PERJANTAI 05.05.06
1. OLMERTIN SUPISTUSHALLITUS
Olmertin johtama Kadima-hallitus sai eilen Knessetin hyväksymisen ja vannoi virkavalansa.
Olmert vakuutti taas ties monennenko kerran, että hallituksen tärkein tehtävä on juutalaisten karkottaminen Juudean ja Samarian sisäosista. Ainoa ongelma arvoisan pääministerin ohjelmassa on keksiä operaatiolle uusi nimi, koska ”convergence” ei oikein sovi median tyyliin. Uutena vaihtoehtona esitetään ”consolidation” nimeä, joka tarkoittaa lujittamista, lujittumista ja vakauttamista (kauppatermi).
Ihan hyvä nimi on se, mitä suuri osa kansasta käyttää: ”expalsion”, karkottaminen. Olmertin mukaan juutalaiskylät ja kaupungit Juudeassa ja Samariassa ovat vaaraksi Israelille.
Knessetin hyväksyminen ei ollut yksimielinen: sitä tuki 65 ja vastusti 49 kansanedustajaa, kuusi oli poissa.
Äänestystä edelsi kiihottunut runsaan seitsemän tunnin keskustelu. Hallituksella on teoriassa 67 kansanedustajan tuki, jotka edustavat puolueita: Kadima, Labour, Shas ja Gil eläkeläisten puolue.
Ensimmäisiä hallitusta repiviä asioita ovat hallituksen turvallisuusneuvoston jäsenyys, vuoden 2006 budjetti ja oikeiston kasvava vaatimus kansanäänestyksen järjestämisestä mistä hyvänsä vetäytymisestä. Olmert on jatkuvasti ja toistuvasti vakuuttanut, että vaalien tulos oli samalla äänestys vetäytymisestä.
2. KULTTUURISOTA
Israelin poliittista elämää on siirtolaisuuden alusta lähtien hallinnut kaksi hallitsevaa ideologiaa. Vasemmisto kannattaa ns. Labour-sionismia, jonka peruste on ei-uskonnollinen ja sen kannattajat ovat lähinnä itä Euroopan (entisen Neuvostoliiton) maista tulleita ashkenazi-juutalaisia. Sitä kannattavat myös marxilaiset äärivasemmiston jäsenet. Sen tavoitteena oli luoda mahdollisimman laaja valtio pienimmällä määrällä arabi-kansalaisia. Sen tavoitetta pidettiin messiaanisena, se kuvaili rakentamaansa Israelin valtiota nimellä ”Kaunis Israel”, jota tulisivat hallitsemaan ashkenazi-eliitin jäsenet. Sen ideologian mukaan rauha tuli saavuttaa vaikka oman turvallisuutensa kustannuksella. Se myös pyrki seulomaan maahan pyrkiviä siirtolaisia siten, että maahan päästettäisiin vain ”oikeanlaisia” juutalaisia. Täten esim. Puolan juutalaisia vieroksuttiin liian uskonnollisina. Tämä sinetöi lukemattomien kohtalon Hitlerin murhakoneistossa.
Toinen valta-ideologia on uskonnollinen sionismi. Sen tukijat asuvat suurelta osin Juudean ja Samarian alueilla ja asuivat Gazassa ennen karkottamista. Tämä ideologia pitää Israelin maata Jordanjoesta Välimereen Jumalan Israelin kansalle lupaamana maana, eikä sitä ole lupa luovuttaa ulkopuolisille. Heidän käsityksensä mukaan Juudeassa ja Samariassa asuvien arabien asema on järjestettävä maan sisäisin päätöksin. Tämä ideologia hylkää Olmertin kaavailut Israelin valtion rajojen muodostamisesta maassa asuvien ihmisten etnisen enemmistön perusteella eikä se hyväksy arabeille muodostettavaa omaa valtiota.
Labour-sionismi, eli vasemmistolaisuus, hallitsi maata vuoteen 1977, jolloin oikeisto sai vaalivoiton. Sen jälkeen hallitusvalta on vaihdellut vasemmiston ja oikeiston välillä.
Sharonin Kadima-puolue sekoitti kortit uudelleen. Se on ominut vasemmiston Labour-sionismin ideologian ja toteuttaa sitä uskonnollisella kiihkolla. JPostin kolumnisti Caroline B Glick kutsuu sitä uuden jumalan palvomiseksi, jonka nimi on ”karkottaminen”. Koska Kadiman juuret ovat perinteisessä oikeistossa ja sitä tukevat monet uskonnolliset juutalaiset, se on hajottanut uskonnollisen sionismin, jonka rivit ovat pahasti epäjärjestyksessä. Sen ei tarvinnut hajottaa vasemmiston Labour-sionismia, joka on edelleen voimissaan. Päinvastoin nämä kaksi, Kadima ja Labour-sionismi ovat löytäneet toisensa siinä määrin, että Shimon Peres ehdottaa Kadiman ja Labourin yhdistämistä, koska Peresin mukaan niitä on ideologisesti vaikea erottaa toisistaan. Tämä ”epäpyhä allianssi” on antanut Kadiman johdolle ja sen johtamalle hallitukselle lähes rajoittamattoman vallan, koska Israelin media, oikeuslaitos, poliisin ja myös armeijan johto ovat vasemmistolaisen ideologian kannattajia.
Uskonnollinen fanatismi näkyy siinä päättäväisessä ja kaikki kompromissit hylkäävässä rajuudessa, millä Gazan alueen, neljän Samarian pohjoisosan ja Amonan asukkaiden karkottaminen ja niiden rakennusten tuhoaminen suoritettiin, ja se näkyy Hebronin Abraham Avinu korttelin viereisestä talosta karkotettaviksi määrättyjen kolmen perheen väkivaltaisessa poistamisessa kodeistaan, jotka he sanovat hankkineensa täysin laillisesti. Korkein oikeus antoi karkotusta puoltavan päätöksensä eilen ja määräsi asukkaat, 22 ihmistä, poistumaan tänään kello 11.00 mennessä. Poliisi ja armeija ovat koonneet satoja miehiä suorittamaan karkotuksen, mutta hallitus pyysi siirtoa ensi viikkoon, ettei sapattia rikottaisi.
3. RUOTSI RIVEÄÄ RIVEISTÄ
Israelissa todettiin tyydytyksellä pääministeri Göran Perssonin ilmoitusta lehdistötilaisuudessa Helsingissä, että Ruotsi ei anna viisumia kahdelle Hamasin edustajalle.
Mutta ilo oli lyhytaikainen. Samana keskiviikko päivänä ruotsalainen diplomaatti kertoi apulaispääsihteerille EU:n ulkoministerien kokouksessa Brysselissä, että Ruotsi on myöntänyt viisumin Atef Adwanille, joka on Hamasin virkailija ja PA:n pakolaisasiain ministeri. Seitsemän muuta palestiinalaista sai viisumin samalla kertaa, yksi heistä PA:n ulkoministeriön pääsihteeri, joka matkusti Malmön kaupunkiin lauantaina. Israelissa ihmetellään, miten Ruotsi voi näin rikkoa EU:n omaksuman kannan, jonka mukaan Hamasin edustajille ei anneta viisumeja. Adwanin saama viisumi on 15 maan keskeinen ns. Shengen-viisumi, joka antaa oikeuden matkustaa sillä kaikissa Shengen maissa. Sitä ei voi antaa, jos muut Shengen-maat vastustavat.
Viisumin myöntämisen taustalla on nähtävä Ruotsin syksyiset vaalit ja maan suuri arabiväestö.
Olmert on antanut ymmärtää, että hän haluaisi EU-maille näkyvämmän osan Lähi Idän asioissa USA:n rinnalla. Nyt kuitenkin on havaittavissa, että EU maitten kanta Lähi Idän asioihin ja Israelin Palestiinan konfliktiin erityisesti poikkeavat lisääntyvässä määrin toisistaan. Ruotsin antama esimerkki voi olla osoittamassa suuntaa, mihin EU-maat tulevat kääntämään kurssinsa lähi tulevaisuudessa.
PA:n pääministeri Ismail Haniyeh onkin ennustanut, että länsivaltojen hyväksyminen on jo havaittavissa.
4. OLMERTIN SODANJULISTUS
Samoihin aikoihin, kun PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas sanoo olevansa valmis aloittamaan keskustelut Olmertin hallituksen kanssa, PA:n pääministeri Haniyeh sanoo Olmertin julistaneen sodan palestiinalaisia vastaan ajamallaan Juudean ja Samarian juutalaisten karkotussuunnitelmallaan.
Abbas tapasi Ramallahin kansliassaan useita ulkomaisia diplomaatteja torstaina. Abbas valitti heille vakavaa taloudellista ahdinkoa, mihin palestiinalaiset ovat ajautuneet, ja kehotti heitä harkitsemaan uudelleen taloudellisen avun lopettamispäätöstään. PA:n aiempi pääneuvottelija Saeb Erekat vakuutti, että Abbas on valmis neuvotteluihin ja että hänellä on valtuudet siihen.
Hamasin edustaja Sami Abu Suhri väitti, että Olmertin puhe vahvisti Israelin vihamielisen asenteen palestiinalaisiin. Hänen mukaansa Jasser Arafat tunnusti Israelin, eikä siitä vieläkään ole puhekumppaniksi.
Suurten setlementtiblokkien pitäminen Israelin hallussa on hänen mukaansa sodanjulistus.
Abbasin ja Haniyehin oli tarkoitus tavata toisensa eilen, mutta kokous peruttiin. Hamasin edustajat syyttävät Abbasia ja Fatahin viranomaisia kansainvälisestä salaliitosta Hamasin hallituksen kaatamiseksi. He kielsivät Fatahin edustajia tapaamasta USA:n virkailijoita ja Jerusalemin pääkonsuli Jacob Wallesia, joka keskusteli aiemmin viikolla Abbasin kanssa palestiinalaisten talousongelmista Ramallahissa.
PA:n siviilivirkailijat aikovat aloittaa lakon huomenna maksamattomien palkkojen vuoksi.
5. 5 PALESTIINALAISTA PIDÄTETTY 8-VUOTIAAN TYTÖN MURHASTA
”Hän oli ihana tyttö, muistutti lintua. Kuka hyvänsä hänet murhasi, teki sen sekunnissa,” kertoo naapuri, joka sanoo tunteneensa Lipaz Khemin vauvasta lähtien.
Kahdeksanvuotias Lipaz meni itsenäisyyspäivänä ulos leikkimään toisten lasten kanssa, kuten oli tehnyt aina ennenkin, mutta nyt hän ei tullut takaisin. Hänen ruumiinsa löysi juovuksissa oleva palestiinalainen työntekijä seuraavana päivänä puolen päivän jälkeen Beit Shemeksen kauppakeskuksen viereisestä asumattomasta huoneistosta. Tytön ruumiissa oli mustelmia, varsinkin kaulan tienoilla, joka vihjaa, että hänet oli kuristettu.
Beit Shemeksessä on julkinen salaisuus, että sadat palestiinalaiset rakennustyöntekijät nukkuvat yönsä laittomasti kaupungissa, ettei heidän tarvitsisi mennä poliisin tiesulkujen läpi omille asuinalueilleen ja vaivalloiselle paluumatkalle takaisin työpaikalleen. ”Heitä nukkuu myös kauppakeskuksen lähellä joka yö”,
sanovat paikalliset asukkaat, ”kaupunki on yksi harvoista paikoista, joissa palestiinalaiset voivat liikkua vapaasti, ja jossa he myös harjoittavat salakauppaa juutalaisten kanssa”.
6. HAKARISTEJÄ SYNOGAAN
Petah Tikwan satavuotiaseen synagogaan oli tuhrittu hakaristejä torstain vastaisena yönä. Paikalle 4.30 aamulla tulleet aamurukousiin osallistujat havaitsivat hakaristejä synagogan ulkopuolella, mutta pahempi odotti heitä sisäpuolella. Hakaristejä ja saatanallisia symboleja oli töhritty kaikkialle sisäpuolella. Oviin oli kirjoitettu sana Hitler, jokainen juutalainen symboli oli peitetty maalilla, ja lattialle hakaristien viereen oli kirjoitettu ”Rammstein”, saksalaisen blackmetal-yhtyeen nimi, joka yhdistetään neo-natsien punk-nuorisoon.
Myös kaupungin toiseen pienempään synagogaan oli piirretty hakaristejä ja grafiitteja.
Poliisi ei halua antaa vihjeitä vandalismin tekijöistä, mutta juutalaisvastaisuus ja anti-semitismi on noussut rajusti entisen neuvostoliiton alueelta tulleen nuorison parissa, jotka eivät ole halachan mukaan juutalaisia.
Edellinen vandalismi Petah Tikwassa tapahtui 2004. Silloin hyökkäiltiin kaupungin haredim- väestöä vastaan sukkotin aikana. Kolme 16-vuotiasta pidätettiin.
Anti-semitismiä ja neo-natsi ilmiöitä tuli poliisin tietoon 2005, mutta hallitus ja poliisi ovat vastustaneet lain-säädäntöä, joilla tällaisia ilmiöitä voitaisiin hallita.
1. OLMERTIN SUPISTUSHALLITUS
Olmertin johtama Kadima-hallitus sai eilen Knessetin hyväksymisen ja vannoi virkavalansa.
Olmert vakuutti taas ties monennenko kerran, että hallituksen tärkein tehtävä on juutalaisten karkottaminen Juudean ja Samarian sisäosista. Ainoa ongelma arvoisan pääministerin ohjelmassa on keksiä operaatiolle uusi nimi, koska ”convergence” ei oikein sovi median tyyliin. Uutena vaihtoehtona esitetään ”consolidation” nimeä, joka tarkoittaa lujittamista, lujittumista ja vakauttamista (kauppatermi).
Ihan hyvä nimi on se, mitä suuri osa kansasta käyttää: ”expalsion”, karkottaminen. Olmertin mukaan juutalaiskylät ja kaupungit Juudeassa ja Samariassa ovat vaaraksi Israelille.
Knessetin hyväksyminen ei ollut yksimielinen: sitä tuki 65 ja vastusti 49 kansanedustajaa, kuusi oli poissa.
Äänestystä edelsi kiihottunut runsaan seitsemän tunnin keskustelu. Hallituksella on teoriassa 67 kansanedustajan tuki, jotka edustavat puolueita: Kadima, Labour, Shas ja Gil eläkeläisten puolue.
Ensimmäisiä hallitusta repiviä asioita ovat hallituksen turvallisuusneuvoston jäsenyys, vuoden 2006 budjetti ja oikeiston kasvava vaatimus kansanäänestyksen järjestämisestä mistä hyvänsä vetäytymisestä. Olmert on jatkuvasti ja toistuvasti vakuuttanut, että vaalien tulos oli samalla äänestys vetäytymisestä.
2. KULTTUURISOTA
Israelin poliittista elämää on siirtolaisuuden alusta lähtien hallinnut kaksi hallitsevaa ideologiaa. Vasemmisto kannattaa ns. Labour-sionismia, jonka peruste on ei-uskonnollinen ja sen kannattajat ovat lähinnä itä Euroopan (entisen Neuvostoliiton) maista tulleita ashkenazi-juutalaisia. Sitä kannattavat myös marxilaiset äärivasemmiston jäsenet. Sen tavoitteena oli luoda mahdollisimman laaja valtio pienimmällä määrällä arabi-kansalaisia. Sen tavoitetta pidettiin messiaanisena, se kuvaili rakentamaansa Israelin valtiota nimellä ”Kaunis Israel”, jota tulisivat hallitsemaan ashkenazi-eliitin jäsenet. Sen ideologian mukaan rauha tuli saavuttaa vaikka oman turvallisuutensa kustannuksella. Se myös pyrki seulomaan maahan pyrkiviä siirtolaisia siten, että maahan päästettäisiin vain ”oikeanlaisia” juutalaisia. Täten esim. Puolan juutalaisia vieroksuttiin liian uskonnollisina. Tämä sinetöi lukemattomien kohtalon Hitlerin murhakoneistossa.
Toinen valta-ideologia on uskonnollinen sionismi. Sen tukijat asuvat suurelta osin Juudean ja Samarian alueilla ja asuivat Gazassa ennen karkottamista. Tämä ideologia pitää Israelin maata Jordanjoesta Välimereen Jumalan Israelin kansalle lupaamana maana, eikä sitä ole lupa luovuttaa ulkopuolisille. Heidän käsityksensä mukaan Juudeassa ja Samariassa asuvien arabien asema on järjestettävä maan sisäisin päätöksin. Tämä ideologia hylkää Olmertin kaavailut Israelin valtion rajojen muodostamisesta maassa asuvien ihmisten etnisen enemmistön perusteella eikä se hyväksy arabeille muodostettavaa omaa valtiota.
Labour-sionismi, eli vasemmistolaisuus, hallitsi maata vuoteen 1977, jolloin oikeisto sai vaalivoiton. Sen jälkeen hallitusvalta on vaihdellut vasemmiston ja oikeiston välillä.
Sharonin Kadima-puolue sekoitti kortit uudelleen. Se on ominut vasemmiston Labour-sionismin ideologian ja toteuttaa sitä uskonnollisella kiihkolla. JPostin kolumnisti Caroline B Glick kutsuu sitä uuden jumalan palvomiseksi, jonka nimi on ”karkottaminen”. Koska Kadiman juuret ovat perinteisessä oikeistossa ja sitä tukevat monet uskonnolliset juutalaiset, se on hajottanut uskonnollisen sionismin, jonka rivit ovat pahasti epäjärjestyksessä. Sen ei tarvinnut hajottaa vasemmiston Labour-sionismia, joka on edelleen voimissaan. Päinvastoin nämä kaksi, Kadima ja Labour-sionismi ovat löytäneet toisensa siinä määrin, että Shimon Peres ehdottaa Kadiman ja Labourin yhdistämistä, koska Peresin mukaan niitä on ideologisesti vaikea erottaa toisistaan. Tämä ”epäpyhä allianssi” on antanut Kadiman johdolle ja sen johtamalle hallitukselle lähes rajoittamattoman vallan, koska Israelin media, oikeuslaitos, poliisin ja myös armeijan johto ovat vasemmistolaisen ideologian kannattajia.
Uskonnollinen fanatismi näkyy siinä päättäväisessä ja kaikki kompromissit hylkäävässä rajuudessa, millä Gazan alueen, neljän Samarian pohjoisosan ja Amonan asukkaiden karkottaminen ja niiden rakennusten tuhoaminen suoritettiin, ja se näkyy Hebronin Abraham Avinu korttelin viereisestä talosta karkotettaviksi määrättyjen kolmen perheen väkivaltaisessa poistamisessa kodeistaan, jotka he sanovat hankkineensa täysin laillisesti. Korkein oikeus antoi karkotusta puoltavan päätöksensä eilen ja määräsi asukkaat, 22 ihmistä, poistumaan tänään kello 11.00 mennessä. Poliisi ja armeija ovat koonneet satoja miehiä suorittamaan karkotuksen, mutta hallitus pyysi siirtoa ensi viikkoon, ettei sapattia rikottaisi.
3. RUOTSI RIVEÄÄ RIVEISTÄ
Israelissa todettiin tyydytyksellä pääministeri Göran Perssonin ilmoitusta lehdistötilaisuudessa Helsingissä, että Ruotsi ei anna viisumia kahdelle Hamasin edustajalle.
Mutta ilo oli lyhytaikainen. Samana keskiviikko päivänä ruotsalainen diplomaatti kertoi apulaispääsihteerille EU:n ulkoministerien kokouksessa Brysselissä, että Ruotsi on myöntänyt viisumin Atef Adwanille, joka on Hamasin virkailija ja PA:n pakolaisasiain ministeri. Seitsemän muuta palestiinalaista sai viisumin samalla kertaa, yksi heistä PA:n ulkoministeriön pääsihteeri, joka matkusti Malmön kaupunkiin lauantaina. Israelissa ihmetellään, miten Ruotsi voi näin rikkoa EU:n omaksuman kannan, jonka mukaan Hamasin edustajille ei anneta viisumeja. Adwanin saama viisumi on 15 maan keskeinen ns. Shengen-viisumi, joka antaa oikeuden matkustaa sillä kaikissa Shengen maissa. Sitä ei voi antaa, jos muut Shengen-maat vastustavat.
Viisumin myöntämisen taustalla on nähtävä Ruotsin syksyiset vaalit ja maan suuri arabiväestö.
Olmert on antanut ymmärtää, että hän haluaisi EU-maille näkyvämmän osan Lähi Idän asioissa USA:n rinnalla. Nyt kuitenkin on havaittavissa, että EU maitten kanta Lähi Idän asioihin ja Israelin Palestiinan konfliktiin erityisesti poikkeavat lisääntyvässä määrin toisistaan. Ruotsin antama esimerkki voi olla osoittamassa suuntaa, mihin EU-maat tulevat kääntämään kurssinsa lähi tulevaisuudessa.
PA:n pääministeri Ismail Haniyeh onkin ennustanut, että länsivaltojen hyväksyminen on jo havaittavissa.
4. OLMERTIN SODANJULISTUS
Samoihin aikoihin, kun PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas sanoo olevansa valmis aloittamaan keskustelut Olmertin hallituksen kanssa, PA:n pääministeri Haniyeh sanoo Olmertin julistaneen sodan palestiinalaisia vastaan ajamallaan Juudean ja Samarian juutalaisten karkotussuunnitelmallaan.
Abbas tapasi Ramallahin kansliassaan useita ulkomaisia diplomaatteja torstaina. Abbas valitti heille vakavaa taloudellista ahdinkoa, mihin palestiinalaiset ovat ajautuneet, ja kehotti heitä harkitsemaan uudelleen taloudellisen avun lopettamispäätöstään. PA:n aiempi pääneuvottelija Saeb Erekat vakuutti, että Abbas on valmis neuvotteluihin ja että hänellä on valtuudet siihen.
Hamasin edustaja Sami Abu Suhri väitti, että Olmertin puhe vahvisti Israelin vihamielisen asenteen palestiinalaisiin. Hänen mukaansa Jasser Arafat tunnusti Israelin, eikä siitä vieläkään ole puhekumppaniksi.
Suurten setlementtiblokkien pitäminen Israelin hallussa on hänen mukaansa sodanjulistus.
Abbasin ja Haniyehin oli tarkoitus tavata toisensa eilen, mutta kokous peruttiin. Hamasin edustajat syyttävät Abbasia ja Fatahin viranomaisia kansainvälisestä salaliitosta Hamasin hallituksen kaatamiseksi. He kielsivät Fatahin edustajia tapaamasta USA:n virkailijoita ja Jerusalemin pääkonsuli Jacob Wallesia, joka keskusteli aiemmin viikolla Abbasin kanssa palestiinalaisten talousongelmista Ramallahissa.
PA:n siviilivirkailijat aikovat aloittaa lakon huomenna maksamattomien palkkojen vuoksi.
5. 5 PALESTIINALAISTA PIDÄTETTY 8-VUOTIAAN TYTÖN MURHASTA
”Hän oli ihana tyttö, muistutti lintua. Kuka hyvänsä hänet murhasi, teki sen sekunnissa,” kertoo naapuri, joka sanoo tunteneensa Lipaz Khemin vauvasta lähtien.
Kahdeksanvuotias Lipaz meni itsenäisyyspäivänä ulos leikkimään toisten lasten kanssa, kuten oli tehnyt aina ennenkin, mutta nyt hän ei tullut takaisin. Hänen ruumiinsa löysi juovuksissa oleva palestiinalainen työntekijä seuraavana päivänä puolen päivän jälkeen Beit Shemeksen kauppakeskuksen viereisestä asumattomasta huoneistosta. Tytön ruumiissa oli mustelmia, varsinkin kaulan tienoilla, joka vihjaa, että hänet oli kuristettu.
Beit Shemeksessä on julkinen salaisuus, että sadat palestiinalaiset rakennustyöntekijät nukkuvat yönsä laittomasti kaupungissa, ettei heidän tarvitsisi mennä poliisin tiesulkujen läpi omille asuinalueilleen ja vaivalloiselle paluumatkalle takaisin työpaikalleen. ”Heitä nukkuu myös kauppakeskuksen lähellä joka yö”,
sanovat paikalliset asukkaat, ”kaupunki on yksi harvoista paikoista, joissa palestiinalaiset voivat liikkua vapaasti, ja jossa he myös harjoittavat salakauppaa juutalaisten kanssa”.
6. HAKARISTEJÄ SYNOGAAN
Petah Tikwan satavuotiaseen synagogaan oli tuhrittu hakaristejä torstain vastaisena yönä. Paikalle 4.30 aamulla tulleet aamurukousiin osallistujat havaitsivat hakaristejä synagogan ulkopuolella, mutta pahempi odotti heitä sisäpuolella. Hakaristejä ja saatanallisia symboleja oli töhritty kaikkialle sisäpuolella. Oviin oli kirjoitettu sana Hitler, jokainen juutalainen symboli oli peitetty maalilla, ja lattialle hakaristien viereen oli kirjoitettu ”Rammstein”, saksalaisen blackmetal-yhtyeen nimi, joka yhdistetään neo-natsien punk-nuorisoon.
Myös kaupungin toiseen pienempään synagogaan oli piirretty hakaristejä ja grafiitteja.
Poliisi ei halua antaa vihjeitä vandalismin tekijöistä, mutta juutalaisvastaisuus ja anti-semitismi on noussut rajusti entisen neuvostoliiton alueelta tulleen nuorison parissa, jotka eivät ole halachan mukaan juutalaisia.
Edellinen vandalismi Petah Tikwassa tapahtui 2004. Silloin hyökkäiltiin kaupungin haredim- väestöä vastaan sukkotin aikana. Kolme 16-vuotiasta pidätettiin.
Anti-semitismiä ja neo-natsi ilmiöitä tuli poliisin tietoon 2005, mutta hallitus ja poliisi ovat vastustaneet lain-säädäntöä, joilla tällaisia ilmiöitä voitaisiin hallita.
Comments