ISRAELIN TILANNE 467
HYVÄT ISRAELIN YSTÄVÄT.
TÄMÄN KIRJOITUKSEN tarkoituksena on selvitellä raporttien laatimisen taustoja.
Ehkä monia lukijoita lienee kiusannut raporttien sisällön suorasukaisuus. Monilla Israelin ystävillä ja lukijoilla on enemmän tai vähemmän ihanteellinen kuva tilanteesta Israelissa, tai se on pahasti vääristynyt tuomitsevaksi länsimaista median uutisointia seurattaessa. En väitä, että länsimaissa keskimäärin välttämättä tahallisesti vääristellään asioita, joskin sitäkin tapahtuu, mutta usein uutiset ovat puutteellisia, jätetään tapahtumia selventäviä yksityiskohtia kertomatta tai muutetaan uutisen sisältöä lisäämällä siihen omia laatusanoja.
MONILLE voi olla vaikea uskoa, että Israelin hallitus voi olla syyllistynyt siihen, mitä uutiset kertovat, tai että Israelin armeijan, puolustusvoimien sotilaat, voivat syyllistyä siihen, mistä heitä ulkomailla syytetään. Tai että Israelissa voi esiintyä samoja maallisia laittomuuksia ja esiintyä ihmisten lihallisten nautintojen tyydyttämiseksi tarkoitettuja laitoksia kuten missä tahansa maassa maailmalla.
Israelia pyritään ihannoimaan täydellisenä maana, jossa kaikessa on pyhyyden leima.
ISRAELILTA VAADITAAN täydellisyyttä, vaaditaan, että sen tulee täyttää ne usein tunteenomaiset normit, joita mikään muu maa eikä mikään muu kansa ole pystynyt tai edes halunnut toteuttaa.
TÄMÄ TAYDELLISYYDEN vaatimus koskee myös Israelin kansainvälistä imagoa poliittisella ja diplomaattisella kentällä. Mitä tahansa Israelissa tapahtuukin, se on välittömästi uutinen maailmalla, jota levitetään kaikkialle. Esimerkiksi samantapaisia tai monin verroin raskaampia ihmisoikeuksien rikkomuksia tapahtuu monin paikoin maailmalla ilman, että kansainväliset järjestöt, ennen kaikkea YK ja sen alaiset lukemattomat järjestöt, tai media millään tavoin puuttuvat niihin. YK:n alainen ihmisoikeuksien rikkomisia seuraava komitea, joka uusittiin äskettäin, on ehtinyt jo antaa neljä Israelia koskevaa ja sitä tuomitsevaa julkilausumaa, eikä yhtään raporttia mistään toisesta maasta.
YK:N JÄSENMAA IRAN saa vapaasti esittää presidenttinsä suulla toistuvia uhkauksia toisen YK:n jäsenmaan Israelin tuhoamisesta ilman, että YK puuttuu asiaan mitenkään. Tämä voi tapahtua lisäksi YK:n puhujakorokkeella. Siellä myös tapahtui suoranaista USA:n presidentin solvausta Venezuelan presidentti Hugo Chavezin suulla ilman, että YK:n virkamiehistö näkee siinä mitään outoa.
VOISIMME HEITTÄÄ tähän kysymyksen: Onko Israel sitten täydellinen yhteiskunta vai onko se sellainen, millaiseksi maailman media on sen värittänyt?
Voidakseen paremmin ymmärtää Israelin sisä- ja ulkopolitiikan käänteitä on tunnettava niiden taustatekijöitä.
Israel-tietoisuuden lisäämiseksi voin suositella lukemalla esim. osoitteessa http://israelupdate.achlak.net olevaa kirjaa ”Israel Valinkauhassa”, ja toista kirjaa ”Ruma Israelilainen”, jonka julkaisen siellä piakkoin.
ISRAELIN VALTION SYNTY alkoi voimistuvalla siirtolaisuudella 1850-luvulta alkaen Palestiinan maahan, joka silloin vuoteen 1917 saakka kuului Turkin islamilaiseen imperiumiin. Nämä siirtolaiset eivät lähteneet asuinmaistaan vapaaehtoisesti tai uskonnollisen tai poliittisen tunteen pakottamina. He olivat pakolaisia, jotka etsivät henkensä kaupalla uutta asuinmaata. Koska he olivat juutalaisia, joitten vuosituhantiset juuret periytyivät Israelista, joka se siihen aikaan oli lähes asumaton ja takapajuinen takamaa, heistä tuntui luonnolliselta muuttaa sinne, koska mikään muukaan maa ei heitä huolinut.
PÄÄASIASSA he tulivat Venäjältä ja myöhemmin Neuvostoliiton alaisista maista. Monet - ehkä useimmat heistä - eivät olleet uskonnollisia, mutta heitä vainottiin ja heidät karkotettiin siksi, että he olivat juutalaisia.
He olivat käyneet läpi Venäjän tsaarien ja myöhemmin kommunismin ankaran vainon heidän uskontonsa takia, jotka molemmat järjestelmät pyrkivät aivopesemään heidät pois juutalaisesta uskonnostaan, jota varsinkin kommunismi piti jäänteenä valistumattomuudesta ja takapajuisuudesta.
Tullessaan silloiseen Palestiinaan nämä juutalaiset olivat valtaosaltaan, ainakin mitä heidän johtajiinsa tuli, ilman uskontoa ja vasemmistoon suuntautuvia. Jotkut heistä olivat aktiivisia marxilaisia.
Juutalaisten siirtolaisuutta Israeliin kutsutaan sionismiksi. Vasemmistolla oli omansa Labour-sionismi. uskonnollisilla oli omansa Uskonnollinen sionismi. On muistettava, että Länsi-Euroopan juutalaiset eivät tunteneet mitään kiinnostusta muutosta Israeliin. He olivat tyytyväisiä asuinmaassaan ja pitivät jopa mielenvikaisina niitä, jotka halusivat muuttaa silloiseen Palestiinaan. Tämän johdosta he pysyivät paikoillaan, vaikka lähestyvän vaaran merkkejä oli nähtävissä kaikkialla, ja joutuivat siten natsien kuolemankoneiston uhreiksi. He eivät voineet ymmärtää, miksi heitä ei hyväksytty siinä, missä muitakin ihmisiä.
Israelin ensimmäiset johtajat olivat vasemmistolaisia, ideologiansa puolesta osa sosialismin, osa marxilaisuuden kannattajia. Tämä suuntaus tuli jatkumaan mandaattivallan ajan ja itsenäisyydestä 1948 aina vuoteen 1977, jolloin oikeistolainen Likud sai yllättäen vaaleissa enemmistön ja muodosti ensimmäisen oikeistohallituksen. Suurin osa kansasta oli välinpitämätön, vaalikarjaa, jota hyödynnettiin tarvittaessa.
VASEMMISTOLAINEN AJATTELU leimasi kaikkea sisä- mutta myös ulkopolitiikkaa Israelissa, eikä sen juuria ole pystytty poistamaan. Sen ideologian mukaisesti juutalaisen kansan tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä rauhaan naapurivaltioitten ja kansojen kanssa. Tämä pyrkimys on niin tärkeä, että siihen pyritään vaikka oman turvallisuuden vaarantaen. Jos sota katsottiin välttämättömäksi toista maata vastaan, sen tuli olla puolustussotaa, hyökkäystä sai suunnitella vain ennakolta ehkäisevänä, rajoitettuna toimena.
Tämä rauhanpyrkimys tuntuu ajoittain suorastaan masokistiselta, tai taipumuksena itsemurhaan. Lieneekö taustalla kollektiivinen syyllisyydentunto, jota näin pyritään lieventämään, tai pyrkimyksenä olla hyväksytty.
USKONNOLLISET juutalaiset koettiin tarpeettomiksi ja jopa maata hyväkseen käyttäviksi. Tämän takia pyrittiin myös uusia siirtolaisia valikoimaan, esim. natsien vainoa pakenevien auttamisessa.
Puolan juutalaisia syrjittiin, koska heitä pidettiin liian uskonnollisina. Toinen kriteeri siirtolaisia valittaessa oli usko, ettei maa pystyisi sulattamaan keskuuteensa miljoonia ihmisiä lyhyen ajan kuluessa.
NÄISTÄ ASIOISTA kerrotaan tarkemmin http://israelupdate.achlak.net ”Ruma Israelilainen” kirjoituksessa.
Tämä vastakohtaisuus, vasemmisto – oikeisto, on aiheuttanut jatkuvaa ailahtelua maan kehityksessä ja poliittisessa elämässä. Valta on vaihtunut aivan liian useasti vasemmiston ja oikeiston välillä, mikä tehokkaasti estää pitkän tähtäyksen suunnittelun. Minkä yksi ministeri aloittaa, sen toinen lopettaa ja aloittaa uuden omien mieltymystensä toteutuksen. Varsinkin marxilaisen Meretz-puolueen ministerit ovat saadessaan opetus- tai uskontoministerin salkun ensimmäiseksi pyrkineet poistamaan uskonnon opetusta ja vaikutusta maassa tai lopettamaan rabbien muodostamia neuvostoja, joita hallitus tukee taloudellisesti.
ISRAEL on kansana outo mutta mielenkiintoinen sekoitus maallistunutta ja uskonnollista kansaa, jotka usein näyttävät haluavankin elää erillään toisistaan, kuitenkin asuen samassa maassa, sillä eihän juutalaisia huoli kukaan muukaan maa.
VASTAKOHTAISUUKSIA esiintyy, sapatin vietossa ja sen kunnioittamisessa, juutalaisten lakien ja sääntöjen noudattamisessa ja valvomisessa, ja joskus niistä kiistellään ja keskustellaan hyvinkin kiihkeästi, itämaiseen tapaan länsimaalaista katsojaa suorastaan kauhistuttavalla tavalla. Mutta elämä jatkuu.
Kaikesta erilaisuudesta ja erimielisyydestä huolimatta maan talous on vahva ja kasvaa yli 5 %:n vuosivauhtia sodista tai sen uhasta huolimatta. Juutalainen kansa on keskittänyt valtavan älyllisen energiansa maansa kehittämiseen hämmästyttävin saavutuksin.
Jotkut länsimaiset tarkkailijat jopa pitävät Israelia huolimatta kaikesta vastakohtaisuudesta - tai ehkä juuri siksi - länsimaisen demokratian mallimaana.
ISRAELIN KANSA on käynyt läpi useita kriisejä, niiden mukana useita tuhoamissotia ylivoimaisten naapureittensa taholta, joissa jos missään nähdään Israelin Jumalan varjelus. Tämä nostaa esille kysymyksen, onko Israel edelleen valittu kansa, jolla on erikoinen asema Valitsijansa ohjelmassa. Tilan puutteen johdosta tyydyn tässä toteamaan, ettei valinta riippunut valitusta. Abram valittiin ja hänen jälkeensä hänen siemenensä loputtomiin sukupolviin asti. Heidän henkilökohtainen elämänsä yksilönä ja kansana riippuu heidän omista valinnoistaan, mutta se ei vaikuta heidän valintaansa, se on ikuinen.
Ikuinen on myös Abrahamille annettu lupaus:
”Joka sinua siunaa, sitä Minä siunaan. Joka sinua kiroaa, sen Minä kiroan, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä” . (1 Ms.12:3)
KOSKA TRIPOD jostain tuntemattomasta syystä on sulkemassa web-sivuni siellä, pyydän Sinua ystävällisesti siirtämään koneellesi jommankumman seuraavista osoitteista:
http;//israblockupdate.blogspot.com ; tai
http://israelupdate.achlak.net
Näistä suosittelen varsinkin jälkimmäistä, jonne olen siirtänyt ja siirrän raporttien lisäksi muitakin kirjoituksia.
Niiden otsikot ovat raportin oikealla puolella, joita hiiren nuolella osoittamalla ja vasenta näppäintä painamalla saa avautumaan. Kirjoituksen voi sulkea osoittamalla hiiren nuolella koneen osoiterivin vieressä tekstiä ”edellinen”.
KASTEL 18.03.07 Gavriel
HYVÄT ISRAELIN YSTÄVÄT.
TÄMÄN KIRJOITUKSEN tarkoituksena on selvitellä raporttien laatimisen taustoja.
Ehkä monia lukijoita lienee kiusannut raporttien sisällön suorasukaisuus. Monilla Israelin ystävillä ja lukijoilla on enemmän tai vähemmän ihanteellinen kuva tilanteesta Israelissa, tai se on pahasti vääristynyt tuomitsevaksi länsimaista median uutisointia seurattaessa. En väitä, että länsimaissa keskimäärin välttämättä tahallisesti vääristellään asioita, joskin sitäkin tapahtuu, mutta usein uutiset ovat puutteellisia, jätetään tapahtumia selventäviä yksityiskohtia kertomatta tai muutetaan uutisen sisältöä lisäämällä siihen omia laatusanoja.
MONILLE voi olla vaikea uskoa, että Israelin hallitus voi olla syyllistynyt siihen, mitä uutiset kertovat, tai että Israelin armeijan, puolustusvoimien sotilaat, voivat syyllistyä siihen, mistä heitä ulkomailla syytetään. Tai että Israelissa voi esiintyä samoja maallisia laittomuuksia ja esiintyä ihmisten lihallisten nautintojen tyydyttämiseksi tarkoitettuja laitoksia kuten missä tahansa maassa maailmalla.
Israelia pyritään ihannoimaan täydellisenä maana, jossa kaikessa on pyhyyden leima.
ISRAELILTA VAADITAAN täydellisyyttä, vaaditaan, että sen tulee täyttää ne usein tunteenomaiset normit, joita mikään muu maa eikä mikään muu kansa ole pystynyt tai edes halunnut toteuttaa.
TÄMÄ TAYDELLISYYDEN vaatimus koskee myös Israelin kansainvälistä imagoa poliittisella ja diplomaattisella kentällä. Mitä tahansa Israelissa tapahtuukin, se on välittömästi uutinen maailmalla, jota levitetään kaikkialle. Esimerkiksi samantapaisia tai monin verroin raskaampia ihmisoikeuksien rikkomuksia tapahtuu monin paikoin maailmalla ilman, että kansainväliset järjestöt, ennen kaikkea YK ja sen alaiset lukemattomat järjestöt, tai media millään tavoin puuttuvat niihin. YK:n alainen ihmisoikeuksien rikkomisia seuraava komitea, joka uusittiin äskettäin, on ehtinyt jo antaa neljä Israelia koskevaa ja sitä tuomitsevaa julkilausumaa, eikä yhtään raporttia mistään toisesta maasta.
YK:N JÄSENMAA IRAN saa vapaasti esittää presidenttinsä suulla toistuvia uhkauksia toisen YK:n jäsenmaan Israelin tuhoamisesta ilman, että YK puuttuu asiaan mitenkään. Tämä voi tapahtua lisäksi YK:n puhujakorokkeella. Siellä myös tapahtui suoranaista USA:n presidentin solvausta Venezuelan presidentti Hugo Chavezin suulla ilman, että YK:n virkamiehistö näkee siinä mitään outoa.
VOISIMME HEITTÄÄ tähän kysymyksen: Onko Israel sitten täydellinen yhteiskunta vai onko se sellainen, millaiseksi maailman media on sen värittänyt?
Voidakseen paremmin ymmärtää Israelin sisä- ja ulkopolitiikan käänteitä on tunnettava niiden taustatekijöitä.
Israel-tietoisuuden lisäämiseksi voin suositella lukemalla esim. osoitteessa http://israelupdate.achlak.net olevaa kirjaa ”Israel Valinkauhassa”, ja toista kirjaa ”Ruma Israelilainen”, jonka julkaisen siellä piakkoin.
ISRAELIN VALTION SYNTY alkoi voimistuvalla siirtolaisuudella 1850-luvulta alkaen Palestiinan maahan, joka silloin vuoteen 1917 saakka kuului Turkin islamilaiseen imperiumiin. Nämä siirtolaiset eivät lähteneet asuinmaistaan vapaaehtoisesti tai uskonnollisen tai poliittisen tunteen pakottamina. He olivat pakolaisia, jotka etsivät henkensä kaupalla uutta asuinmaata. Koska he olivat juutalaisia, joitten vuosituhantiset juuret periytyivät Israelista, joka se siihen aikaan oli lähes asumaton ja takapajuinen takamaa, heistä tuntui luonnolliselta muuttaa sinne, koska mikään muukaan maa ei heitä huolinut.
PÄÄASIASSA he tulivat Venäjältä ja myöhemmin Neuvostoliiton alaisista maista. Monet - ehkä useimmat heistä - eivät olleet uskonnollisia, mutta heitä vainottiin ja heidät karkotettiin siksi, että he olivat juutalaisia.
He olivat käyneet läpi Venäjän tsaarien ja myöhemmin kommunismin ankaran vainon heidän uskontonsa takia, jotka molemmat järjestelmät pyrkivät aivopesemään heidät pois juutalaisesta uskonnostaan, jota varsinkin kommunismi piti jäänteenä valistumattomuudesta ja takapajuisuudesta.
Tullessaan silloiseen Palestiinaan nämä juutalaiset olivat valtaosaltaan, ainakin mitä heidän johtajiinsa tuli, ilman uskontoa ja vasemmistoon suuntautuvia. Jotkut heistä olivat aktiivisia marxilaisia.
Juutalaisten siirtolaisuutta Israeliin kutsutaan sionismiksi. Vasemmistolla oli omansa Labour-sionismi. uskonnollisilla oli omansa Uskonnollinen sionismi. On muistettava, että Länsi-Euroopan juutalaiset eivät tunteneet mitään kiinnostusta muutosta Israeliin. He olivat tyytyväisiä asuinmaassaan ja pitivät jopa mielenvikaisina niitä, jotka halusivat muuttaa silloiseen Palestiinaan. Tämän johdosta he pysyivät paikoillaan, vaikka lähestyvän vaaran merkkejä oli nähtävissä kaikkialla, ja joutuivat siten natsien kuolemankoneiston uhreiksi. He eivät voineet ymmärtää, miksi heitä ei hyväksytty siinä, missä muitakin ihmisiä.
Israelin ensimmäiset johtajat olivat vasemmistolaisia, ideologiansa puolesta osa sosialismin, osa marxilaisuuden kannattajia. Tämä suuntaus tuli jatkumaan mandaattivallan ajan ja itsenäisyydestä 1948 aina vuoteen 1977, jolloin oikeistolainen Likud sai yllättäen vaaleissa enemmistön ja muodosti ensimmäisen oikeistohallituksen. Suurin osa kansasta oli välinpitämätön, vaalikarjaa, jota hyödynnettiin tarvittaessa.
VASEMMISTOLAINEN AJATTELU leimasi kaikkea sisä- mutta myös ulkopolitiikkaa Israelissa, eikä sen juuria ole pystytty poistamaan. Sen ideologian mukaisesti juutalaisen kansan tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä rauhaan naapurivaltioitten ja kansojen kanssa. Tämä pyrkimys on niin tärkeä, että siihen pyritään vaikka oman turvallisuuden vaarantaen. Jos sota katsottiin välttämättömäksi toista maata vastaan, sen tuli olla puolustussotaa, hyökkäystä sai suunnitella vain ennakolta ehkäisevänä, rajoitettuna toimena.
Tämä rauhanpyrkimys tuntuu ajoittain suorastaan masokistiselta, tai taipumuksena itsemurhaan. Lieneekö taustalla kollektiivinen syyllisyydentunto, jota näin pyritään lieventämään, tai pyrkimyksenä olla hyväksytty.
USKONNOLLISET juutalaiset koettiin tarpeettomiksi ja jopa maata hyväkseen käyttäviksi. Tämän takia pyrittiin myös uusia siirtolaisia valikoimaan, esim. natsien vainoa pakenevien auttamisessa.
Puolan juutalaisia syrjittiin, koska heitä pidettiin liian uskonnollisina. Toinen kriteeri siirtolaisia valittaessa oli usko, ettei maa pystyisi sulattamaan keskuuteensa miljoonia ihmisiä lyhyen ajan kuluessa.
NÄISTÄ ASIOISTA kerrotaan tarkemmin http://israelupdate.achlak.net ”Ruma Israelilainen” kirjoituksessa.
Tämä vastakohtaisuus, vasemmisto – oikeisto, on aiheuttanut jatkuvaa ailahtelua maan kehityksessä ja poliittisessa elämässä. Valta on vaihtunut aivan liian useasti vasemmiston ja oikeiston välillä, mikä tehokkaasti estää pitkän tähtäyksen suunnittelun. Minkä yksi ministeri aloittaa, sen toinen lopettaa ja aloittaa uuden omien mieltymystensä toteutuksen. Varsinkin marxilaisen Meretz-puolueen ministerit ovat saadessaan opetus- tai uskontoministerin salkun ensimmäiseksi pyrkineet poistamaan uskonnon opetusta ja vaikutusta maassa tai lopettamaan rabbien muodostamia neuvostoja, joita hallitus tukee taloudellisesti.
ISRAEL on kansana outo mutta mielenkiintoinen sekoitus maallistunutta ja uskonnollista kansaa, jotka usein näyttävät haluavankin elää erillään toisistaan, kuitenkin asuen samassa maassa, sillä eihän juutalaisia huoli kukaan muukaan maa.
VASTAKOHTAISUUKSIA esiintyy, sapatin vietossa ja sen kunnioittamisessa, juutalaisten lakien ja sääntöjen noudattamisessa ja valvomisessa, ja joskus niistä kiistellään ja keskustellaan hyvinkin kiihkeästi, itämaiseen tapaan länsimaalaista katsojaa suorastaan kauhistuttavalla tavalla. Mutta elämä jatkuu.
Kaikesta erilaisuudesta ja erimielisyydestä huolimatta maan talous on vahva ja kasvaa yli 5 %:n vuosivauhtia sodista tai sen uhasta huolimatta. Juutalainen kansa on keskittänyt valtavan älyllisen energiansa maansa kehittämiseen hämmästyttävin saavutuksin.
Jotkut länsimaiset tarkkailijat jopa pitävät Israelia huolimatta kaikesta vastakohtaisuudesta - tai ehkä juuri siksi - länsimaisen demokratian mallimaana.
ISRAELIN KANSA on käynyt läpi useita kriisejä, niiden mukana useita tuhoamissotia ylivoimaisten naapureittensa taholta, joissa jos missään nähdään Israelin Jumalan varjelus. Tämä nostaa esille kysymyksen, onko Israel edelleen valittu kansa, jolla on erikoinen asema Valitsijansa ohjelmassa. Tilan puutteen johdosta tyydyn tässä toteamaan, ettei valinta riippunut valitusta. Abram valittiin ja hänen jälkeensä hänen siemenensä loputtomiin sukupolviin asti. Heidän henkilökohtainen elämänsä yksilönä ja kansana riippuu heidän omista valinnoistaan, mutta se ei vaikuta heidän valintaansa, se on ikuinen.
Ikuinen on myös Abrahamille annettu lupaus:
”Joka sinua siunaa, sitä Minä siunaan. Joka sinua kiroaa, sen Minä kiroan, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä” . (1 Ms.12:3)
KOSKA TRIPOD jostain tuntemattomasta syystä on sulkemassa web-sivuni siellä, pyydän Sinua ystävällisesti siirtämään koneellesi jommankumman seuraavista osoitteista:
http;//israblockupdate.blogspot.com ; tai
http://israelupdate.achlak.net
Näistä suosittelen varsinkin jälkimmäistä, jonne olen siirtänyt ja siirrän raporttien lisäksi muitakin kirjoituksia.
Niiden otsikot ovat raportin oikealla puolella, joita hiiren nuolella osoittamalla ja vasenta näppäintä painamalla saa avautumaan. Kirjoituksen voi sulkea osoittamalla hiiren nuolella koneen osoiterivin vieressä tekstiä ”edellinen”.
KASTEL 18.03.07 Gavriel
Comments