TORSTAI 02.04.09
1. ISRAELIN 32. hallitus aloittaa tänään ensimmäisen varsinaisen työpäivänsä - Pääministeri Benyamin Netanyahun sanoin – hihat käärittyinä. Eilen ministerit pitivät virkaanastujaispuheensa pyrkien niissä selvittämään kuulijoille tulevan työnsä suuntaviivoja. Samalla kilisteltiin myös laseja entisten ministereitten kanssa, missä druusiministeri Majadle nosti vesilasin, sillä hänen uskontonsa kieltää viinin juonnin. Seremoniat menivät perinteisten nuottien ja ohjeitten mukaan, eikä puheissa juuri ollut havaittavissa uusia piirteitä.
Poikkeuksen teki uusi ulkoministeri Avigdor Lieberman, joka raotti poliittisen ohjelmansa salaisuuksia, joita hän tulee noudattamaan. Räväkkäällä ja rehentelemättömällä tyylillään Lieberman selitti, ettei hän tule pitäytymään Annapolis-konferenssin asiakirjaan todeten, ettei Israel missään ole virallisesti siihen sitoutunut. Sen sijaan hän vakuutti noudattavansa kvartetin esittämää ns. ”tiekarttaa rauhaan”, joka etenee vaiheittain, mutta joka myös tähtää kahden valtion perustamiseen Jordanjoen ja Välimeren väliin. Lieberman selitti samalla, että Israelin alueluovutukset ja myönnytykset palestiinalaisille ovat tuoneet vain sotia, ei rauhaa. Siksi hän vaatii molempien osapuolien toteuttavan niille asetetut vaatimukset edellytyksenä siirtymiseksi seuraavaan vaiheeseen kartan ohjeitten mukaan.
Vuoden 203 tiekartta otsikoidaan virallisesti ”Käyttäytymisperusteinen tiekartta pysyvään kahden valtion ratkaisuun Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa.”
Lieberman oikaisi edellisen ulkoministerin Tzipi Livnin vakuuttelua, ettei Israelin hallitus eikä Knesset missään vaiheessa ole virallisesti ratifioinut Annapolis-dokumenttia kuten ei myöskään tiekarttaa.
Ariel Sharon esitti tiekarttaan sen ollessa hyväksymisvaiheessa 14 varausta, joita ei kuitenkaan ole virallisesti käsitelty eikä tunnustettu kvartetin taholla. (JP)
2. EGYPTIN Israelin lähetystö esitti JP:n kolumnistien Brenda Gazzabin ja Herb Keinonin saamien keskustelu-tietojen mukaan Egyptin odottavan virallista anteeksipyyntöä Liebermanilta. Jos sitä ei saada Egyptin hyväksymässä muodossa, faaraoitten maa tulee boikotoimaan Israelin uutta ulkoministeriä. Lähetystön virkailija, jonka nimeä ei mainita artikkelissa, vakuuttaa, että yhteydet Israelin ulkoministeriön kanssa hoidetaan normaalisti, mutta ei suoraan ulkoministerin kanssa. Tilanne on aika outo, jos tämä pitää paikkansa. Siinä on aineksia vaikka diplomaattiselle selkkaukselle, sillä eihän ulkoministeriö ole automaatti, joka toimii itsenäisesti virkailijatasolla, kyllä kai sen politiikkaa ja toimia ohjaa viraston johtaja, joka tässä tapauksessa on Avigdor Lieberman.
EGYPTIN johtoa loukannut repliikki sisältyi Liebermanin ministeri Rehavam Zeevin seitsemännessä muisto-tilaisuudessa Knessetissä lokakuussa pitämään puheeseen, jossa hän sanoi :”Johtajamme matkustavat toistuvasti Egyptiin tapaamaan Mubarakia, mutta hän ei ole koskaan suostunut tekemään virallista vierailua Israelissa maansa presidenttinä. Jos hän haluaa puhua kanssamme. tulkoon tänne. Jos hän ei halua tulla, menköön helvettiin.”
Ulkoministeriön virkailija selittää, että Lieberman tarkoituksellisesti pyrki virkaan astumis-
puheessaan lieventämään aiempaa kielteistä lausuntoaan todetessaan: ”Egypti on ilman muuta tärkeä tekijä, tärkeä maa arabimaailmassa ja tasoittava tekijä alueella ja ehkä laajemminkin. Ilman muuta vierailen Egyptissä, ja olen onnellinen, jos Egyptin johtajat vierailevat Israelissa ja Egyptin ulkoministeri vierailee Israelin ulkoministeriössä. Kunnioitan heitä vilpittömästi ja toivon, että he vastavuoroisesti kunnioittavat meitä.”
Artikkelin kirjoittavat toteavat, ettei Egyptin lähetystövirkailija pidä tätä riittävänä. Aivan ilmeisesti presidentti Hosni Mubarak odottaa henkilökohtaista anteeksipyyntöä.(JP)
3. Israelin mediassa kirjoittelevien kolumnistien artikkeleita on aina syytä tarkastella tietyllä varovaisuudella, sillä maan media on perinteisesti vihamielinen Netanyahua vastaan, ja hänen hallituksensa uusi ja kokematon ulkoministeri on oiva kohde piikitellä häntä epäsuorasti. Netanyahu ei vielä ole puuttunut Liebermania koskevaan kirjoitteluun muilta osin, paitsi että hänen toimistonsa taholta vakuutetaan, että siellä hyväksytään Liebermanin rauhanprosessia koskevat tulkinnat, koska ne edustavat myös Netanyahun kantaa.
Tämä on vaikea pala entiselle ulkoministeri Tzipi Livnille, joka koko virkakautensa ajan on ajanut myönnytys-politiikkaa palestiinalaisia kohtaan, ja joka Annapolis-konferenssin jälkeen marraskuusta 2007 lähtien on tiiviisti keskustellut PA:n asettaman tiimin kanssa. Netanyahun hallitus mitätöi tällä runsaan vuoden kestäneitten keskustelujen mahdolliset saavutukset ja sopimukset, vaikka Israelin tiimi alusta lähtien teki selväksi, ettei mikään yksityiskohta ole sitova ennen kuin koko sopimus on hyväksytty. Keskustelut keskeytyivät Olmertin jouduttua ilmoittamaan erostaan poliisitutkimusten edettyä mahdollisiin syytetoimiin.
LIVNI ilmoitti myös keskustelujen alussa, ettei kumpikaan osapuoli yhteisen sopimuksen mukaan vuoda keskusteluista mitään medialle, mitä periaatetta PA:n neuvottelijat toistuvasti rikkoivat toistellen syytöksiä Israelia vastaan, ehkä painostaakseen Livniä.
Tosiasia kuitenkin on, ettei kukaan ulkopuolinen tiedä, mitä kaikkea Livni on luvannut ja mistä hän on sopinut, joihin PA:n johto tulee perustamaan vaatimuksensa jatkokeskusteluissa. Netanyahu on luvannut jatkaa keskusteluja, mutta neuvottelutiimiä ei ole muodostettu. (JP)
4. USA:n Lähi Idän joukkojen komentaja kenraali David Petraeus varoittaa Obaman hallitusta, että jos USA ei toimi aktiivisesti Iranin ydinaseen aiheuttaman uhkan poistamiseksi, Israel tulee toimimaan yksin. Hänen varoitukseensa ja on varmaan vaikuttanut IAF:n koneitten väitetty ilmaisku Sudaniin tammi-helmikuussa. Iskun tekninen suoritustapa ja sen onnistuneet tulokset ovat antaneet USA:n strategisille suunnittelijoille vihjeen, että se oli kuin kenraaliharjoitus ennen todellista näytäntöä. Petraeus esitti kommenttinsa USA:n senaatin asepalvelukomiteassa keskiviikkona. ”Israelin hallitus voi lopulta katsoa olevansa siinä määrin uhattuna Iranin potentiaalisen ydinaseen vuoksi, että se voi tehdä ennalta ehkäisevän iskun ydinaseen valmistuksen hidastamiseksi”.
PETRAEUS selitti, että ”vakuuttava USA:n ponnistelu Israelin ja arabien välisessä selkkauksessa, mikä mahdollistaa alueellisia hallituksia ja kansoja saavuttamaan keskinäisille kiistoille kaikenkattavan ratkaisun, eliminoiden äärijärjestöjen ja Iranin hallituksen kannattaman sotilaallisen vastarinnan (terrorismin) idean, joita ne ovat voineet esteettä toteuttaa”. Hän myös vakuutti, että edistys Syyrian rauhansopimuksen alueella voisi mitätöidä Iranin antaman tuen Hizbullahille ja Hamasille.
PETRAEUS kannattaa sotilaallisen avun nostamista arabiliittolaisille Persianlahden alueella, missä hän haluaa, että USA koventaa ja suojaa alueen kriittistä infrastruktuuria sekä kehittää alueellisen verkoston ilma- ja ohjuspuolustus järjestelmäksi, mikä voisi heikentää Iranin hyökkäävää toimintaa.
NETANYAHUN lausunnoista voidaan päätellä, että hän kannattaa diplomatian käyttämistä, mutta ei ilman aikarajoitusta, joita hän laskee kuukausissa ei vuosissa. Toisaalta asiantuntijat vakuuttavat, ettei kysymys ole kyvystä iskeä vaan uskalluksesta sotilaalliseen iskuun. (JP)
5. ARABILIITON pääsihteeri, jota Mahmoud Abbas mielihyvin tukee, vaatii, että Netahyahun hallituksen täytyy selvästi tunnustaa kannattavansa kahden valtion periaatetta. Abbas selitti Dohan kokouksessa vastaanottavalle arabikansalle, ettei Netanyahu usko rauhaan, ja että kansainvälisen yhteisön täytyy koventaa painostustaan Israelia kohtaan. Tämän on palestiinalaisjohtajien patenttilause, jota he toistelevat vuodesta toiseen. Ikään kuin heille itselleen ei kuuluisi mitään velvoitteita. PA:n johto on siepannut ”rauhanprosessin” panttivangikseen, josta se puhuu jatkuvasti vaatien lisääntyviä myönnytyksiä Israelilta, aivan samoin kuin Hamas vaatii sieppaamastaan IDF:n sotilaasta Gilad Shalitista. Abbas puhui Israelin uudesta ulkoministeristä vähättelevästi ”tämä mies”, ikään kuin hänellä ei olisi omaa nimeään. Arabiliitto laatii tiettävästi uhkavaatimusta, jossa se vaatii Israelia hyväksymään arabiliiton rauhantarjouksen ”nyt tai ei koskaan”.
6. PA:N JOHTO on toistanut aiemminkin voimassa olleen periaatteen, että maan myyminen juutalaisille on verrattavissa maanpetokseen, josta rangaistaan kuolemalla. PA katsoo ilmeisesti kehityksen kulkevan huonoon suuntaan Jerusalemin ympäristössä ja varsinkin Öljyvuoren alueella, jossa USA:n juutalaissyntyinen liikemies ostelee kiinteistöjä ja maa-alueita. Tämänkertaisen varoituksen julkisti PA:n päätuomari sheikki Tayseer Rajab Tamimi, joka samalla muistutti islamin hengellisen johtajan antamasta ”fatwasta”, jolla kielletään maan luovuttaminen juutalaisille. Tamimin lienee aktivoinut huhut, joitten mukaan tämä Yhdysvalloista kotoisin oleva liikemies on äskettäin ostanut 20 dunamin maa-alueen öljyvuorelta. ”Jerusalemin kaupunki on palestiinalaisten uskonnollinen, poliittinen ja hengellinen pääkaupunki. Juutalaisilla ei ole mitään oikeutta Jerusalemiin. Tämä on miehitetty kaupunki kuten muutkin territoriot, jotka miehitettiin 1967 sodassa,” hän selittää. Tosiasiassa Jerusalem kuten myös Juudea ja Samaria olivat miehitettyjä, mutta miehittäjinä olivat palestiinalaiset ja arabit paljon ennen 1967 sotaa, jossa ne vapautettiin. (JP)
7. UUTISOTSIKOITA
- Syyrian presidentti Bashar Assad vakuuttaa al-Sharq lehdelle Qatarissa antamassaan haastattelussa, että Syyria lopulta vapauttaa Golanin ylängön, joko sodan tai rauhanneuvottelujen avulla. Hän vähättelee Netanyahun hallitusta sanoen, että ne ovat kaikki samanlaisia. (ynetnews)
- Lähes viisi vuotta Jasser Arafatin kuoleman jälkeen arabilääkärit kokoontuvat Jordaniassa päättämään, myrkytettiinkö tämä terrorijohtaja. Yleisesti uskotaan, että hän kuoli AIDS:iin. Lääkäreillä voi olla vaikeuksia sopia sairaudesta. (ynet)
- Tzipi Livni käyttäytyi äkämystyneen piikatytön tavalla osallistuessaan Liebermanin kanssa viranvaihtoseremoniaan. Livni tuli paikalle suu myrtyneenä ja tukka kerrankin sidottuna taakse, sutaisi nopeasti Liebermanin tarjoamaa kättä juosten heti pois kunniakorokkeelta. Lieberman huuteli hänen jälkeensä, että viinipikarit jäi nostamatta, mikä pakotti tuon niskojaan viskelevän äkäpussin takaisin korokkeelle, jossa hän nopeasti siemaisi lasista juosten taas pois. Ei kovin diplomaattista TV-kameroiden edessä.
- Lieberman sanoo, ettei Israel tule vetäytymään Golanilta. Hän vakuuttaa, että rauha tehdään vain rauhaa vastaan, ei Golanin luovuttamisella. (INN)
Lämpötilat, Jsm. To: 14-22; Pe: 13-19; La: 11-17; Su: 15-20, vaihtelevaa pilvisyyttä.
Israelupdate.achlak.net sivun oikeassa laidassa on kartta ja teksti ”Visitors location”, ja sen oikeassa laidassa teksti ”Click to see”, jota napsauttamalla saa ison maailmankartan, jossa näkyy paikat, joissa näitä raportteja luetaan. Sen alapuolella on luettelo maista ja katsojien määristä kuukaudessa.
1. ISRAELIN 32. hallitus aloittaa tänään ensimmäisen varsinaisen työpäivänsä - Pääministeri Benyamin Netanyahun sanoin – hihat käärittyinä. Eilen ministerit pitivät virkaanastujaispuheensa pyrkien niissä selvittämään kuulijoille tulevan työnsä suuntaviivoja. Samalla kilisteltiin myös laseja entisten ministereitten kanssa, missä druusiministeri Majadle nosti vesilasin, sillä hänen uskontonsa kieltää viinin juonnin. Seremoniat menivät perinteisten nuottien ja ohjeitten mukaan, eikä puheissa juuri ollut havaittavissa uusia piirteitä.
Poikkeuksen teki uusi ulkoministeri Avigdor Lieberman, joka raotti poliittisen ohjelmansa salaisuuksia, joita hän tulee noudattamaan. Räväkkäällä ja rehentelemättömällä tyylillään Lieberman selitti, ettei hän tule pitäytymään Annapolis-konferenssin asiakirjaan todeten, ettei Israel missään ole virallisesti siihen sitoutunut. Sen sijaan hän vakuutti noudattavansa kvartetin esittämää ns. ”tiekarttaa rauhaan”, joka etenee vaiheittain, mutta joka myös tähtää kahden valtion perustamiseen Jordanjoen ja Välimeren väliin. Lieberman selitti samalla, että Israelin alueluovutukset ja myönnytykset palestiinalaisille ovat tuoneet vain sotia, ei rauhaa. Siksi hän vaatii molempien osapuolien toteuttavan niille asetetut vaatimukset edellytyksenä siirtymiseksi seuraavaan vaiheeseen kartan ohjeitten mukaan.
Vuoden 203 tiekartta otsikoidaan virallisesti ”Käyttäytymisperusteinen tiekartta pysyvään kahden valtion ratkaisuun Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa.”
Lieberman oikaisi edellisen ulkoministerin Tzipi Livnin vakuuttelua, ettei Israelin hallitus eikä Knesset missään vaiheessa ole virallisesti ratifioinut Annapolis-dokumenttia kuten ei myöskään tiekarttaa.
Ariel Sharon esitti tiekarttaan sen ollessa hyväksymisvaiheessa 14 varausta, joita ei kuitenkaan ole virallisesti käsitelty eikä tunnustettu kvartetin taholla. (JP)
2. EGYPTIN Israelin lähetystö esitti JP:n kolumnistien Brenda Gazzabin ja Herb Keinonin saamien keskustelu-tietojen mukaan Egyptin odottavan virallista anteeksipyyntöä Liebermanilta. Jos sitä ei saada Egyptin hyväksymässä muodossa, faaraoitten maa tulee boikotoimaan Israelin uutta ulkoministeriä. Lähetystön virkailija, jonka nimeä ei mainita artikkelissa, vakuuttaa, että yhteydet Israelin ulkoministeriön kanssa hoidetaan normaalisti, mutta ei suoraan ulkoministerin kanssa. Tilanne on aika outo, jos tämä pitää paikkansa. Siinä on aineksia vaikka diplomaattiselle selkkaukselle, sillä eihän ulkoministeriö ole automaatti, joka toimii itsenäisesti virkailijatasolla, kyllä kai sen politiikkaa ja toimia ohjaa viraston johtaja, joka tässä tapauksessa on Avigdor Lieberman.
EGYPTIN johtoa loukannut repliikki sisältyi Liebermanin ministeri Rehavam Zeevin seitsemännessä muisto-tilaisuudessa Knessetissä lokakuussa pitämään puheeseen, jossa hän sanoi :”Johtajamme matkustavat toistuvasti Egyptiin tapaamaan Mubarakia, mutta hän ei ole koskaan suostunut tekemään virallista vierailua Israelissa maansa presidenttinä. Jos hän haluaa puhua kanssamme. tulkoon tänne. Jos hän ei halua tulla, menköön helvettiin.”
Ulkoministeriön virkailija selittää, että Lieberman tarkoituksellisesti pyrki virkaan astumis-
puheessaan lieventämään aiempaa kielteistä lausuntoaan todetessaan: ”Egypti on ilman muuta tärkeä tekijä, tärkeä maa arabimaailmassa ja tasoittava tekijä alueella ja ehkä laajemminkin. Ilman muuta vierailen Egyptissä, ja olen onnellinen, jos Egyptin johtajat vierailevat Israelissa ja Egyptin ulkoministeri vierailee Israelin ulkoministeriössä. Kunnioitan heitä vilpittömästi ja toivon, että he vastavuoroisesti kunnioittavat meitä.”
Artikkelin kirjoittavat toteavat, ettei Egyptin lähetystövirkailija pidä tätä riittävänä. Aivan ilmeisesti presidentti Hosni Mubarak odottaa henkilökohtaista anteeksipyyntöä.(JP)
3. Israelin mediassa kirjoittelevien kolumnistien artikkeleita on aina syytä tarkastella tietyllä varovaisuudella, sillä maan media on perinteisesti vihamielinen Netanyahua vastaan, ja hänen hallituksensa uusi ja kokematon ulkoministeri on oiva kohde piikitellä häntä epäsuorasti. Netanyahu ei vielä ole puuttunut Liebermania koskevaan kirjoitteluun muilta osin, paitsi että hänen toimistonsa taholta vakuutetaan, että siellä hyväksytään Liebermanin rauhanprosessia koskevat tulkinnat, koska ne edustavat myös Netanyahun kantaa.
Tämä on vaikea pala entiselle ulkoministeri Tzipi Livnille, joka koko virkakautensa ajan on ajanut myönnytys-politiikkaa palestiinalaisia kohtaan, ja joka Annapolis-konferenssin jälkeen marraskuusta 2007 lähtien on tiiviisti keskustellut PA:n asettaman tiimin kanssa. Netanyahun hallitus mitätöi tällä runsaan vuoden kestäneitten keskustelujen mahdolliset saavutukset ja sopimukset, vaikka Israelin tiimi alusta lähtien teki selväksi, ettei mikään yksityiskohta ole sitova ennen kuin koko sopimus on hyväksytty. Keskustelut keskeytyivät Olmertin jouduttua ilmoittamaan erostaan poliisitutkimusten edettyä mahdollisiin syytetoimiin.
LIVNI ilmoitti myös keskustelujen alussa, ettei kumpikaan osapuoli yhteisen sopimuksen mukaan vuoda keskusteluista mitään medialle, mitä periaatetta PA:n neuvottelijat toistuvasti rikkoivat toistellen syytöksiä Israelia vastaan, ehkä painostaakseen Livniä.
Tosiasia kuitenkin on, ettei kukaan ulkopuolinen tiedä, mitä kaikkea Livni on luvannut ja mistä hän on sopinut, joihin PA:n johto tulee perustamaan vaatimuksensa jatkokeskusteluissa. Netanyahu on luvannut jatkaa keskusteluja, mutta neuvottelutiimiä ei ole muodostettu. (JP)
4. USA:n Lähi Idän joukkojen komentaja kenraali David Petraeus varoittaa Obaman hallitusta, että jos USA ei toimi aktiivisesti Iranin ydinaseen aiheuttaman uhkan poistamiseksi, Israel tulee toimimaan yksin. Hänen varoitukseensa ja on varmaan vaikuttanut IAF:n koneitten väitetty ilmaisku Sudaniin tammi-helmikuussa. Iskun tekninen suoritustapa ja sen onnistuneet tulokset ovat antaneet USA:n strategisille suunnittelijoille vihjeen, että se oli kuin kenraaliharjoitus ennen todellista näytäntöä. Petraeus esitti kommenttinsa USA:n senaatin asepalvelukomiteassa keskiviikkona. ”Israelin hallitus voi lopulta katsoa olevansa siinä määrin uhattuna Iranin potentiaalisen ydinaseen vuoksi, että se voi tehdä ennalta ehkäisevän iskun ydinaseen valmistuksen hidastamiseksi”.
PETRAEUS selitti, että ”vakuuttava USA:n ponnistelu Israelin ja arabien välisessä selkkauksessa, mikä mahdollistaa alueellisia hallituksia ja kansoja saavuttamaan keskinäisille kiistoille kaikenkattavan ratkaisun, eliminoiden äärijärjestöjen ja Iranin hallituksen kannattaman sotilaallisen vastarinnan (terrorismin) idean, joita ne ovat voineet esteettä toteuttaa”. Hän myös vakuutti, että edistys Syyrian rauhansopimuksen alueella voisi mitätöidä Iranin antaman tuen Hizbullahille ja Hamasille.
PETRAEUS kannattaa sotilaallisen avun nostamista arabiliittolaisille Persianlahden alueella, missä hän haluaa, että USA koventaa ja suojaa alueen kriittistä infrastruktuuria sekä kehittää alueellisen verkoston ilma- ja ohjuspuolustus järjestelmäksi, mikä voisi heikentää Iranin hyökkäävää toimintaa.
NETANYAHUN lausunnoista voidaan päätellä, että hän kannattaa diplomatian käyttämistä, mutta ei ilman aikarajoitusta, joita hän laskee kuukausissa ei vuosissa. Toisaalta asiantuntijat vakuuttavat, ettei kysymys ole kyvystä iskeä vaan uskalluksesta sotilaalliseen iskuun. (JP)
5. ARABILIITON pääsihteeri, jota Mahmoud Abbas mielihyvin tukee, vaatii, että Netahyahun hallituksen täytyy selvästi tunnustaa kannattavansa kahden valtion periaatetta. Abbas selitti Dohan kokouksessa vastaanottavalle arabikansalle, ettei Netanyahu usko rauhaan, ja että kansainvälisen yhteisön täytyy koventaa painostustaan Israelia kohtaan. Tämän on palestiinalaisjohtajien patenttilause, jota he toistelevat vuodesta toiseen. Ikään kuin heille itselleen ei kuuluisi mitään velvoitteita. PA:n johto on siepannut ”rauhanprosessin” panttivangikseen, josta se puhuu jatkuvasti vaatien lisääntyviä myönnytyksiä Israelilta, aivan samoin kuin Hamas vaatii sieppaamastaan IDF:n sotilaasta Gilad Shalitista. Abbas puhui Israelin uudesta ulkoministeristä vähättelevästi ”tämä mies”, ikään kuin hänellä ei olisi omaa nimeään. Arabiliitto laatii tiettävästi uhkavaatimusta, jossa se vaatii Israelia hyväksymään arabiliiton rauhantarjouksen ”nyt tai ei koskaan”.
6. PA:N JOHTO on toistanut aiemminkin voimassa olleen periaatteen, että maan myyminen juutalaisille on verrattavissa maanpetokseen, josta rangaistaan kuolemalla. PA katsoo ilmeisesti kehityksen kulkevan huonoon suuntaan Jerusalemin ympäristössä ja varsinkin Öljyvuoren alueella, jossa USA:n juutalaissyntyinen liikemies ostelee kiinteistöjä ja maa-alueita. Tämänkertaisen varoituksen julkisti PA:n päätuomari sheikki Tayseer Rajab Tamimi, joka samalla muistutti islamin hengellisen johtajan antamasta ”fatwasta”, jolla kielletään maan luovuttaminen juutalaisille. Tamimin lienee aktivoinut huhut, joitten mukaan tämä Yhdysvalloista kotoisin oleva liikemies on äskettäin ostanut 20 dunamin maa-alueen öljyvuorelta. ”Jerusalemin kaupunki on palestiinalaisten uskonnollinen, poliittinen ja hengellinen pääkaupunki. Juutalaisilla ei ole mitään oikeutta Jerusalemiin. Tämä on miehitetty kaupunki kuten muutkin territoriot, jotka miehitettiin 1967 sodassa,” hän selittää. Tosiasiassa Jerusalem kuten myös Juudea ja Samaria olivat miehitettyjä, mutta miehittäjinä olivat palestiinalaiset ja arabit paljon ennen 1967 sotaa, jossa ne vapautettiin. (JP)
7. UUTISOTSIKOITA
- Syyrian presidentti Bashar Assad vakuuttaa al-Sharq lehdelle Qatarissa antamassaan haastattelussa, että Syyria lopulta vapauttaa Golanin ylängön, joko sodan tai rauhanneuvottelujen avulla. Hän vähättelee Netanyahun hallitusta sanoen, että ne ovat kaikki samanlaisia. (ynetnews)
- Lähes viisi vuotta Jasser Arafatin kuoleman jälkeen arabilääkärit kokoontuvat Jordaniassa päättämään, myrkytettiinkö tämä terrorijohtaja. Yleisesti uskotaan, että hän kuoli AIDS:iin. Lääkäreillä voi olla vaikeuksia sopia sairaudesta. (ynet)
- Tzipi Livni käyttäytyi äkämystyneen piikatytön tavalla osallistuessaan Liebermanin kanssa viranvaihtoseremoniaan. Livni tuli paikalle suu myrtyneenä ja tukka kerrankin sidottuna taakse, sutaisi nopeasti Liebermanin tarjoamaa kättä juosten heti pois kunniakorokkeelta. Lieberman huuteli hänen jälkeensä, että viinipikarit jäi nostamatta, mikä pakotti tuon niskojaan viskelevän äkäpussin takaisin korokkeelle, jossa hän nopeasti siemaisi lasista juosten taas pois. Ei kovin diplomaattista TV-kameroiden edessä.
- Lieberman sanoo, ettei Israel tule vetäytymään Golanilta. Hän vakuuttaa, että rauha tehdään vain rauhaa vastaan, ei Golanin luovuttamisella. (INN)
Lämpötilat, Jsm. To: 14-22; Pe: 13-19; La: 11-17; Su: 15-20, vaihtelevaa pilvisyyttä.
Israelupdate.achlak.net sivun oikeassa laidassa on kartta ja teksti ”Visitors location”, ja sen oikeassa laidassa teksti ”Click to see”, jota napsauttamalla saa ison maailmankartan, jossa näkyy paikat, joissa näitä raportteja luetaan. Sen alapuolella on luettelo maista ja katsojien määristä kuukaudessa.
Comments