KESKIVIIKKO 20.05.09
1. PÄÄMINISTERI Benyamin Netanyahun Washingtonin matka ja neuvottelut presidentti
Barack Obaman kanssa ovat herättäneet Israelissa kovin vastakohtaisia reaktioita eri tahoilla.
Pyrin seuraavassa analysoimaan näitä ja laatimaan yhtenäistä arviota niistä.
Eräs entinen vaikuttaja, joka kertoo osallistuneensa useisiin samantapaisiin tilanteisiin, kertoo havaintonaan, että Netanyahu oli mediatilaisuudessa neuvottelujen jälkeen kasvoiltaan harmaa eikä Obamakaan näyttänyt olevan mielissään keskusteluista. Kovista yrityksistä huolimatta näyttää maailmalle positiivista kuvaa ja pyrkiä säilyttämään henkinen tasapaino TV-kameroiden ristitulessa paljastui se tosiasia, että neuvottelut epäonnistuivat, jos niiden tarkoituksena oli rakentaa yhteinen politiikka, jota yhdessä toteutetaan.(JP)
2. JP:n etusivun pääartikkeli kertoo suurin otsikoin, että Netanyahu pystyi vastustamaan USA:n yhteneväistä painostusta lopettaa setlementtitoiminta. JP:n kirjeenvaihtajat H Keinon ja H L Krieger kertovat otsikon alla omat havaintonsa keskusteluista. He esittävät, että Netanyahu kieltäytyi antamasta mitään lupauksia asiassa, vaikka rakentamisen keskeyttäminen setlementeissä on USA:n keskeinen vaatimus. He toteavat, ettei Netanyahu perääntynyt kannastaan, vaikka hän joutui tiistaina USA:n johtavan senaattorin painostuksen kohteeksi. Senaattori John Kerry, joka johtaa senaatin ulkoasioitten valiokuntaa, kertoi median edustajille, että hän pyrki selvittämään pääministerille, miten tärkeää on Israelille päästä etenemään, ja varsinkin suhteessa setlementteihin. Kerry sanoi sen näin: ”Setlementit täytyy keskeyttää päästäksemme etenemään. Olen tietoinen sen vaikeudesta, mutta se on tärkeä kysymys, joka on pakko ratkaista.” (JP)
3. NETANYAHU lähtee siitä, että ensin tulee sopia paketin sisällöstä ja vasta sen jälkeen on mahdollista sopia terminologiasta. Netanyahu (Bibi) olisi halunnut keskittyä Iranin tilanteen selvittämiseen, mutta Obama ei näe sillä olevan mitään kiirettä. Tässä on johtajien ehkä ratkaisevin erimielisyys. Bibi puolestaan näkee, että palestiinalaisten kysymys on hoidettava ajan kanssa, sillä siellä on lähdettävä juuritasolta, selvittäen ensin perusteita, joille rakentaa. ”On luotava elinkelpoinen talouskehitys PA:n alueille ja rakennettava turvallisuusjärjestelmät, jotka perustuvat Palestiinan kansan kasvattamiseen rauhaan Israelin kanssa”. Samaan aikaan Bibi haluaa neuvotteluja, joissa selvitetään, minkä tasoisen valtion PA tulee saamaan.
Gondoleezza Rice keräsi kaikki Israelin ja PA:n edustajien kanssa käymiensä keskustelujen muistiot kansioon, jotka hän luovutti Obaman hallitukselle. Hänen tarkoituksensa oli varmistaa tällä, ettei Israelin ja PA:n keskeisiä neuvottuja aloiteta nollatasolta, vaan niitä jatketaan siitä, minne ne jäivät Olmertin hallituksen kaatuessa. Obama vihjailee, että keskusteluja PA:n kanssa jatketaan tältä pohjalta, mitä myös PA:n neuvottelijat vaativat. Olmert tarjosi PA:lle vielä ennen eroaan 94 % Länsirannasta ja maan vaihtoa puuttuvan kuuden %:n osalta, pakolaisten palaamista sadoin tuhansin sekä Jerusalemin itäosia niiltä osin, kuin ne ovat arabienemmistöisiä. PA:n pääneuvottelija Saeb Erekat viittaa tähän vaatimuksissaan. (JP)
4. OBAMAN hallituksen taholta vihjaillaan, että osapuolten tulee pitäytyä kvartetin laatimaan tiekarttaan, joka velvoittaa molempia osapuolia. Eteneminen sillä tiellä tapahtuisi toteutettujen suoritusten mukaisesti. Toiseksi Obaman hallitus vihjaa, että tiekarttaan tulee liittää arabiliiton hyväksymä ns. saudi-suunnitelma. Jordanian kuninkaan Abdullah II:n Washingtonin vierailun yhteydessä aiemmin tässä kuussa kerrottiin julkisuudessa, että Abdullah II olisi luvannut kehittää arabisuunnitelmaa niiltä osin, kuin se on epämääräinen. Abdullah II kielsi lupautuneensa tähän, eikä sitä esitetty Bibi ja Obaman keskusteluissa.
Netanyahu olisi halunnut kytkeä alueen 22 arabimaata tiiviimmin Israelin ja PA:n välisiin rauhankeskusteluihin, ja selventää suhteitten kehittämistä niiden ja Israelin välillä. Saudisuunnitelma lupaa epämääräisesti, että arabimaat voivat Palestiinan valtion perustamisen jälkeen itsenäisesti päättää suhteittensa laadusta Israelin kanssa. Obama totesi tämän, ja pyysi arabimailta esitystä aikataulusta ja suhteitten välittömästä solmimisesta. Arabiliiton pääsihteerin Amr Moissan puheista voi päätellä, että se on toive-ajattelua. Moussa totesi maailman talousfoorumin konferenssissa Jordanian lomakohteessa varsin töykeästi reportterin kysymykseen asiasta, että arabiliiton suunnitelma on riittävä osoitus niiden hyvästä tahdosta, kuten myös siitä, mitä Israelilta odotetaan, eikä se tarvitse selvennyksiä. (JP)
5. Iranin politiikan lähtökohtana Obaman suunnitelmassa on se, että voidakseen edetä keskusteluyhteyden luomiseksi Iranin islamilaisen johdon kanssa hän tarvitsee selviä näyttöjä Palestiinan valtion perustamisesta. Hänen ymmärtääkseen ennen sen perustamista Iranin rintama ei etene mihinkään. Iranin julkisuuteen antamissa lausunnoissa sen ensisijaisena vaatimuksena – jos ollenkaan - ei ole Palestiinan valtion perustaminen, vaan Israelin valtion tuhoaminen. Tämä toistuu sekä presidentti Ahmadinejadin että ylimmän kaitsijan Ali Khamenein puheissa eri tavoin sävytettynä. Miten Obama aikoo selvittää tämän pähkinän?
Jos lähdetään siitä, että Iran on yhtä päättävästi Israelin tuhoamisen kannalla kuin se on ollut ydinsuunnitelmiensa toteuttamisessa, se ei anna juuri mitään neuvotteluvaraa. Ei myöskään ole selvää, onko Obama tietoinen siitä, miten päätöksenteko tapahtuu Iranin hierarkiassa. Eurooppalaiset neuvottelijat ovat eri yhteyksissä joutuneet tuskastuneina toteamaan, että vaikka neuvottelut Iranin edustajien kesken sujuvat hyvin ja sopimukseen on näennäisesti päädytty, iranilaiset toteavat lopuksi, että he tulevat esittämään asian ylimmälle kaitsijalle, joka tekee lopulliset päätökset. Useimmiten asiasta ei kuulla mitään sen jälkeen, tai päätöksen odottelu voi kestää, kunnes otollinen tilaisuus on menetetty. (JP)
6. UUTISLÄHTEIDEN mukaan Netanyahu olisi luvannut Obamalle, ettei Israel toimi oma-aloitteisesti Iranin kysymyksessä. Saman lähteen mukaan lienee oikein todeta, ettei USA:n sotilaallinen isku Iranin ydinlaitoksia vastaan ole reaalinen näissä olosuhteissa. Tämä tuntuma lähtee havainnosta, että Obama tosissaan hakee yhteyksiä arabi- ja muslimimaitten kanssa, eikä siinä sotilaallinen isku kolmatta muslimivaltiota vastaan auta. Obaman suuri haave on päästä historiaan suurena rauhanrakentajana, joka pystyy yhdistämään keskenään eripuraiset ja eri uskontoja tunnustavat kansat yhteisen rauhanaatteen alle. Miten tämä idea sopeutuu monien kansojen suunnitelmiin, joilla on kytevä viha sekä länsivaltoja että erityisesti Yhdysvaltoja vastaan, jotka tuntevat tulleensa syrjityiksi ja poljetuiksi Amerikan suuruuden aikana? Monet näistä kansoista tuntevat, että niillä on nyt otollinen tilaisuus korvata edellisten vuosikymmenien häpeä. Sen taustalla ei ole välttämättä sotilaallinen yhteenotto, vaan vallitsevan taloudellisen maailmanlaajuisen laman ja USA:n sisäisen sekasortoisen tilanteen hyväksikäyttö USA:n mahdin musertamiseksi. Kiina vihjailee luopuvansa Amerikan dollarista kansainvälisenä vaihtovaluuttana ja tarjoaa omaa rahayksikköään sen tilalle. Tässä sitä tukevat Venäjä ja Etelä Amerikan vasemmistohallitukset Venezuelan johdolla, kuten myös arabimaat, joista Persianlahden maat suunnittelevat omaa yhteisvaluuttaa. Iran luopui dollarista jo kuukausia sitten ja vaatii maksuja Euroissa.
OBAMAN hallituksen suurin haaste on kunniallinen poistuminen Afganistanista ja Irakista, joissa sotilaalliset toimet menevät huonosti, ja tässä se tarvitsee arabimaitten tukea. Tuntematon tekijä Lähi Idässä on Pakistan, jossa sen 60-80 ydinpommia ovat vaarassa joutua talibanin kapinallisten ja sitä myötä äärimuslimien käsiin. Israelin tilanne koetaan tässä kuin ”kivi kengässä”, joka estää joutuisan etenemisen. Siksi kivi on poistettava.
7. PA:N PUHEENHJOHTAJA Mahmoud Abbas hyväksyi eilen illalla uuden PA:n hallituksen virkaan vannomisen edellisen pääministeri Salaam Fayadin johdolla. Hallituksessa on 24 ministeriä, osa heistä entisiä, osa Fatahin aktivisteja. Abbasin kiireelle lienee kaksi syytä. Ensiksi hän tarvitsee pääministerin, jonka länsivallat hyväksyvät, etteivät rahavirrat ehtyisi. Toiseksi hän katsoo, että USA:n painostuksen vuoksi Netanyahu on pakotettu aloittamaan rauhankeskustelut PA:n kanssa. Siihen hän tarvitsee tunnustetun hallituksen. Miten se tulee toimimaan, nähtäneen piankin. Osa Fatahin aktiivijäsenistä sanoo kieltäytyvänsä yhteistoiminnasta sen kanssa, ja PA:n parlamentin jäsenet sanovat, ettei se tule hyväksymään tätä hallitusta, koska se on laiton. Hamasin edustaja sanoo, ettei se tule koskaan tunnustamaan tämän hallituksen arvovaltaa. Miten se voisi jatkaa sovinto-neuvotteluja Hamasin kanssa näissä olosuhteissa, jotka ovat ilmankin vaikeuksissa?
8. UUTISOTSIKOITA
- IDF harkitsee, että se antaisi Tulkarmin palestiinalaiskaupungin järjestysvastuun PA:n poliisille, eli ns. Daytonin erityisjoukoille. Vallitsevan käytännön mukaan nämä joukot huolehtivat laista ja järjestyksestä kaupungissa päiväsaikaan, yöllä IDF:n partiot haravoivat siellä etsien terroristeja ja asekätköjä. (JP)
- Shin Betin, Israelin kansallisen turvallisuusjärjestön, johtaja Yuval Diskin sanoo, ettei Israel tulee saavuttamaan rauhantilaa, ellei se kaada Hamasin hallintoa Gazan kaistalla. Hän selittää, että se on mahdollista saada aikaan ilman sotilaallista operaatiota. Diskin varoittaa, että jos vaalit suoritettaisiin Länsirannalla nyt, Hamas voisi olla niiden selvä voittaja. Hän arvioi, että Hamasin kannatus Länsirannalla on 20-25 %, Fatahin 30-35 %, ja loput 50 % eivät ole selvittäneet kantaansa. Tämä vaalivoitto olisi toinen muslimi-veljeskunnan voitto alueella, ja sillä tulisi olemaan laajakantoiset vaikutukset koko alueella, myös naapurimaissa. Hän ei usko, että Gaza ja Länsiranta voivat yhdistyä yhteisen hallituksen alaiseksi, eikä ihmisten mieltymyksiä ole mahdollista poistaa ilman pakkotoimia. Diskin arvioi, että Hamas salakuljetti Gazaan operaatio cast lead jälkeen 46 ilmatorjuntaohjusta, 362 kranaattia, satoja erilaisia raketteja, 220 kivääriä ja konekivääriä, 39 pst-ohjusta, 17 tonnia räjähteitä ja 61 tonnia lannoitusainetta, jota voidaan käyttää räjähteen valmistamiseen. Hamas pyrkii edelleen väkivallan käyttöön, vaikka se nyt haluaakin rauhallisen uudelleen aseistautumistauon. Eilen Hamas ampui kaksi rakettia Sderotiin, joista toinen putosi omakotitalonpihalle särkien rakennuksia ja haavoittaen yhtä naista. IAF vastasi useilla ilmaiskuilla eri puolille Gazan kaistaa, myös tunneleita vastaan Philadelphia-käytävän alla. (JP)
- Israelin USA:n entinen lähettiläs Zalman Shoval vakuuttaa, että Israelin ja USA:n väliset suhteet ovat vankat eivätkä heilu pienistä erimielisyyksistä huolimatta setlementtien rakentamisessa. Hän ei ehkä kuitenkaan ota huomioon, ettei Obaman toimintoja ohjaa samanlainen uskonnollinen vakaumus kuin hänen edeltäjiään. Vaikka heidänkin kristinuskon harjoittamisensa vakavuutta voitaneenkin kysellä, heillä oli kuitenkin kristitty kasvatus ja sen mukana saatu Raamatun alkeellista parempi tuntemus, mikä aiheutti heille ainakin epävarmuutta julkisesti polkea Israelin etuja. (JP)
- Obaman tapauksessa kysymys on paljon kyseenalaisempi. Voisi jopa uskoa, että hänellä on suurempi myötämielisyys muslimeille kuin juutalaisille.
- CIA:n johtaja Leon Panetta selitti eilen, että jos Israel iskee Iraniin, se aiheuttaa suuria ongelmia. Hän vakuutti, että USA seuraa tarkkaan Iranin ydinsuunnitelman toteutusta ja vakuutti, ettei USA:n johto suhtaudu asiaan lapsellisesti, vaikka se etsiikin keskusteluyhteyttä Iranin kanssa. (haaretz)
- Saudit vaativat, että USA laatii uuden Lähi Idän suunnitelman. Obama esittänee sen 04.06.09 Kairossa, jossa hän puhunee suuressa moskeijassa.
- Venäjä siirtää Syyrian tilaamien Mig-31 hävittäjien toimittamista Israelin vastustuksen vuoksi, Kaupan arvo on 400-500 miljoonaa USD. (haaretz)
1. PÄÄMINISTERI Benyamin Netanyahun Washingtonin matka ja neuvottelut presidentti
Barack Obaman kanssa ovat herättäneet Israelissa kovin vastakohtaisia reaktioita eri tahoilla.
Pyrin seuraavassa analysoimaan näitä ja laatimaan yhtenäistä arviota niistä.
Eräs entinen vaikuttaja, joka kertoo osallistuneensa useisiin samantapaisiin tilanteisiin, kertoo havaintonaan, että Netanyahu oli mediatilaisuudessa neuvottelujen jälkeen kasvoiltaan harmaa eikä Obamakaan näyttänyt olevan mielissään keskusteluista. Kovista yrityksistä huolimatta näyttää maailmalle positiivista kuvaa ja pyrkiä säilyttämään henkinen tasapaino TV-kameroiden ristitulessa paljastui se tosiasia, että neuvottelut epäonnistuivat, jos niiden tarkoituksena oli rakentaa yhteinen politiikka, jota yhdessä toteutetaan.(JP)
2. JP:n etusivun pääartikkeli kertoo suurin otsikoin, että Netanyahu pystyi vastustamaan USA:n yhteneväistä painostusta lopettaa setlementtitoiminta. JP:n kirjeenvaihtajat H Keinon ja H L Krieger kertovat otsikon alla omat havaintonsa keskusteluista. He esittävät, että Netanyahu kieltäytyi antamasta mitään lupauksia asiassa, vaikka rakentamisen keskeyttäminen setlementeissä on USA:n keskeinen vaatimus. He toteavat, ettei Netanyahu perääntynyt kannastaan, vaikka hän joutui tiistaina USA:n johtavan senaattorin painostuksen kohteeksi. Senaattori John Kerry, joka johtaa senaatin ulkoasioitten valiokuntaa, kertoi median edustajille, että hän pyrki selvittämään pääministerille, miten tärkeää on Israelille päästä etenemään, ja varsinkin suhteessa setlementteihin. Kerry sanoi sen näin: ”Setlementit täytyy keskeyttää päästäksemme etenemään. Olen tietoinen sen vaikeudesta, mutta se on tärkeä kysymys, joka on pakko ratkaista.” (JP)
3. NETANYAHU lähtee siitä, että ensin tulee sopia paketin sisällöstä ja vasta sen jälkeen on mahdollista sopia terminologiasta. Netanyahu (Bibi) olisi halunnut keskittyä Iranin tilanteen selvittämiseen, mutta Obama ei näe sillä olevan mitään kiirettä. Tässä on johtajien ehkä ratkaisevin erimielisyys. Bibi puolestaan näkee, että palestiinalaisten kysymys on hoidettava ajan kanssa, sillä siellä on lähdettävä juuritasolta, selvittäen ensin perusteita, joille rakentaa. ”On luotava elinkelpoinen talouskehitys PA:n alueille ja rakennettava turvallisuusjärjestelmät, jotka perustuvat Palestiinan kansan kasvattamiseen rauhaan Israelin kanssa”. Samaan aikaan Bibi haluaa neuvotteluja, joissa selvitetään, minkä tasoisen valtion PA tulee saamaan.
Gondoleezza Rice keräsi kaikki Israelin ja PA:n edustajien kanssa käymiensä keskustelujen muistiot kansioon, jotka hän luovutti Obaman hallitukselle. Hänen tarkoituksensa oli varmistaa tällä, ettei Israelin ja PA:n keskeisiä neuvottuja aloiteta nollatasolta, vaan niitä jatketaan siitä, minne ne jäivät Olmertin hallituksen kaatuessa. Obama vihjailee, että keskusteluja PA:n kanssa jatketaan tältä pohjalta, mitä myös PA:n neuvottelijat vaativat. Olmert tarjosi PA:lle vielä ennen eroaan 94 % Länsirannasta ja maan vaihtoa puuttuvan kuuden %:n osalta, pakolaisten palaamista sadoin tuhansin sekä Jerusalemin itäosia niiltä osin, kuin ne ovat arabienemmistöisiä. PA:n pääneuvottelija Saeb Erekat viittaa tähän vaatimuksissaan. (JP)
4. OBAMAN hallituksen taholta vihjaillaan, että osapuolten tulee pitäytyä kvartetin laatimaan tiekarttaan, joka velvoittaa molempia osapuolia. Eteneminen sillä tiellä tapahtuisi toteutettujen suoritusten mukaisesti. Toiseksi Obaman hallitus vihjaa, että tiekarttaan tulee liittää arabiliiton hyväksymä ns. saudi-suunnitelma. Jordanian kuninkaan Abdullah II:n Washingtonin vierailun yhteydessä aiemmin tässä kuussa kerrottiin julkisuudessa, että Abdullah II olisi luvannut kehittää arabisuunnitelmaa niiltä osin, kuin se on epämääräinen. Abdullah II kielsi lupautuneensa tähän, eikä sitä esitetty Bibi ja Obaman keskusteluissa.
Netanyahu olisi halunnut kytkeä alueen 22 arabimaata tiiviimmin Israelin ja PA:n välisiin rauhankeskusteluihin, ja selventää suhteitten kehittämistä niiden ja Israelin välillä. Saudisuunnitelma lupaa epämääräisesti, että arabimaat voivat Palestiinan valtion perustamisen jälkeen itsenäisesti päättää suhteittensa laadusta Israelin kanssa. Obama totesi tämän, ja pyysi arabimailta esitystä aikataulusta ja suhteitten välittömästä solmimisesta. Arabiliiton pääsihteerin Amr Moissan puheista voi päätellä, että se on toive-ajattelua. Moussa totesi maailman talousfoorumin konferenssissa Jordanian lomakohteessa varsin töykeästi reportterin kysymykseen asiasta, että arabiliiton suunnitelma on riittävä osoitus niiden hyvästä tahdosta, kuten myös siitä, mitä Israelilta odotetaan, eikä se tarvitse selvennyksiä. (JP)
5. Iranin politiikan lähtökohtana Obaman suunnitelmassa on se, että voidakseen edetä keskusteluyhteyden luomiseksi Iranin islamilaisen johdon kanssa hän tarvitsee selviä näyttöjä Palestiinan valtion perustamisesta. Hänen ymmärtääkseen ennen sen perustamista Iranin rintama ei etene mihinkään. Iranin julkisuuteen antamissa lausunnoissa sen ensisijaisena vaatimuksena – jos ollenkaan - ei ole Palestiinan valtion perustaminen, vaan Israelin valtion tuhoaminen. Tämä toistuu sekä presidentti Ahmadinejadin että ylimmän kaitsijan Ali Khamenein puheissa eri tavoin sävytettynä. Miten Obama aikoo selvittää tämän pähkinän?
Jos lähdetään siitä, että Iran on yhtä päättävästi Israelin tuhoamisen kannalla kuin se on ollut ydinsuunnitelmiensa toteuttamisessa, se ei anna juuri mitään neuvotteluvaraa. Ei myöskään ole selvää, onko Obama tietoinen siitä, miten päätöksenteko tapahtuu Iranin hierarkiassa. Eurooppalaiset neuvottelijat ovat eri yhteyksissä joutuneet tuskastuneina toteamaan, että vaikka neuvottelut Iranin edustajien kesken sujuvat hyvin ja sopimukseen on näennäisesti päädytty, iranilaiset toteavat lopuksi, että he tulevat esittämään asian ylimmälle kaitsijalle, joka tekee lopulliset päätökset. Useimmiten asiasta ei kuulla mitään sen jälkeen, tai päätöksen odottelu voi kestää, kunnes otollinen tilaisuus on menetetty. (JP)
6. UUTISLÄHTEIDEN mukaan Netanyahu olisi luvannut Obamalle, ettei Israel toimi oma-aloitteisesti Iranin kysymyksessä. Saman lähteen mukaan lienee oikein todeta, ettei USA:n sotilaallinen isku Iranin ydinlaitoksia vastaan ole reaalinen näissä olosuhteissa. Tämä tuntuma lähtee havainnosta, että Obama tosissaan hakee yhteyksiä arabi- ja muslimimaitten kanssa, eikä siinä sotilaallinen isku kolmatta muslimivaltiota vastaan auta. Obaman suuri haave on päästä historiaan suurena rauhanrakentajana, joka pystyy yhdistämään keskenään eripuraiset ja eri uskontoja tunnustavat kansat yhteisen rauhanaatteen alle. Miten tämä idea sopeutuu monien kansojen suunnitelmiin, joilla on kytevä viha sekä länsivaltoja että erityisesti Yhdysvaltoja vastaan, jotka tuntevat tulleensa syrjityiksi ja poljetuiksi Amerikan suuruuden aikana? Monet näistä kansoista tuntevat, että niillä on nyt otollinen tilaisuus korvata edellisten vuosikymmenien häpeä. Sen taustalla ei ole välttämättä sotilaallinen yhteenotto, vaan vallitsevan taloudellisen maailmanlaajuisen laman ja USA:n sisäisen sekasortoisen tilanteen hyväksikäyttö USA:n mahdin musertamiseksi. Kiina vihjailee luopuvansa Amerikan dollarista kansainvälisenä vaihtovaluuttana ja tarjoaa omaa rahayksikköään sen tilalle. Tässä sitä tukevat Venäjä ja Etelä Amerikan vasemmistohallitukset Venezuelan johdolla, kuten myös arabimaat, joista Persianlahden maat suunnittelevat omaa yhteisvaluuttaa. Iran luopui dollarista jo kuukausia sitten ja vaatii maksuja Euroissa.
OBAMAN hallituksen suurin haaste on kunniallinen poistuminen Afganistanista ja Irakista, joissa sotilaalliset toimet menevät huonosti, ja tässä se tarvitsee arabimaitten tukea. Tuntematon tekijä Lähi Idässä on Pakistan, jossa sen 60-80 ydinpommia ovat vaarassa joutua talibanin kapinallisten ja sitä myötä äärimuslimien käsiin. Israelin tilanne koetaan tässä kuin ”kivi kengässä”, joka estää joutuisan etenemisen. Siksi kivi on poistettava.
7. PA:N PUHEENHJOHTAJA Mahmoud Abbas hyväksyi eilen illalla uuden PA:n hallituksen virkaan vannomisen edellisen pääministeri Salaam Fayadin johdolla. Hallituksessa on 24 ministeriä, osa heistä entisiä, osa Fatahin aktivisteja. Abbasin kiireelle lienee kaksi syytä. Ensiksi hän tarvitsee pääministerin, jonka länsivallat hyväksyvät, etteivät rahavirrat ehtyisi. Toiseksi hän katsoo, että USA:n painostuksen vuoksi Netanyahu on pakotettu aloittamaan rauhankeskustelut PA:n kanssa. Siihen hän tarvitsee tunnustetun hallituksen. Miten se tulee toimimaan, nähtäneen piankin. Osa Fatahin aktiivijäsenistä sanoo kieltäytyvänsä yhteistoiminnasta sen kanssa, ja PA:n parlamentin jäsenet sanovat, ettei se tule hyväksymään tätä hallitusta, koska se on laiton. Hamasin edustaja sanoo, ettei se tule koskaan tunnustamaan tämän hallituksen arvovaltaa. Miten se voisi jatkaa sovinto-neuvotteluja Hamasin kanssa näissä olosuhteissa, jotka ovat ilmankin vaikeuksissa?
8. UUTISOTSIKOITA
- IDF harkitsee, että se antaisi Tulkarmin palestiinalaiskaupungin järjestysvastuun PA:n poliisille, eli ns. Daytonin erityisjoukoille. Vallitsevan käytännön mukaan nämä joukot huolehtivat laista ja järjestyksestä kaupungissa päiväsaikaan, yöllä IDF:n partiot haravoivat siellä etsien terroristeja ja asekätköjä. (JP)
- Shin Betin, Israelin kansallisen turvallisuusjärjestön, johtaja Yuval Diskin sanoo, ettei Israel tulee saavuttamaan rauhantilaa, ellei se kaada Hamasin hallintoa Gazan kaistalla. Hän selittää, että se on mahdollista saada aikaan ilman sotilaallista operaatiota. Diskin varoittaa, että jos vaalit suoritettaisiin Länsirannalla nyt, Hamas voisi olla niiden selvä voittaja. Hän arvioi, että Hamasin kannatus Länsirannalla on 20-25 %, Fatahin 30-35 %, ja loput 50 % eivät ole selvittäneet kantaansa. Tämä vaalivoitto olisi toinen muslimi-veljeskunnan voitto alueella, ja sillä tulisi olemaan laajakantoiset vaikutukset koko alueella, myös naapurimaissa. Hän ei usko, että Gaza ja Länsiranta voivat yhdistyä yhteisen hallituksen alaiseksi, eikä ihmisten mieltymyksiä ole mahdollista poistaa ilman pakkotoimia. Diskin arvioi, että Hamas salakuljetti Gazaan operaatio cast lead jälkeen 46 ilmatorjuntaohjusta, 362 kranaattia, satoja erilaisia raketteja, 220 kivääriä ja konekivääriä, 39 pst-ohjusta, 17 tonnia räjähteitä ja 61 tonnia lannoitusainetta, jota voidaan käyttää räjähteen valmistamiseen. Hamas pyrkii edelleen väkivallan käyttöön, vaikka se nyt haluaakin rauhallisen uudelleen aseistautumistauon. Eilen Hamas ampui kaksi rakettia Sderotiin, joista toinen putosi omakotitalonpihalle särkien rakennuksia ja haavoittaen yhtä naista. IAF vastasi useilla ilmaiskuilla eri puolille Gazan kaistaa, myös tunneleita vastaan Philadelphia-käytävän alla. (JP)
- Israelin USA:n entinen lähettiläs Zalman Shoval vakuuttaa, että Israelin ja USA:n väliset suhteet ovat vankat eivätkä heilu pienistä erimielisyyksistä huolimatta setlementtien rakentamisessa. Hän ei ehkä kuitenkaan ota huomioon, ettei Obaman toimintoja ohjaa samanlainen uskonnollinen vakaumus kuin hänen edeltäjiään. Vaikka heidänkin kristinuskon harjoittamisensa vakavuutta voitaneenkin kysellä, heillä oli kuitenkin kristitty kasvatus ja sen mukana saatu Raamatun alkeellista parempi tuntemus, mikä aiheutti heille ainakin epävarmuutta julkisesti polkea Israelin etuja. (JP)
- Obaman tapauksessa kysymys on paljon kyseenalaisempi. Voisi jopa uskoa, että hänellä on suurempi myötämielisyys muslimeille kuin juutalaisille.
- CIA:n johtaja Leon Panetta selitti eilen, että jos Israel iskee Iraniin, se aiheuttaa suuria ongelmia. Hän vakuutti, että USA seuraa tarkkaan Iranin ydinsuunnitelman toteutusta ja vakuutti, ettei USA:n johto suhtaudu asiaan lapsellisesti, vaikka se etsiikin keskusteluyhteyttä Iranin kanssa. (haaretz)
- Saudit vaativat, että USA laatii uuden Lähi Idän suunnitelman. Obama esittänee sen 04.06.09 Kairossa, jossa hän puhunee suuressa moskeijassa.
- Venäjä siirtää Syyrian tilaamien Mig-31 hävittäjien toimittamista Israelin vastustuksen vuoksi, Kaupan arvo on 400-500 miljoonaa USD. (haaretz)
Comments