PERJANTAI 20.05.11
1. USA:N presidentti Barack Hussein Obaman pitämä puhe eilen Washingtonissa, jota kutsutaan ”suureksi linjapuheeksi”, oli juuri sellainen, jota voitiin odottaa henkilöltä, jonka isä ja kasvatusisä olivat muslimeja ja joka on käyttänyt lähes kaksi miljoonaa USD asianajajien palkkioihin peitelläkseen omaan elämäänsä kuuluvia henkilö- ja muita tietoja, joista voisi paljastua hänen syntymäpaikkaansa, opinto- ja työrekisteriään, uskontoaan ja muita yksityiselämäänsä, huumeen- ja alkoholinkäyttöään ja sukupuolista suuntautumistaan, koskevat tosiasiat, joista eri tietolähteet ovat tosiasioitten puuttuessa vihjaillen kertoneet.
JOS Obaman puhe oli tarkoitettu edistämään rauhaa Lähi Idässä, sen vaikutus on juuri päinvastainen: Se syvensi entisestään epäluuloa ja –uskoa Israelin ja sen naapureitten välillä, mukaan lukien palestiinalaisten nykyjohto. Puheen aiheuttama reaktio on ollut hyvin sekalainen johtuen kunkin poliittisesta ja henkilökohtaisesta suuntauksesta ja mieltymyksestä. Israelin vasemmisto suosittelee Netanyahua kulkemaan nyt ”Obaman viitoittamaa tietä rauhaan” suunnistamaan hänen julkistamiensa ohjeitten mukaan; eli hyväksymään hänen vaatimuksensa Palestiinan valtion rajoiksi tilanne, joka vallitsi ennen 1967 sotaa. (JP)
2. PÄÄMINISTERI Benyamin Netanyahu kävi tiettävästi hyvin latautuneen ja tunnepitoisen puhelinkeskustelun ulkoministeri Hillary Clintonin kanssa, jossa hän selvin sanoin kertoi USA:n ulkoministerille, miten hän suhtautui Obaman puheeseen, tämä vain muutamia tunteja ennen tapaamistaan Obaman kanssa Washingtonissa.
Netanyahu sanoi Clintonille, että Obaman suosittelemat 1949 aselepo-linjoihin perustuvat Palestiinan valtion rajat ovat mahdottomat Israelin hyväksyä, sillä ne ovat ”itsemurharajat”, kuten Israelin ulkoministeri Abba Eban niitä kutsui vuosikymmeniä sitten. Obama kertoi yksityisesti avustajilleen, ettei Netanyahun aikana saadn rauhaa PA:n kanssa.
Obama sanoi puheessaan, että ”Israelin jatkuva palestiinalaisten miehitys on kestämätön”. Hän sanoi edelleen, että ”Palestiinan valtio tulee rajoittumaan Israeliin ja Jordaniaan sekä Egyptiin etelässä”. Tällä hän halusi sanoa, ettei hän hyväksy IDF:n läsnäoloa Jordanjoen laaksossa, mitä Israel pitää turvallisuutensa vuoksi elintärkeänä.
Asettamalla Palestiinan valtion rajat 1949 aselepolinjoihin perustuen hän asettui selkeästi PA:n vaatimusten taakse. Hän tosin mainitsi maanvaihdot, mutta ei maininnut mitään suurten juutalaisten yhteisöblokkien liittämisestä suoraan Israelin valtioon, mikä sisältyi presidentti Bushin Ariel Sharonille lähettämään kirjeeseen 2004 ”muuttuneista olosuhteista”.
Obama suositteli pakolaisongelman ja Jerusalemin kysymyksen Temppelivuoren ratkaisuineen siirtämistä myöhemmin ratkaistavien kysymysten joukkoon. Tämä tuskin tyydyttää palestiinalaisten johtoa, joille molemmat kysymykset ovat tärkeimpien joukossa.(JP)
3. PÄÄMINISTERI Netanyahu ja presidentti Obama tapaavat toisensa tänään perjantaina aamupäivällä Washingtonin aikaa. Voi hyvällä syyllä kysyä, kuinka viisasta on käydä kahden-keskisiin neuvotteluihin tilanteessa, jolloin pöly ei ole vielä ehtinyt laskeutua Obaman äkkiväärän ja diplomaattisesti huonosti harkitun ja muotoillun puheen jälkeen.
Obama on tainnut unohtaa, että hän jo aloitti vaalityönsä 2012 presidentin ehdokkuudestaan, jossa juutalaisten äänestäjien tuki voi osoittautua taas kerran ratkaisevaksi. Äänenpainot USA:n republikaanien keskuudessa ovat pettyneet ja hämmästelevät presidentin selvästi asettuessa palestiinalaisten rinnalle USA:n uskollisimman liittolaisen kustannuksella.
ARABIMAAT ovat valitelleet, ettei Obaman puhe mennyt tarpeeksi pitkälle. He olivat odottaneet selkeämpää Israelin tuomitsemista. Siellä muistetaan Obaman pitämä linjapuhe Kairossa kaksi vuotta sitten, jossa hän määritteli arabivaltoja suosivan politiikkansa äärilinjat. Hänen suhtautumisensa ”arabikevään” tapahtumiin on ollut epäselvä ja epäjohdonmukainen. Hän suoraan vaati Tunisian ja Egyptin johtajien eroa, Mubarakin tapauksessa selvällä vaatimuksella hänen syöksemisekseen vallasta ja epäilyjen mukaan taloudellisella tuella, mutta on ollut hyvin varovainen Saudi Arabian ja Bahrainin tilanteesta sekä siitä, mitä on tapahtunut Syyriassa. Myös Iranin tilanteesta hänen päätöksensä etenevät hitaasti ja ilman selkeää päämäärää ja päättäväisiä toimia, mikä on antanut sen ääri-islamin hallitukselle mahdollisuuden jatkaa ydinsuunnitelmansa toteuttamista ja atomipommin rakentamista.
Tästä voi vetää johtopäätöksen, että hän salaisesti haluaa Iranin saavan pomminsa.
http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221447
4. ISRAELIN oikeistoon kuuluvat poliitikot tuomitsevat Obaman puheen selkein sanoin. He kehottavat pääministeri Netanyhua hylkäämään Obaman osoittamat tienviitat tavatessaan hänet. ”Barack Hussein Obama on omaksunut Jasser Arafatin asteittaisen suunnitelman Israelin tuhoamiseksi”, sanoi kansanedustaja Danny Danon (Likud). ”Ainoa, mitä hänen puheessaan oli uutta oli se, että hän vaati Israelia vetäytymään 1967 linjoille ilman neuvotteluratkaisuja. Netanyahulla on vai yksi optio: Sanoa Obamalle unohtamaan koko suunnitelmansa.”
Ympäristöministeri Gilad Erdan kertoi TV-2:n ohjelmassa, että Obaman suosituksen mukaan palestiinalaiset saavat mitä ovat aina halunneet: Palestiinan valtion rajat ennen neuvottelujen aloittamista. ”Jos he saavat alussa kaiken haluamansa, he menettävät kaiken mielenkiintonsa minkäänlaisiin myönnytyksiin myöhemmin.”
Kadiman puheenjohtaja Tzipi Livni vaati pääministeriä hyväksymään Obaman suositukset. Kadiman toinen kansanedustaja Otniel Shneller puolestaan vaati puoluetta asettumaan tukevasti pääministerin taakse hänen taistellessaan Obaman vaatimuksia vastaan. Hän sanoo, että ”oppositioasemasta huolimatta Kadiman velvollisuus on puolustaa ja tukea pääministeriä valtion tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä”.
Arabikansanedustaja Ahmed Tibi ei nähnyt mitään uutta Obaman puheessa, ”joka ratsastaa arabien vallankumousten tiikerillä”. Hän kutsui lähinnä ”arabeille osoitettua” Obaman puhetta nimellä Kairo II, viitaten Obaman Kairon puheeseen kesäkuussa 2009. http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221383
PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas kutsui PA:n johdon kiireelliseen kokoukseen Obaman puheen johdosta. Vaikka Obama kannattaa PA:n vaatimuksia, hän tuskin jättää veto-oikeutensa käyttämättä YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, jossa Palestiinan valtiosta äänestetään. Yleiskokouksessa esitys voi saada suositusluonteisen enemmistöpäätöksen. http://www.jpost.com/MiddleEast/Article.aspx?id=221390
5. OBAMAN muuttunut politiikka Israelia kohtaan alkaa yhä selvemmin näkyä myös ulkoministeriön lausunnoissa. Juuri ennen Netanyahun Washingtonin matkaa ulkoministeriö julkaisi tiedotteen USA:n apulaisulkoministeri James Steinbergin vierailusta Israelissa, Jerusalemissa ja Länsirannalla. Israelin ihmetteleviin kysymyksiin, eikö Jerusalem kuulu Israeliin, ulkoministeriö selittää, että samanlaista terminologiaa on käytetty aiemmissakin lausunnoissa. Herb Keinon katsoi asialliseksi koota muutamia ulkoministeriön aiempia lausuntoja, joissa ei tehty erottelua Israelin ja Jerusalemin välillä. Neljästä esimerkistä viimeisin: ”Huhtikuun 20:stä päivästä 2011 maailman maisten kysymysten kiertävä lähettiläs Melanne Verveer matkustaa Egyptiin, Israeliin ja Länsirannalle huhtikuun 15.-22. välisenä aikana.” Toinen esimerkki: ”Syyskuun 13.2011 ulkoministeri Clinton matkustaa Sharm el-Sheikhiin, Jerusalemiin, Länsirannalle ja Ammaniin”.
USA:n lähetystön edustaja Tel Avivissa vähättelee asiaa huomauttaen, että alueen tunneherkästä suhtautumisesta johtuen lausuntojen sanamuoto muotoillaan huolellisesti.
Miksi sitten tässä lausunnossa ei huomioitu Israelin tunneherkkää suhtautumista siihen, että sen läheinen liittolainen USA ei halua tunnustaa Jerusalemia Israeliin kuuluvaksi ja sen jakamattomaksi pääkaupungiksi?
http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221312
YK:n nimittämä Lähi Idän koordinaattori Robert Serry painottaa PA:n vaalien tärkeyttä ja hoputtaa pitämään ne ajallaan. PA:n ilmoituksen mukaan vaalit siirrettääneen syyskuusta marraskuuhun, ”jotta Hamas saa lisää aikaa vaalityönsä järjestämiseksi”. Serry, joka on selvästi palestiinalaismyönteinen ja Israelille vihamielinen, kehottaa Israelia jäädyttämään rakentamistoimet Juudeassa ja Samariassa. http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221437
Netanyahun USA:n matkan aattona Jerusalemin alueen rakennus- ja suunnittelukomitea antoi alustavan luvan 425 asuntoyksikön rakentamisen Pisgat Zeeviin ja 950 asuntoyksikön rakentamiseen Har Homaan. Molemmat ovat Jerusalemin uusia lähiöitä, joita PA vaatii liitettäviksi Palestiinan valtioon, jos sellainen koskaan perustetaan. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144347
6. UUTISOTSIKOITA
- IDF valmistautuu uusiin mielenosoituksiin ja väkivaltaan Syyrian ja Libanonin vastaisilla rajoillaan. Arabit ovat perinteisesti tulleet kiihtyneessä mielentilassa perjantain rukouskokouksestaan kuunneltuaan mullahiensa kiihottavia puheita. Tämä toistuu viikoittain varsinkin Al-Aksa moskeijan perjantain kokousten jälkeen Temppelivuorella. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144351
- Qatarin pysyvä YK:n lähettiläs Nasr Abdul Aziz al-Nassir johtanee YK:n 66. yleiskokousta, joka käsitellee PLO:n esitystä Palestiinan valtiosta. Nassir arvioi, että hänet nimitetään kesäkuussa virallisesti YK:n 66. presidentiksi. Hänen nimityksensä lienee varma, sillä häntä tukevat arabiliitto, jossa Qatar on jäsen, Afrikan maitten unioni sekä Aasian maitten muslimivaltiot. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144326
- Samarian yhteystoimiston johtaja Yaakov David Ha´ivri sanoo, että Obaman määritelmä juutalaisten kotimaasta on järjetön. Hän sanoo hyväksyvänsä Obaman vaatimuksen Israelin turvallisuudesta, mutta hylkää ehdottomasti hänen vaatimuksensa aloittaa keskustelut Hamasin kanssa sen nykymuodossa. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144344
- PA:n säätämä uusi laki sallii palkan maksamista kaikille terroristeille, jotka Israel on tuominnut vankeuteen. Palkan suuruus riippuu vankila-ajasta, mutta ei ”rikoksen” suuruudesta. Palkkaa maksetaan myös Hamasin jäsenille. PA maksaa palkkaa Israelin vankiloissa tuomioitaan kärsiville 6000:lle palestiinalaiselle, jotka Israelin oikeusistuimet ovat tuominneet, mutta ei Israelin autoja tai omaisuutta varastaneille, kertoo PA:n ilmoituksen kääntänyt PMW, Palestiinan media tarkkailu, joka seuraa PA:n alueilla julkaistuja kirjoituksia. Länsimaissa ja EU:ssa ei ilmeisesti katsota pahalla sitä, että ne PA:lle myöntämillään varoilla tukevat terrorismia. http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221422
1. USA:N presidentti Barack Hussein Obaman pitämä puhe eilen Washingtonissa, jota kutsutaan ”suureksi linjapuheeksi”, oli juuri sellainen, jota voitiin odottaa henkilöltä, jonka isä ja kasvatusisä olivat muslimeja ja joka on käyttänyt lähes kaksi miljoonaa USD asianajajien palkkioihin peitelläkseen omaan elämäänsä kuuluvia henkilö- ja muita tietoja, joista voisi paljastua hänen syntymäpaikkaansa, opinto- ja työrekisteriään, uskontoaan ja muita yksityiselämäänsä, huumeen- ja alkoholinkäyttöään ja sukupuolista suuntautumistaan, koskevat tosiasiat, joista eri tietolähteet ovat tosiasioitten puuttuessa vihjaillen kertoneet.
JOS Obaman puhe oli tarkoitettu edistämään rauhaa Lähi Idässä, sen vaikutus on juuri päinvastainen: Se syvensi entisestään epäluuloa ja –uskoa Israelin ja sen naapureitten välillä, mukaan lukien palestiinalaisten nykyjohto. Puheen aiheuttama reaktio on ollut hyvin sekalainen johtuen kunkin poliittisesta ja henkilökohtaisesta suuntauksesta ja mieltymyksestä. Israelin vasemmisto suosittelee Netanyahua kulkemaan nyt ”Obaman viitoittamaa tietä rauhaan” suunnistamaan hänen julkistamiensa ohjeitten mukaan; eli hyväksymään hänen vaatimuksensa Palestiinan valtion rajoiksi tilanne, joka vallitsi ennen 1967 sotaa. (JP)
2. PÄÄMINISTERI Benyamin Netanyahu kävi tiettävästi hyvin latautuneen ja tunnepitoisen puhelinkeskustelun ulkoministeri Hillary Clintonin kanssa, jossa hän selvin sanoin kertoi USA:n ulkoministerille, miten hän suhtautui Obaman puheeseen, tämä vain muutamia tunteja ennen tapaamistaan Obaman kanssa Washingtonissa.
Netanyahu sanoi Clintonille, että Obaman suosittelemat 1949 aselepo-linjoihin perustuvat Palestiinan valtion rajat ovat mahdottomat Israelin hyväksyä, sillä ne ovat ”itsemurharajat”, kuten Israelin ulkoministeri Abba Eban niitä kutsui vuosikymmeniä sitten. Obama kertoi yksityisesti avustajilleen, ettei Netanyahun aikana saadn rauhaa PA:n kanssa.
Obama sanoi puheessaan, että ”Israelin jatkuva palestiinalaisten miehitys on kestämätön”. Hän sanoi edelleen, että ”Palestiinan valtio tulee rajoittumaan Israeliin ja Jordaniaan sekä Egyptiin etelässä”. Tällä hän halusi sanoa, ettei hän hyväksy IDF:n läsnäoloa Jordanjoen laaksossa, mitä Israel pitää turvallisuutensa vuoksi elintärkeänä.
Asettamalla Palestiinan valtion rajat 1949 aselepolinjoihin perustuen hän asettui selkeästi PA:n vaatimusten taakse. Hän tosin mainitsi maanvaihdot, mutta ei maininnut mitään suurten juutalaisten yhteisöblokkien liittämisestä suoraan Israelin valtioon, mikä sisältyi presidentti Bushin Ariel Sharonille lähettämään kirjeeseen 2004 ”muuttuneista olosuhteista”.
Obama suositteli pakolaisongelman ja Jerusalemin kysymyksen Temppelivuoren ratkaisuineen siirtämistä myöhemmin ratkaistavien kysymysten joukkoon. Tämä tuskin tyydyttää palestiinalaisten johtoa, joille molemmat kysymykset ovat tärkeimpien joukossa.(JP)
3. PÄÄMINISTERI Netanyahu ja presidentti Obama tapaavat toisensa tänään perjantaina aamupäivällä Washingtonin aikaa. Voi hyvällä syyllä kysyä, kuinka viisasta on käydä kahden-keskisiin neuvotteluihin tilanteessa, jolloin pöly ei ole vielä ehtinyt laskeutua Obaman äkkiväärän ja diplomaattisesti huonosti harkitun ja muotoillun puheen jälkeen.
Obama on tainnut unohtaa, että hän jo aloitti vaalityönsä 2012 presidentin ehdokkuudestaan, jossa juutalaisten äänestäjien tuki voi osoittautua taas kerran ratkaisevaksi. Äänenpainot USA:n republikaanien keskuudessa ovat pettyneet ja hämmästelevät presidentin selvästi asettuessa palestiinalaisten rinnalle USA:n uskollisimman liittolaisen kustannuksella.
ARABIMAAT ovat valitelleet, ettei Obaman puhe mennyt tarpeeksi pitkälle. He olivat odottaneet selkeämpää Israelin tuomitsemista. Siellä muistetaan Obaman pitämä linjapuhe Kairossa kaksi vuotta sitten, jossa hän määritteli arabivaltoja suosivan politiikkansa äärilinjat. Hänen suhtautumisensa ”arabikevään” tapahtumiin on ollut epäselvä ja epäjohdonmukainen. Hän suoraan vaati Tunisian ja Egyptin johtajien eroa, Mubarakin tapauksessa selvällä vaatimuksella hänen syöksemisekseen vallasta ja epäilyjen mukaan taloudellisella tuella, mutta on ollut hyvin varovainen Saudi Arabian ja Bahrainin tilanteesta sekä siitä, mitä on tapahtunut Syyriassa. Myös Iranin tilanteesta hänen päätöksensä etenevät hitaasti ja ilman selkeää päämäärää ja päättäväisiä toimia, mikä on antanut sen ääri-islamin hallitukselle mahdollisuuden jatkaa ydinsuunnitelmansa toteuttamista ja atomipommin rakentamista.
Tästä voi vetää johtopäätöksen, että hän salaisesti haluaa Iranin saavan pomminsa.
http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221447
4. ISRAELIN oikeistoon kuuluvat poliitikot tuomitsevat Obaman puheen selkein sanoin. He kehottavat pääministeri Netanyhua hylkäämään Obaman osoittamat tienviitat tavatessaan hänet. ”Barack Hussein Obama on omaksunut Jasser Arafatin asteittaisen suunnitelman Israelin tuhoamiseksi”, sanoi kansanedustaja Danny Danon (Likud). ”Ainoa, mitä hänen puheessaan oli uutta oli se, että hän vaati Israelia vetäytymään 1967 linjoille ilman neuvotteluratkaisuja. Netanyahulla on vai yksi optio: Sanoa Obamalle unohtamaan koko suunnitelmansa.”
Ympäristöministeri Gilad Erdan kertoi TV-2:n ohjelmassa, että Obaman suosituksen mukaan palestiinalaiset saavat mitä ovat aina halunneet: Palestiinan valtion rajat ennen neuvottelujen aloittamista. ”Jos he saavat alussa kaiken haluamansa, he menettävät kaiken mielenkiintonsa minkäänlaisiin myönnytyksiin myöhemmin.”
Kadiman puheenjohtaja Tzipi Livni vaati pääministeriä hyväksymään Obaman suositukset. Kadiman toinen kansanedustaja Otniel Shneller puolestaan vaati puoluetta asettumaan tukevasti pääministerin taakse hänen taistellessaan Obaman vaatimuksia vastaan. Hän sanoo, että ”oppositioasemasta huolimatta Kadiman velvollisuus on puolustaa ja tukea pääministeriä valtion tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä”.
Arabikansanedustaja Ahmed Tibi ei nähnyt mitään uutta Obaman puheessa, ”joka ratsastaa arabien vallankumousten tiikerillä”. Hän kutsui lähinnä ”arabeille osoitettua” Obaman puhetta nimellä Kairo II, viitaten Obaman Kairon puheeseen kesäkuussa 2009. http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221383
PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas kutsui PA:n johdon kiireelliseen kokoukseen Obaman puheen johdosta. Vaikka Obama kannattaa PA:n vaatimuksia, hän tuskin jättää veto-oikeutensa käyttämättä YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, jossa Palestiinan valtiosta äänestetään. Yleiskokouksessa esitys voi saada suositusluonteisen enemmistöpäätöksen. http://www.jpost.com/MiddleEast/Article.aspx?id=221390
5. OBAMAN muuttunut politiikka Israelia kohtaan alkaa yhä selvemmin näkyä myös ulkoministeriön lausunnoissa. Juuri ennen Netanyahun Washingtonin matkaa ulkoministeriö julkaisi tiedotteen USA:n apulaisulkoministeri James Steinbergin vierailusta Israelissa, Jerusalemissa ja Länsirannalla. Israelin ihmetteleviin kysymyksiin, eikö Jerusalem kuulu Israeliin, ulkoministeriö selittää, että samanlaista terminologiaa on käytetty aiemmissakin lausunnoissa. Herb Keinon katsoi asialliseksi koota muutamia ulkoministeriön aiempia lausuntoja, joissa ei tehty erottelua Israelin ja Jerusalemin välillä. Neljästä esimerkistä viimeisin: ”Huhtikuun 20:stä päivästä 2011 maailman maisten kysymysten kiertävä lähettiläs Melanne Verveer matkustaa Egyptiin, Israeliin ja Länsirannalle huhtikuun 15.-22. välisenä aikana.” Toinen esimerkki: ”Syyskuun 13.2011 ulkoministeri Clinton matkustaa Sharm el-Sheikhiin, Jerusalemiin, Länsirannalle ja Ammaniin”.
USA:n lähetystön edustaja Tel Avivissa vähättelee asiaa huomauttaen, että alueen tunneherkästä suhtautumisesta johtuen lausuntojen sanamuoto muotoillaan huolellisesti.
Miksi sitten tässä lausunnossa ei huomioitu Israelin tunneherkkää suhtautumista siihen, että sen läheinen liittolainen USA ei halua tunnustaa Jerusalemia Israeliin kuuluvaksi ja sen jakamattomaksi pääkaupungiksi?
http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221312
YK:n nimittämä Lähi Idän koordinaattori Robert Serry painottaa PA:n vaalien tärkeyttä ja hoputtaa pitämään ne ajallaan. PA:n ilmoituksen mukaan vaalit siirrettääneen syyskuusta marraskuuhun, ”jotta Hamas saa lisää aikaa vaalityönsä järjestämiseksi”. Serry, joka on selvästi palestiinalaismyönteinen ja Israelille vihamielinen, kehottaa Israelia jäädyttämään rakentamistoimet Juudeassa ja Samariassa. http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221437
Netanyahun USA:n matkan aattona Jerusalemin alueen rakennus- ja suunnittelukomitea antoi alustavan luvan 425 asuntoyksikön rakentamisen Pisgat Zeeviin ja 950 asuntoyksikön rakentamiseen Har Homaan. Molemmat ovat Jerusalemin uusia lähiöitä, joita PA vaatii liitettäviksi Palestiinan valtioon, jos sellainen koskaan perustetaan. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144347
6. UUTISOTSIKOITA
- IDF valmistautuu uusiin mielenosoituksiin ja väkivaltaan Syyrian ja Libanonin vastaisilla rajoillaan. Arabit ovat perinteisesti tulleet kiihtyneessä mielentilassa perjantain rukouskokouksestaan kuunneltuaan mullahiensa kiihottavia puheita. Tämä toistuu viikoittain varsinkin Al-Aksa moskeijan perjantain kokousten jälkeen Temppelivuorella. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144351
- Qatarin pysyvä YK:n lähettiläs Nasr Abdul Aziz al-Nassir johtanee YK:n 66. yleiskokousta, joka käsitellee PLO:n esitystä Palestiinan valtiosta. Nassir arvioi, että hänet nimitetään kesäkuussa virallisesti YK:n 66. presidentiksi. Hänen nimityksensä lienee varma, sillä häntä tukevat arabiliitto, jossa Qatar on jäsen, Afrikan maitten unioni sekä Aasian maitten muslimivaltiot. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144326
- Samarian yhteystoimiston johtaja Yaakov David Ha´ivri sanoo, että Obaman määritelmä juutalaisten kotimaasta on järjetön. Hän sanoo hyväksyvänsä Obaman vaatimuksen Israelin turvallisuudesta, mutta hylkää ehdottomasti hänen vaatimuksensa aloittaa keskustelut Hamasin kanssa sen nykymuodossa. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/144344
- PA:n säätämä uusi laki sallii palkan maksamista kaikille terroristeille, jotka Israel on tuominnut vankeuteen. Palkan suuruus riippuu vankila-ajasta, mutta ei ”rikoksen” suuruudesta. Palkkaa maksetaan myös Hamasin jäsenille. PA maksaa palkkaa Israelin vankiloissa tuomioitaan kärsiville 6000:lle palestiinalaiselle, jotka Israelin oikeusistuimet ovat tuominneet, mutta ei Israelin autoja tai omaisuutta varastaneille, kertoo PA:n ilmoituksen kääntänyt PMW, Palestiinan media tarkkailu, joka seuraa PA:n alueilla julkaistuja kirjoituksia. Länsimaissa ja EU:ssa ei ilmeisesti katsota pahalla sitä, että ne PA:lle myöntämillään varoilla tukevat terrorismia. http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=221422
Comments