TIISTAI 14.09.10
1. TÄNÄÄN, tiistaina 14. syyskuuta, se sitten alkaa, näytelmä, josta ynet.news kolumnisti Martin Sherman käyttää nimitystä ”Theater of the Absurd”, typeryyden (järjettömyyden, naurettavuuden, rasti ruutuun) teatteri. Hän sanoo alkulauseessaan: ”toisenlaisessa universumissa ”rauhanprosessi” voisi olla makaaberi (karmea) komedia.”
Sherman viittaa aluksi Obaman tapaan esitellä suorien keskustelujen aloittamista: Abbasin kieltäytyessä esittämään pienintäkään elettä Israelin hyväksymisestä juutalaisena valtiona tai historiallisesta kompromissista, Obama toteaa: ”Tähän saakka keskustelut ovat edenneet rakentavalla ravalla”.
Toiseksi Sherman toteaa, että aivan yhtä makaaberilla varmuudella Israelin pääministeri matkustaa Washingtoniin tarjoutuakseen toteuttamaan politiikkaa, jonka hän itse on puolentoista vuosikymmen ajan toistamiseen hylännyt ja sitä pilkannut. Eikä siinä kaikki, vaan hän haluaa toteuttaa hylkäämäänsä politiikkaa, vaikka ”käytäntö on osoittanut hänen olleen oikeassa ja hänen varoituksensa ovat osoittautuneet perustelluiksi”.
Kolmanneksi Sherman kiinnittää huomionsa tosiasiaan, ettei rauhankeskustelujen vastapuoli Abbas edusta kuin puolta kansastaan (jos sitäkään) ja että muodollisesti hänen mandaattinsa päättyi tammikuussa 2009, eli hän ei laillisesti ole oikeutettu edustamaan palestiinalaisia.
Neljänneksi Sherman toteaa, että Abbas ei pyri muotoilemaan vain Palestiinan valtion rajoja ja sen identiteettiä, vaan hän haluaa ulottaa valvontansa myös Israelin kansaan. Hän haluaa säilyttää ”palestiinalaispakolaisten paluuoikeuden koteihinsa, joista he lähtivät”, eikä halua hyväksyä Israelin valtion juutalaista luonnetta. Siksi hän haluaa, että miljoonat eri arabimaissa asuvien palestiinalaisten täytyy säilyttää oikeus palata Israelin valtion alueelle, ei Palestiinan vaan Israelin kansalaisina.
Viimeiseksi Sherman hämmästelee, miksi Israelin tulisi tukea presidenttiä, jonka hallinnollinen ote USA:ssa lipsuu ja jonka kansansuosio vähenee kaiken aikaa. Hän hämmästelee tätä siksi, että USA:n nykyinen presidentti on eniten Israelin vastainen, mitä sillä koskaan on ollut. Jos asia olisi toisinpäin, Sherman katsoo oikeutetuksi tukea presidenttiä, mutta ei näissä olosuhteissa. Kuin pisteeksi i:n päälle Obama vaatii, että Netanyahu tekee vielä yhden viimeisen myönnytyksensä ennen tiistain keskusteluja ja jatkaa Länsirannan rakennuskieltoa.
Olen laajasti referoinut Martin Shermanin kolumnia, koska se hyvin kuvaa tilanteen traagista luonnetta. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3953028,00.html
2. SHARM EL-SHEIKHIN keskustelujen kynnyksellä USA:n ulkoministeri Hillary Clinton, joka johti Washingtonin keskustelujen aloitustilaisuutta 03.09.2010, julkisti viimeisen vetoomuksensa Netanyahulle, että tämä kuitenkin jatkaisi 10-kuukauden moratoriumia, kuten hänen päällikkönsä Barack Obama toivoo. Clintonin vetoomus oli kuitenkin kääritty pumpuliin; hän ei esittänyt sitä uhkavaatimuksena, vaan vahingosta viisastuneena sisällytti siihen mahdollisuuden löytää jonkinlainen kompromissi, kiertotie, joka sopisi kummallekin osapuolelle. PA:n kanta on tähän saakka ollut täysin järkkymätön, ”kaikki normaaliin elämään kuuluva toiminta tulee lopettaa Juudean ja Samarian juutalaisyhteisöissä”, kuten Clinton itse aiemmin totesi, joskin hän huolimattomuuttaan tuli ylistäneeksi Netanyahun päätöstä 10-kuukauden rakennuskiellosta, mistä hän sai moitteita Abbasin ja arabimaitten taholta.
CLINTON puhui journalisteille häntä kuljettavan koneen tankatessa Shannonissa, Irlannissa, sanoen toivovansa, että osapuolet löytävät tavan, jolla ratkaista tämä ensi näkemältä ratkaisematon yhtälö. Hän sanoi edelleen uskovansa, että vuoden aikana, joka näille keskusteluille on annettu, on mahdollista ratkaista ydinkysymykset, jotka selvittävät myös juutalaisyhteisöjen kohtalon Juudeassa ja Samariassa. Hän ei halunnut käsitellä yksityiskohtia, millaisia kompromissivaihtoehtoja hän näkee ja onko hänellä mahdollisesti oma esitys lukkiutuman avaamiseksi.
Ynet.news kertoi eilen, että suunnitellut lehdistötilaisuudet keskustelujen yhteydessä on peruutettu pelossa, ettei niissä ole positiivista kerrottavaa.
Neuvotteluja käydään sekä Abbasin ja Netanyahun, että heidän ja Mubarakin kanssa yhteisesti, että myöskin Clintonin osallistuessa niihin.
Clinton matkustanee Siinailta Jerusalemiin ja Ramallahiin, minkä jälkeen hänen tarkoituksensa on lentää Ammaniin informoidakseen kuningas Abadullah II:ta keskusteluista.
http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3953697,00.html
3. INN:n web-sivulla tarkastellaan myös keskustelujen onnistumisen mahdollisuuksia
Sharm el-Sheikhissä tänään tiistaina. Tzvi Ben Gedakyahun kirjoittamassa artikkelissa todetaan USA:n siirtyneen PA:n kannalle rakennuskiellon jatkamiseksi Juudeassa ja Samariassa tai että Netanyahu antaisi edes vähän periksi vaatimuksestaan Israelista juutalaisena valtiona, mikä tehokkaasti estäisi palestiinalaispakolaisten paluuaikeet Israelin alueille. Kuten artikkelissa todetaan USA ei kuitenkaan ole esittänyt mitään vaatimuksia Abbasille hänen jyrkän kielteisen kantansa muuttamiseksi sovintoratkaisun löytämiseksi. Clinton toistelee nyt ilman verukkeita, että Netayahun tulee antaa periksi, ja tässä hän saa tukea Egyptin presidentiltä Hosni Mubarakilta.
USA:n ulkoministeriön puhetorvena esiintyvä P J Crowley ihmetteli lehdistötilaisuudessa, mitä palestiinalaisilta lopulta vaaditaan? Miten heidän tulisi osoittaa suhtautuvansa vakavasti näihin neuvotteluihin?” Hän ei kuitenkaan maininnut minkäänlaisia esimerkkejä, mitä heiltä voitaisiin odottaa ja mitä vaatimuksia heille voitaisiin esittää. Jää vain ihmettelemään, eikö Obaman hallitus ole ollenkaan tietoinen Israelin ja juutalaisten vastaisuudesta, mikä ilmenee PA:n julkisissa laitoksissa, lastentarhoista yliopistoihin ja valtion laitoksiin sekä virallisissa radio- ja TV-ohjelmissa sekä PA:n johtajien virallisissa lausunnoissa. Sekään ei näytä kulkeutuneen Obaman hallituksen tietoon, että PA:n virallisessa opetusohjelmassa, jota sitäkin toteutetaan pienestä pitäen, Israelin valtiota pidetään tilapäisenä ilmiönä, joka tuhoutuu aikanaan ja jonka alueet liitetään kokonaisuudessaan islamin kalifaattiin. Tilannetta mutkistaa huomattavasti Israelin sisällä toimivien myönnytyspolitiikkaa harjoittavien ryhmien toiminta, jotka avoimesti liittyvät Israelin tuhoa vaativiin palestiinalaisiin ääriryhmiin.
Tästäkin artikkelista jää kuva, että Obaman hallitus pyrkii epätoivoisesti saamaan keskustelut käyntiin voidakseen näyttää edes jonkinlaista edistystä diplomatiansa alueilla. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/139606
http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/139611
4. WND kertoo Bob Unruhin kirjoittamassa artikkelissa, miten ramadanin aikana muslimi-media on ollut aktiivinen levittäessään tietoutta islamin syvemmäksi tuntemiseksi. Artikkelin otsikko: ”Jihadin kielto vanhuksista, naisista ja lapsista ei koske Israelia”. Taustatiedot kokosi D Hazan Lähi Idän Mediatutkimuksen Instituutista, joka tutkii ja analysoi eri lähteistä tulevia tietoja. Jihadin merkitys paastoaikana nousee siitä, että ramadan kuukausi tarkoittaa hyökkäyksiä, valloituksia ja voittoja, painottaen islamin alkuaikoina saamia voittoja taisteluissa kuten Badr, Hittin ja Ain Jalut ramadanin aikana. Jihad on islamin mukaan yksi tärkeimmistä käskyistä, joka ”kytkeytyessään yhteen ramadanin kanssa, on Allahin kannalta tärkein ja valtavan ylevä kohokohta, jonka pystyy saavuttamaan vain se, jonka Allah on valinnut antaakseen hänelle tämän suuren kunnian paastota ja taistella”.
Yksi tallennetuista lausunnoista on sheikki Abdul Al-Rahman bin Nasser Al-Barrakin antama, jossa tämä entinen yliopiston luennoitsija sanoo, että ”jihad on ikuinen taistelu vääräuskoista vastaan ja sharian kaikkein tärkein käsky”. Hän vakuuttaa, että ”jihad on edelleen kunnia-asia muslimille ja sen puuttuminen häpäisee islamia”. Hän selittää, että jos vihollinen suhtautuu myöntyvästi muslimia kohtaan, sovinto on mahdollinen, mutta vain väliaikaisesti. Hän valittaa, että YK tuomitsee orjuuden, vaikka jihadin lakien mukaan muslimit saavat ottaa sotasaalista ja vankeja, myös vääräuskoisten taistelijoitten vaimoja ja lapsia ja orjuuttaa heidät.
Artikkelissa vakuutetaan lukuisten esimerkkien kautta, että muslimit ovat aktivoitumassa pyhään sotaan, jihadiin, ja valmistautuvat avoimeen taisteluun vääräuskoisia vastaan. http://www.wnd.com/index.php?fa=PAGE.view&pageId=202901
5. UUTISOTSIKOITA
- Suolameren pohjoisosan rannoille rakennetut tuotantolaitokset ja hotellit ovat vaarassa sortua vedenpinnan noustessa meren pohjoisosasta eristetyllä alueella. Tämä yllättävä havainto johtuu siitä, että Dead See Industries on - hyödyntäessään vedessä olevia mineraaleja Neveh Zohar alueella - saanut aikaan suolan massiivisen kasaantumisen eristettyjen altaiden pohjaan varsinkin altaan no 5 kohdalla. Teollisuuslaitos eristää vedestä bromia, emäksistä suolaa ja magnesiumia, joita käytetään lannoitteina. Eristäessään potassium kloraattia veteen jää soodium kloraattia, eli ruokasuolaa, joka iskostuu altaan pohjaan. Tämän kasaantuminen aiheuttaa vedenpinnan nousun. http://www.jpost.com/HealthAndSci-Tech/ScienceAndEnvironment/Article.aspx?id=187992
- PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas esittää katkeran syytöksen arabimaille, että nämä ovat unohtaneet palestiinalaisten ahdingon eivätkä ole lunastaneet lupauksiaan sadoista miljoonista USD. UAE suostui maksamaan 40 miljoonaa, että PA voi maksaa palkat n. 150 000 työtekijälleen Länsirannalla ja Gazassa. Se auttaa hetkeksi. http://www.jpost.com/MiddleEast/Article.aspx?id=187993
- JP:n kolumnisti Carolien B Glick tarkastelee artikkelissaan, miten Libanonin nuori pääministeri Saad Hariri joutuu toimessaan työskentelemään yhdessä hänen isänsä murhaajien kanssa, eikä edes tasavertaisena vaan käskyläisenä. http://www.jpost.com/Opinion/Columnists/Article.aspx?id=188019
- Kuka on palestiinalainen? Asiaa tarkastelee Moshe Dann ynet.news artikkelissaan. Artikkeli on pitkä ja perusteellinen, joten en tässä yhteydessä voi tehdä muuta kuin viitata sen erinomaisiin havaintoihin. Hän päätyy loppuhavaintoon, ettei ongelman ydin ole palestiinalaisille ”miehitys”, vaan Israelin olemassa olo. Siksi ratkaisu täytyy tehdä alueellisena, eikä Israelin ja PA:n keskeisenä. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3953601,00.html
- New Yorkin poliiseja, katolisia, juutalaisia ja muslimeja, on ensimmäisellä tutustumisvierailullaan Pyhässä Maassa, minkä he toivovat tulevan traditioksi. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3949759,00.html
- Kristittyjen ja juutalaisten muodostama kansainvälinen ystävyysseura lahjoitti miljoona USD ruokapakettien lahjoittamiseksi avun tarpeessa oleville Israelin köyhille. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3952213,00.html
1. TÄNÄÄN, tiistaina 14. syyskuuta, se sitten alkaa, näytelmä, josta ynet.news kolumnisti Martin Sherman käyttää nimitystä ”Theater of the Absurd”, typeryyden (järjettömyyden, naurettavuuden, rasti ruutuun) teatteri. Hän sanoo alkulauseessaan: ”toisenlaisessa universumissa ”rauhanprosessi” voisi olla makaaberi (karmea) komedia.”
Sherman viittaa aluksi Obaman tapaan esitellä suorien keskustelujen aloittamista: Abbasin kieltäytyessä esittämään pienintäkään elettä Israelin hyväksymisestä juutalaisena valtiona tai historiallisesta kompromissista, Obama toteaa: ”Tähän saakka keskustelut ovat edenneet rakentavalla ravalla”.
Toiseksi Sherman toteaa, että aivan yhtä makaaberilla varmuudella Israelin pääministeri matkustaa Washingtoniin tarjoutuakseen toteuttamaan politiikkaa, jonka hän itse on puolentoista vuosikymmen ajan toistamiseen hylännyt ja sitä pilkannut. Eikä siinä kaikki, vaan hän haluaa toteuttaa hylkäämäänsä politiikkaa, vaikka ”käytäntö on osoittanut hänen olleen oikeassa ja hänen varoituksensa ovat osoittautuneet perustelluiksi”.
Kolmanneksi Sherman kiinnittää huomionsa tosiasiaan, ettei rauhankeskustelujen vastapuoli Abbas edusta kuin puolta kansastaan (jos sitäkään) ja että muodollisesti hänen mandaattinsa päättyi tammikuussa 2009, eli hän ei laillisesti ole oikeutettu edustamaan palestiinalaisia.
Neljänneksi Sherman toteaa, että Abbas ei pyri muotoilemaan vain Palestiinan valtion rajoja ja sen identiteettiä, vaan hän haluaa ulottaa valvontansa myös Israelin kansaan. Hän haluaa säilyttää ”palestiinalaispakolaisten paluuoikeuden koteihinsa, joista he lähtivät”, eikä halua hyväksyä Israelin valtion juutalaista luonnetta. Siksi hän haluaa, että miljoonat eri arabimaissa asuvien palestiinalaisten täytyy säilyttää oikeus palata Israelin valtion alueelle, ei Palestiinan vaan Israelin kansalaisina.
Viimeiseksi Sherman hämmästelee, miksi Israelin tulisi tukea presidenttiä, jonka hallinnollinen ote USA:ssa lipsuu ja jonka kansansuosio vähenee kaiken aikaa. Hän hämmästelee tätä siksi, että USA:n nykyinen presidentti on eniten Israelin vastainen, mitä sillä koskaan on ollut. Jos asia olisi toisinpäin, Sherman katsoo oikeutetuksi tukea presidenttiä, mutta ei näissä olosuhteissa. Kuin pisteeksi i:n päälle Obama vaatii, että Netanyahu tekee vielä yhden viimeisen myönnytyksensä ennen tiistain keskusteluja ja jatkaa Länsirannan rakennuskieltoa.
Olen laajasti referoinut Martin Shermanin kolumnia, koska se hyvin kuvaa tilanteen traagista luonnetta. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3953028,00.html
2. SHARM EL-SHEIKHIN keskustelujen kynnyksellä USA:n ulkoministeri Hillary Clinton, joka johti Washingtonin keskustelujen aloitustilaisuutta 03.09.2010, julkisti viimeisen vetoomuksensa Netanyahulle, että tämä kuitenkin jatkaisi 10-kuukauden moratoriumia, kuten hänen päällikkönsä Barack Obama toivoo. Clintonin vetoomus oli kuitenkin kääritty pumpuliin; hän ei esittänyt sitä uhkavaatimuksena, vaan vahingosta viisastuneena sisällytti siihen mahdollisuuden löytää jonkinlainen kompromissi, kiertotie, joka sopisi kummallekin osapuolelle. PA:n kanta on tähän saakka ollut täysin järkkymätön, ”kaikki normaaliin elämään kuuluva toiminta tulee lopettaa Juudean ja Samarian juutalaisyhteisöissä”, kuten Clinton itse aiemmin totesi, joskin hän huolimattomuuttaan tuli ylistäneeksi Netanyahun päätöstä 10-kuukauden rakennuskiellosta, mistä hän sai moitteita Abbasin ja arabimaitten taholta.
CLINTON puhui journalisteille häntä kuljettavan koneen tankatessa Shannonissa, Irlannissa, sanoen toivovansa, että osapuolet löytävät tavan, jolla ratkaista tämä ensi näkemältä ratkaisematon yhtälö. Hän sanoi edelleen uskovansa, että vuoden aikana, joka näille keskusteluille on annettu, on mahdollista ratkaista ydinkysymykset, jotka selvittävät myös juutalaisyhteisöjen kohtalon Juudeassa ja Samariassa. Hän ei halunnut käsitellä yksityiskohtia, millaisia kompromissivaihtoehtoja hän näkee ja onko hänellä mahdollisesti oma esitys lukkiutuman avaamiseksi.
Ynet.news kertoi eilen, että suunnitellut lehdistötilaisuudet keskustelujen yhteydessä on peruutettu pelossa, ettei niissä ole positiivista kerrottavaa.
Neuvotteluja käydään sekä Abbasin ja Netanyahun, että heidän ja Mubarakin kanssa yhteisesti, että myöskin Clintonin osallistuessa niihin.
Clinton matkustanee Siinailta Jerusalemiin ja Ramallahiin, minkä jälkeen hänen tarkoituksensa on lentää Ammaniin informoidakseen kuningas Abadullah II:ta keskusteluista.
http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3953697,00.html
3. INN:n web-sivulla tarkastellaan myös keskustelujen onnistumisen mahdollisuuksia
Sharm el-Sheikhissä tänään tiistaina. Tzvi Ben Gedakyahun kirjoittamassa artikkelissa todetaan USA:n siirtyneen PA:n kannalle rakennuskiellon jatkamiseksi Juudeassa ja Samariassa tai että Netanyahu antaisi edes vähän periksi vaatimuksestaan Israelista juutalaisena valtiona, mikä tehokkaasti estäisi palestiinalaispakolaisten paluuaikeet Israelin alueille. Kuten artikkelissa todetaan USA ei kuitenkaan ole esittänyt mitään vaatimuksia Abbasille hänen jyrkän kielteisen kantansa muuttamiseksi sovintoratkaisun löytämiseksi. Clinton toistelee nyt ilman verukkeita, että Netayahun tulee antaa periksi, ja tässä hän saa tukea Egyptin presidentiltä Hosni Mubarakilta.
USA:n ulkoministeriön puhetorvena esiintyvä P J Crowley ihmetteli lehdistötilaisuudessa, mitä palestiinalaisilta lopulta vaaditaan? Miten heidän tulisi osoittaa suhtautuvansa vakavasti näihin neuvotteluihin?” Hän ei kuitenkaan maininnut minkäänlaisia esimerkkejä, mitä heiltä voitaisiin odottaa ja mitä vaatimuksia heille voitaisiin esittää. Jää vain ihmettelemään, eikö Obaman hallitus ole ollenkaan tietoinen Israelin ja juutalaisten vastaisuudesta, mikä ilmenee PA:n julkisissa laitoksissa, lastentarhoista yliopistoihin ja valtion laitoksiin sekä virallisissa radio- ja TV-ohjelmissa sekä PA:n johtajien virallisissa lausunnoissa. Sekään ei näytä kulkeutuneen Obaman hallituksen tietoon, että PA:n virallisessa opetusohjelmassa, jota sitäkin toteutetaan pienestä pitäen, Israelin valtiota pidetään tilapäisenä ilmiönä, joka tuhoutuu aikanaan ja jonka alueet liitetään kokonaisuudessaan islamin kalifaattiin. Tilannetta mutkistaa huomattavasti Israelin sisällä toimivien myönnytyspolitiikkaa harjoittavien ryhmien toiminta, jotka avoimesti liittyvät Israelin tuhoa vaativiin palestiinalaisiin ääriryhmiin.
Tästäkin artikkelista jää kuva, että Obaman hallitus pyrkii epätoivoisesti saamaan keskustelut käyntiin voidakseen näyttää edes jonkinlaista edistystä diplomatiansa alueilla. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/139606
http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/139611
4. WND kertoo Bob Unruhin kirjoittamassa artikkelissa, miten ramadanin aikana muslimi-media on ollut aktiivinen levittäessään tietoutta islamin syvemmäksi tuntemiseksi. Artikkelin otsikko: ”Jihadin kielto vanhuksista, naisista ja lapsista ei koske Israelia”. Taustatiedot kokosi D Hazan Lähi Idän Mediatutkimuksen Instituutista, joka tutkii ja analysoi eri lähteistä tulevia tietoja. Jihadin merkitys paastoaikana nousee siitä, että ramadan kuukausi tarkoittaa hyökkäyksiä, valloituksia ja voittoja, painottaen islamin alkuaikoina saamia voittoja taisteluissa kuten Badr, Hittin ja Ain Jalut ramadanin aikana. Jihad on islamin mukaan yksi tärkeimmistä käskyistä, joka ”kytkeytyessään yhteen ramadanin kanssa, on Allahin kannalta tärkein ja valtavan ylevä kohokohta, jonka pystyy saavuttamaan vain se, jonka Allah on valinnut antaakseen hänelle tämän suuren kunnian paastota ja taistella”.
Yksi tallennetuista lausunnoista on sheikki Abdul Al-Rahman bin Nasser Al-Barrakin antama, jossa tämä entinen yliopiston luennoitsija sanoo, että ”jihad on ikuinen taistelu vääräuskoista vastaan ja sharian kaikkein tärkein käsky”. Hän vakuuttaa, että ”jihad on edelleen kunnia-asia muslimille ja sen puuttuminen häpäisee islamia”. Hän selittää, että jos vihollinen suhtautuu myöntyvästi muslimia kohtaan, sovinto on mahdollinen, mutta vain väliaikaisesti. Hän valittaa, että YK tuomitsee orjuuden, vaikka jihadin lakien mukaan muslimit saavat ottaa sotasaalista ja vankeja, myös vääräuskoisten taistelijoitten vaimoja ja lapsia ja orjuuttaa heidät.
Artikkelissa vakuutetaan lukuisten esimerkkien kautta, että muslimit ovat aktivoitumassa pyhään sotaan, jihadiin, ja valmistautuvat avoimeen taisteluun vääräuskoisia vastaan. http://www.wnd.com/index.php?fa=PAGE.view&pageId=202901
5. UUTISOTSIKOITA
- Suolameren pohjoisosan rannoille rakennetut tuotantolaitokset ja hotellit ovat vaarassa sortua vedenpinnan noustessa meren pohjoisosasta eristetyllä alueella. Tämä yllättävä havainto johtuu siitä, että Dead See Industries on - hyödyntäessään vedessä olevia mineraaleja Neveh Zohar alueella - saanut aikaan suolan massiivisen kasaantumisen eristettyjen altaiden pohjaan varsinkin altaan no 5 kohdalla. Teollisuuslaitos eristää vedestä bromia, emäksistä suolaa ja magnesiumia, joita käytetään lannoitteina. Eristäessään potassium kloraattia veteen jää soodium kloraattia, eli ruokasuolaa, joka iskostuu altaan pohjaan. Tämän kasaantuminen aiheuttaa vedenpinnan nousun. http://www.jpost.com/HealthAndSci-Tech/ScienceAndEnvironment/Article.aspx?id=187992
- PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas esittää katkeran syytöksen arabimaille, että nämä ovat unohtaneet palestiinalaisten ahdingon eivätkä ole lunastaneet lupauksiaan sadoista miljoonista USD. UAE suostui maksamaan 40 miljoonaa, että PA voi maksaa palkat n. 150 000 työtekijälleen Länsirannalla ja Gazassa. Se auttaa hetkeksi. http://www.jpost.com/MiddleEast/Article.aspx?id=187993
- JP:n kolumnisti Carolien B Glick tarkastelee artikkelissaan, miten Libanonin nuori pääministeri Saad Hariri joutuu toimessaan työskentelemään yhdessä hänen isänsä murhaajien kanssa, eikä edes tasavertaisena vaan käskyläisenä. http://www.jpost.com/Opinion/Columnists/Article.aspx?id=188019
- Kuka on palestiinalainen? Asiaa tarkastelee Moshe Dann ynet.news artikkelissaan. Artikkeli on pitkä ja perusteellinen, joten en tässä yhteydessä voi tehdä muuta kuin viitata sen erinomaisiin havaintoihin. Hän päätyy loppuhavaintoon, ettei ongelman ydin ole palestiinalaisille ”miehitys”, vaan Israelin olemassa olo. Siksi ratkaisu täytyy tehdä alueellisena, eikä Israelin ja PA:n keskeisenä. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3953601,00.html
- New Yorkin poliiseja, katolisia, juutalaisia ja muslimeja, on ensimmäisellä tutustumisvierailullaan Pyhässä Maassa, minkä he toivovat tulevan traditioksi. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3949759,00.html
- Kristittyjen ja juutalaisten muodostama kansainvälinen ystävyysseura lahjoitti miljoona USD ruokapakettien lahjoittamiseksi avun tarpeessa oleville Israelin köyhille. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3952213,00.html
Comments