Presidentinvaalit

Hyvät ystävät

Kirjoitan tätä viestiä surullisin ja raskain mielin.
Seurasin kauhistuneena ja järkyttyneenä presidentinvaalien enimmäistä kierrosta toivoen salaa itsekseni, että ratkaisu seuraavasta presidentistä saataisiin jo ensimmäisellä yrittämällä. Kuten jokainen aikaansa seuraava tietää, näin ei käynyt, vaan piina jatkuu edelleen.

Katsoessani ensimmäisen kierroksen tuloksia tunsin tulleeni henkilökohtaisesti haavoitetuksi ja petetyksi. Oli vaikea uskoa silmiään, että lähes joka viides Suomen kansalainen on julkisesti asettunut tukemaan juutalais/kristillisen kulttuurimme moraalisen ja eettisen perustan hylkäämistä ja lähtemään seuraamaan tuntemattoman ja monin tavoin kyseenalaistetun miehen esimerkkiä tuntemattomaan päämäärään. Eikä tuo joka viides edes edusta täyttä totuutta, sillä samaa elämänkatsomusta löytynee muittenkin ehdokkaitten kannattajien maailmankatsomuksessa. Eikö Suomessa löydy enää suoraselkäisiä miehiä ja naisia, jotka pystyisivät ja uskaltaisivat nousta vastustamaan maailmaa tuhoavia voimia?

Näyttää olevan niin, että kun kansan elintaso nousee eikä leivän ansaitseminen ole enää elämän keskeisin kysymys, ihmiset veltostuvat ja alkavat hakea elämälleen tarkoitusta ja onttouden tunteelleen viihdykettä aiemmin kielletyiltä alueilta. Ihmiset etsivät kiihotusta, virikkeitä ja lihallisia nautintoja, joilla täyttää sielunsa tyhjyys, kaipaus ja etsintä.
Mikä olikaan Sodoman synti? Se oli leivän yltäkylläisyys ja joutilaisuus, mikä pakotti kansan joukolla vaatimaan kahta Sodaman tilannetta tutkimaan lähetettyä enkeliä ulos kadulle, jotta he voisivat tyydyttää lihallisia himojaan heidän kanssaan. Tuo kansa ei peitellyt perverssejä vaatimuksiaan, vaan jopa ylpeili siitä, kuten Suomen kansakin tekee.

Kansan johtajat ovat sitä, mitä he ovat. He edustavat maailmankatsomusta, jonka ovat itse valinneet ja omaksuneet ja jota pyrkivät toteuttamaan omassa ja muittenkin elämässä.
Mutta kansa heidät valitsee. Suomen kansa on tekemässä valintaa, jonka seurauksista he voivat syyttää vain itseään, aivan kuin Amerikan kansa teki valitessaan tuntemattoman sosiaalisen järjestelijän ja marxilaisia oppeja toteuttavan miehen, jonka yksityiselämä on ollut täynnä huumeita, salaisia suhteita miesten kanssa, salailua ja peittelyä, jotka hän tultuaan valituksi sulki säätämänsä lain perusteella julkisen tarkastelun ulkopuolelle.

Olen järkyttynyt, haavoitettu ja petetty, enkä tunne Suomen kansaa enää siksi, jollaisena opin sen tuntemaan ja jonka parissa kasvoin, josta imin elämäni keskeiset suuntaviivat. Ehkä olen itseistänyt kysymystä tarpeettomasti, mutta päivittäin maailman tilanteita seuratessani en pysty irrottautumaan havainnolta, että Suomen kansa on suuressa vaarassa valita tuhoon johtavan polun.

Kastel 24.01.2012
Gavriel

Comments

Popular posts from this blog

PERJANTAI 03.02.2017

Sunnuntai 22.08.2021

Tiistai 17.08.2021