskevissa tulevaisuuden suunnitelmissa. Iran on jo paikallinen suurvalta, ota tai jätä. Tämä ajatussuunta jopa ehdottaa, että näiden rauhansuunnitelmien myötä olisi mahdollista irrottaa Syyria Iranin vaikutusvallasta, lopettaa Syyrian tuki Hizbullahille ja saada Syyria siirtymään maltillisten arabimaitten (Saudi Arabia, Egypti, Jordania, Persianlahdenmaat, Pakistan, Turkki. jne.) leiriin.
ISRAELISSA YMMÄRRETÄÄN, että rauhansopimus Syyrian kanssa edellyttää luopumista Golanin kukkuloista ja muitakin myönnytyksiä Israelin taholta. Tämä voi olla vaikeaa, sillä valtaosa kansasta vastustaa Golanin luovuttamista ja se edellyttää kansanäänestystä.
TOISAALTA hallituksen piirissä uskotaan, että Syyrialle merkitsee enemmän se, että sen suhteet USA:n kanssa paranevat ja että USA luopuu tavoitteestaan hallituksen vaihdosta Syyriassa.
ISRAELIN HALLITUKSEN asenteen muutokseen Syyrian suhteen vaikuttaa hallituksen pelko, että ydinasein varustettu Iran tarjoaa Syyrialle suojaverhon, joka voi innostaa sitä vastuuttomiin seikkailuihin ellei peräti sodan provosoimiseen Israelin kanssa. Tämä ajatussuunta sisältää ajatuksen, ettei Syyria välttämättä etsi rauhansopimusta Israelin kanssa vaan keskusteluja siitä, joitten ansiosta Syyria saavuttaisi tärkeimmän tavoitteensa: USA:n suhteitten paranemisen ja Syyrian johtoa uhkaavien oikeustoimien keskeyttämisen luopumatta itse mistään.
MAARIV-LEHTI kertoo artikkelissaan, että Olmert uskoo saavuttavansa kolme tärkeää tavoitetta keskusteluissa Syyrian kanssa: Israel välttää uhkaavan sodan Syyrian kanssa; Syyria saadaan irrotettua Iranin sidonnaisuudesta; se auttaa hänen henkilökohtaista ahdinkotilaansa.
MAARIV-LEHTI tarkastelee artikkelissaan myös Jordanian epävirallista aloitetta. Olmert ei voi yksipuolisesti luovuttaa Juudeaa ja Samariaa, koska ei ole olemassa osapuolta, jolle ne voisi luovuttaa. Täten niiden luovuttaminen Jordanian jonkinasteiseen valvontaan tuntuisi kätevältä ja vierittäisi Israelia raatelevan väkivallan pois sen kimpusta. Pystyisikö Jordania hillitsemään terrorijärjestöjen toimintaa on kysymys, johon ei ole vastausta. Tähän ajatussuuntaan kuuluu idea, että antaa jordanialaisten hoitaa Israelin likaiset työt, koska arabeina he juutalaisia paremmin ymmärtävät, miten hallitusta vastustavia ääriaineksia tulee käsitellä.
3. IRANIN PRESIDENTTI Mahmoud Ahmadinejad esitti torstaina karmeita uhkauksia Israelia vastaan: ”Jo kuvittelette, että Palestiinan johdon pommituksilla ja teloituksilla luotte maaperää uusille hyökkäyksille Libanoniin tänä kesänä, voin kertoa teille, että erehdytte karkeasti. Jos toistatte saman virheen kuin viime kesänä, alueen kansojen meri tulee vihastumaan ja katkomaan sionistisen hallituksen juuret sen varresta.” Hän esitti teesinsä puhuessaan TV-lähetyksessä. Ahmadinejad lisäsi, että ”60 vuotta maahantunkeutumista ja teloituksia” on tarpeeksi: ”Jos ette lopeta maahantunkeutumista ja massamurhia, alueen kansojen käden voima tulevat hieromaan teitä rikollisia maalla (hautaamaan teidät).”
ISRAELIN ULKOMINISTERIÖN edustaja Mark Regev totesi Ahmadinejadin lausunnoista, että ne kuvaavat Iranin johdon kaikkein radikaalimpien ryhmien tukea Libanonissa ja Palestiinan Auktoriteetissa. ”Ahmadinejadin varat kouluttavat ja aseistavat äärimmäisen rauhanvastaisia elementtejä alueella. Jos on olemassa todellinen vaara alueen turvallisuudelle, se tulee laajennushaluisen fundamentalistisen Iranin taholta,” Regev luonnehti.
IAEA:N JOHTAJA Mohammed ElBaradei ilmaisi raporttinsa julkistamisen yhteydessä Iranin ydinsuunnitelmista, että Iran on ratkaissut ongelmat uraanin rikastamiseksi, ja nyt on vain ajan kysymys, miten se tästä lähtien etenee. Hän kertoi arvionaan, että Iran voi rakentaa ydinpommin kolmesta kuuteen vuoteen, ja sitä voisi kiihdyttää esim. uhka hyökkäyksestä sen ydinlaitoksia vastaan. ElBaradein raportti nähdään siten, että IAEA on hyväksynyt tosiasian, etteivät sanktiot voi enää pysäyttää Iranin etenemistä, ja että järjestö suosittelee kompromissiratkaisua Iranin ja YK:n välille, vaikka ei sitä suoraan sanokaan. Iranilla on nyt 1312 toimivaa sentrifugia ja 656 sentrifugia on valmiiksi asennettuina ja vain odottavat käynnistystä.
JERUSALEMISSA tuomitaan tapa, millä IAEA suosittaa poliittisia päätöksiä, jotka eivät Jerusalemin mielestä kuulu sen toimivaltaan. IAEA:n raportti voidaan katsoa antautumiseksi tosiasioitten edessä eikä enää vaadita, että Iran pakotettaisiin alistumaan YK:n valvontaan.
Pahinta Israelin kannalta on se, että maailman johtavat vallat, USA, Englanti, Ranska, Venäjä, Kiina ja Saksa, alkavat hyväksyä saman näkemyksen kuin IAEA.
4. UUTISOTSIKOITA
- TERRORISTIT ampuivat viisi Kassamia 11.00 mennessä, sytyttäen vehnäpellon tuleen. Suurin osa oli tarkoitettu Sderotia kohti. Ei ihmisvahinkoja.
- IAF teki 7 ohjusiskua eri puolilla Gazaa, yksi lähelle Haniyehin taloa. 11 ihmistä haavoittui iskuissa palestiinalaislähteitten mukaan.
- SHIMON PERESIN vaimo Sonja kiidätettiin sairaalaan sydänkohtauksen vuoksi.
- IDF kiihdyttää operaatioitaan Gazan alueella keskeyttääkseen ne kokonaan ennen ensi viikon G-8 maitten kokousta Berliinissä.
- AHMADINEJAD ilmoitti, ettei Iranin ydinohjelmaa pysäytä enää mikään.
Comments