Friday, March 20, 2009

PERJANTAI 20.03.09
1. HALLITUKSEN muodostaminen Israeliin näyttää olevan kuin tervan juontia. Netanyahu teki Labour-johtajalle Ehud Barakille ”tarjouksen, jota ei voi hylätä”, lainatakseni mafiajohtaja Corleonin sanoja. Mutta tarjotessaan kolme avainministeriötä toisille puolueille hän samalla sekoitti korttipakan kotona eli ärsytti Likudin terävintä johto, joka myös odotti saavansa korvauksia uskollisuudestaan. Nykyisen kuvion mukaan Barak saisi puolustus-ministeriön, Avigdor Liberman ulkoministeriön ja Netanyahu itse aikoi pitää talousministeriön siten, että hän räätälöisi sinne Yuval Steinitzille salkuttoman ministerin paikan. Mutta jos Netanyahu joutuu taipumaan painostuksen alla, hänen tulee luovuttaa talousministeriö Silvan Shalomille. Vain opetusministerin paikka olisi enää käytettävissä.
Mutta ongelmat eivät lopu tähän. Moshe Ya´alon on uskonut, että hän saisi puolustus-ministeriön, jota havittelee myös Dan Meridor. Jos Barak jää entiseen virkaansa, kumpikaan ei saa heille sopivaa ministeriötä. Netanyahu näyttää syrjäyttäneen Benny Beginin kisasta.
Netanyahu saanee tänään presidentti Shimon Peresiltä kaksi viikkoa lisäaikaa. Sen aikana selvinnee, miten tämä yhtälö ratkaistaan. (JP)
2. LABOUR-PUOLUEEN sisällä tunteet ovat kuumenemassa hajoamispisteeseen. Karkeasti puolet kansanedustajista kannattaa hallitusyhteistyötä Likudin kanssa, toinen puoli on avoimessa kapinassa. Puolueen keskuskomitea kokoontuu nykyisen tiedon mukaan ensi viikon tiistaina. Siinä puolueen 1460 rekisteröityä edustajaa pyrkii päättämään, mennäkö hallitukseen vai pysytellä Tzipi Livnin johtamassa oppositiossa. Puolueen sisäisen arvion mukaan 600 komitean jäsentä vastustaa liittymistä Netanyahun hallitukseen, liittymistä puoltavia on 500, mutta 400 jäsentä ei ole päättänyt kannastaan. Barakin kannattajat vakuuttavat, että heidän kannatuksensa on arvioitua suurempi. Kokouksesta odotetaan kiihkeää eikä kukaan osaa ennustaa, mikä lopputulos tulee olemaan. Barakin vastustajat kokoontuivat torstai-iltana suunnittelemaan taktiikasta tiistain kokousta varten.
BARAKIA kannattavat Binyamin Ben-Eliezer, Shalom Shimhon, Matan Vilnai ja Orit Noked. Isaac Herzok ja Avishay Braverman eivät ole ilmoittaneet kantaansa. Ammattijärjestö Histadrutin puheenjohtaja Ofer Eini puoltaa lämpimästi hallitukseen menemistä. Eini on toiminut Netanyahun neuvonantajana sosiaalisissa kysymyksissä. (JP)
3. EHUD BARAK on asettanut vaakalaudalle koko poliittisen tulevaisuutensa. Hän katsoo velvollisuudekseen jatkaa puolustusministerinä, jos se hänelle sallitaan. Maan vaaranalainen tilanne edellyttää jatkuvuutta, ja vaikka Ya´alonin pätevyyttä ei kukaan epäilekään, vaatii oman aikansa, ennen kuin uusi mies saa ohjakset käsiinsä, eikä siihen olisi varaa. Labourin sisällä on ollut Barakin johtoa vastustavia kaiken aikaa, ja on todennäköistä, että jos Labourin puolueen keskuskomitea äänestää hallitukseen menoa vastaan, se merkitsee samalla epäluottamuslausetta Barakille ja uuden puheenjohtajan valitsemista. Pysyykö puolue enää tämän jälkeen yhtenäisenä vai hajoaako se, nähtäneen ensi viikon aikana. Kadiman johto on kalastellut Labourin jäseniä ja Livni kutsuu kapinallisia tulemaan hänen johtamaansa puolueeseen. Tämä naulaisi lopullisen niitin Labour-puolueen arkkuun, mutta tämä tuskin toteutuu. Maa tarvitsee vahvan vasemmistopuolueen, eikä Kadima ole vastaus siihen. Presidentti Shimon Peres on myös venyttänyt omaa reviiriään ja asettanut oman arvovaltansa Ehud Barakin esittämän Labourin hallitusjäsenyyden taakse. (JP)
4. ISRAELIN ja Egyptin välit ovat siinä määrin tulehtuneet Kairossa käytyjen Israelin ja Hamasin välisten epäsuorien neuvottelujen yhteydessä esille tulleitten tunteenpurkausten vuoksi – tai muista syistä -, että ulkoministeriö pelkää Egyptin Israelin lähettilään Yasser Redan voivan boikotoida maitten välillä solmitun rauhansopimuksen 30-vuotispäivän muistotilaisuutta keskiviikkona 25. maaliskuuta. Lähettiläs kieltäytyi kutsusta osallistua Bible Lands Museum näyttelyn avajaisiin Egyptissä. Israel lähetti Yasser Redalle kutsun rauhansopimuksen muistotilaisuuteen jo jonkin aikaa sitten saamatta siihen vastausta. Israelin ulkoministeriön edustaja analysoi, että luulisi olevan selvää, että tämän kaltaiseen tilaisuuteen tulisi molempien osapuolten osallistua, koska rauhansopimus maitten välillä on molempia maita hyödyttävä. Egyptin lähetystöstä Tel Avivissa kieltäydyttiin spekuloimasta kysymystä, mistä viivyttely voisi johtua, mutta antoi ymmärtää, ettei Kairon johto ole antanut ohjeita tässä kysymyksessä, eikä Egyptin ulkoministeriö tiennyt asiasta enempää.
YHTENÄ selityksenä esitetään, että Avigdor Liebermanin jokin aika sitten puuskahtama lausunto: ”Egypti menköön helvettiin”, olisi aiheuttanut tällaisen vastareaktion. Liebermanin sanotaan todenneen toisessa yhteydessä, että ”Hosni Mubarak menköön helvettiin”, vastauksena sille, että tämä kieltäytyy vierailemasta Israelissa, vaikka Israelin johtajat käyvät Egyptissä tuhka tiheään. Hänen sanotaan esittäneen, että sotatilanteessa Egyptin kanssa Israelin tulee pommittaa Aswanin patoa, mikä aiheuttaisi laajaa tuhoa Niilinjoen laaksossa. Liebermania sanotaan Egyptissä rasistiksi, ja monet vaativat rauhansopimuksen mitätöimistä. Egyptin ulkoministeri Ahmed Aboul Gheit valitti arabimediassa, että Israel on Netanyahun johdolla saamassa ”äärioikeistolaisen” hallituksen. Lausunto tuskin parantaa maitten välisiä suhteita. – Bible Lands Museon Egyptiä koskeva näyttely esittää mm. valokuvia ja litografeja sekä kuvia 19.-vuosisadan Egyptistä ja aina 16.:lle vuosidadalle. Israelin ulkoministeriön eläkkeellä oleva virkailija Danny Kyram, joka kokosi näyttelyn, sanoo, ettei Egyptin lähettilään kieltäytyminen avajaisista ole hänelle yllätys, sillä eivät suhteet ole niin lämpimät. (JP)
5. LONTOOSSA ilmestyvä arabilehti Al-Hayat kertoo artikkelissaan, että keskustelut Gilad Shalitin vapauttamiseksi voivat jatkua, ja että ne voidaan saada onnelliseen loppu-tulokseen Olmertin hallituksen aikana. Lehti lainaa artikkelissaan egyptiläisiä lehtiä. Lehti arvioi, että Binyamin Netanyahu tarvitsee kaksi viikkoa saadakseen hallituksensa kasaan, ja sinä aikana Gilad Shalitia koskevat neuvottelut on mahdollista toteuttaa. Lehti myös vihjaa, että Israelin ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta on tarkoitettu taktiikaksi, jolla pyritään vaikuttamaan Hamasin neuvottelutahtoon. Huomenna lauantaina, joka on Israelissa sapatti, Gilad Shalit on ollut 1000 päivää terroristien panttivankina. Silloin järjestetään Tel Avivissa massiivinen mielenosoitus, jossa muistopäivän ohella on tarkoitus painostaa Olmertin hallitusta tekemään viimeiset rutistukset kidutetun sotilaan vapauttamiseksi.
SHALITIN perhe sai torstaina mielenosoitustelttaansa Ranskan presidentin Nicolas Sarcozyn henkilökohtaisen kirjeen, jossa tämä vakuuttaa olevansa kaikesta sydämestään panttivangin ja hänen omaistensa mukana heidän ahdingossaan ja työskentelevänsä Giladin vapauttamiseksi, jolla on myös Ranskan kansalaisuus.
HAMASIN edustaja uhkasi eilen, että jos Israel huonontaa Hamasin vankien asemaa vankiloissaan, se tulee koventamaan vaatimuksiaan Giladin vapauttamiseksi. Hamas on jo uhannut, että vaatimuksia nostetaan keskustelujen katkettua. Hamasin taholta myös uhataan, että Gilad Shalitia voi odottaa lentosuunnistaja Ron Aradin kohtalo, joka hänen koneeseensa tulleen teknisen vian vuoksi laskeutui laskuvarjolla Libanoniin ja joutui shia-Amalin vangiksi. Hänestä neuvoteltiin aikanaan, mutta lopulta kukaan ei tiedä, mitä hänelle tapahtui. Hän toimi suunnistajana F-4 Phantom koneessa, josta hän laskeutui laskuvarjolla 16.lokakuuta 1986. Koneen ohjaaja pystyttiin pelastamaan helikopterilla, mutta Ron Aradia ei. Hänestä nähtiin valokuvia ja jopa kirjeitä lehdistössä kahden vuoden ajan, mutta neuvottelujen hänen vapauttamisekseen epäonnistuttua 1988 Arad vietiin Beirutiin ja myytiin Hizbullahille, joka vei hänet Iraniin. Sen jälkeen hänestä ei tiedetä mitään. http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3509237,00.html
6. UUTISOTSIKOITA
- IDF aikoo käynnistää tutkimukset syytöksistä, että IDF:n sotilaat käyttäytyivät epäeettisesti operaatio Cast Lead aikana Gazan kaistalla. Sotilaitten väitetään jopa ampuneen tarkoituksellisesti siviilejä sen aikana. (JP)
- YK:n ihmisoikeuksien tutkija Richard Falk on varmaan ylenmäärin ilahtunut sotilaitten kertomuksista, sillä hän itse on syyttänyt Israelia sotarikoksista operaation aikana Gazassa. (ynetnews)
- Egyptissä on voimakas vaatimus kaasusopimuksen irtisanomiseksi Israelin kanssa, jonka sanotaan aiheuttavan maalle tappiota liian alhaisen myyntihinnan vuoksi. Toivoa sopii, että Israelin Välimeren rannikon edustalta löydetyt kaasuesiintymät saataisiin pian käyttökuntoon, jolloin maa voisi lopettaa kaasun tuonnin Egyptistä. (ynetnews)
- Nadya Matar vaati tunnepitoisessa puheessaan New Yorkin Cityn Edmond J Safra synagogassa kaikkien terrorijohtajien surmaamista. Kokouksen olivat järjestäneet voimakkaasti Israelin myönteiset ryhmät. Matar sanoi, että teloitukset voidaan aloittaa Mahmoud Abbasista. ”Meidän tulee tuhota kaikki terrorijärjestöt. Meidän tulee surmata kaikki terrorijohtajat ja aloittaa Mahmoud Abbasista”, hän selitti puheessaan. http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/130526
- Iranilainen pakolainen sanoo antaneensa Israelille vihjeen, miten Iran rahoitti Pohjois-Korean Syyriaan rakentaman ydinvoimahankkeen. IAF:n koneet tekivät uhkarohkean ohjusiskun keskeneräiselle rakennustyömaalle kuudes syyskuuta 2007 tuhoten rakennelmat kokonaan. Pakolainen, entinen vallankumous-kaartin kenraali ja apulaispuolustusministeri Ali Reza Asghari, muutti kantaansa helmikuussa 2007 ja kertoi tietonsa lännessä. Asiasta kertoi Hans Ruchle artikkelissaan Neue Zuercher Zeitung lehdessä Saksassa. Ruchle palveli Saksan puolustusministeriön suunnitteluosastolla. (JP)

Thursday, March 19, 2009

TORSTAI 19.03.09
1. GAZAN TERRORISTIEN sieppaaman IDF:n sotilaan Gilad Shalitin kohtalo siirtyi nyt harmaaseen tulevaisuuteen. Joku tietolähde jo esitti melkein muistolauseita hänen kunniakseen olettaen, että häntä tuskin nähdään enää elävien joukossa. Kukaan ei todellakaan tiedä hänen vartijoittensa ja pahoinpitelijöittensä lisäksi, onko hän enää elossa, vaikka häntä esittävät mielenosoitusplakaatit niin urheasti väittävätkin. Se kuitenkin voidaan arvioida vastaavien tapausten perusteella, ettei hänelle anneta sotavangille kuuluvaa kohtelua ja oikeuksia eikä terveyspalveluja. Näin tämä kansaa repivä tragedia jatkuu.
HAMASIN edustaja toteaa, että neuvottelut vankien vaihtamisesta ovat päättyneet. Samalla hän uhoaa, että ehdot vaihdossa vapautettavista vangeista ovat myöskin koventuneet. Hamas syyttää epäonnistumisesta pelkästään Israelia: ”Meidän ehtomme ovat olleet samat monen kuukauden ajan, mutta Israel ei ole niitä hyväksynyt.”
FATAHIN johtajat sanovat olevansa helpottuneita, ettei vankien vaihdosta tullut mitään. He olivat sydän kurkussa odottaneet, mitä tapahtuu, jos Israel vapauttaa heidän joukkoonsa Juudeaan ja Samariaan kovapintaisia Hamasin johtajia. He pelkäsivät, että omaamansa kansasuosion ja julkisuuden varjolla he olisivat pystyneet hävittämään sen vähäisenkin kansansuosion ja arvovallan, mitä Abbasilla ja muilla vanhan polven johtajilla enää on Länsirannalla. Ei heitä liikuttanut enempää Shalitin kuin omien vankiensakaan kohtalo, he ajattelivat vain omaa etuaan ja asemaansa. (JP)
2. ISRAELISSA on pettymyksen ohella saamassa sijaa ärtymys ja suuttumus, joka voi antaa aihetta vastata Hamasin joustamattomuuteen voimalla. On jopa esitetty jonkun kansanedustajan ja ministerin suulla vaatimuksia uudesta operaatiosta Gazassa. Välittömänä toimenpiteenä IDF on aloittanut Hamasin virkailijoitten ja jäsenten pidättämisen Juudeassa ja Samariassa. Tämä tulee tietenkin haavoittamaan sen asemaa ja samalla vahvistamaan Fatahin ja sen johtajiston asemaa, mutta toisaalta kärjistää vastakohtaisuutta Hamasin ja Fatahin välillä. Hamas esiintyy uhmakkaana sanoen, ettei se ole peloissaan Israelin esittämistä uhkauksista. Suurin este sopimuksen syntymiseksi oli ilmeisesti Israelin esittämä vaatimus osan vangeista karkotettaviksi Gazaan tai ulkomaille, sanovat Hamasin edustajat lisäten, että Egyptin tulee julkistaa neuvotteluasiakirjoja ja osoittaa, kumpi osapuoli esti sopimuksen syntymisen. Abu Mujahed, joka kutsuttiin Kairoon osallistumaan keskusteluihin, sanoo että Olmert vetäytyi keskusteluista aivan sen loppuhetkillä, kun kaikki oli jo valmiiksi sovittu ja allekirjoitusta varten valmiina.
ISRAELIN taholla arvioidaan, ettei Olmert lopultakaan halunnut olla ensimmäinen Israelin pääministeri, joka antautui terrorijärjestön vaatimusten edessä. Edelliset neuvottelu käytiin tämän mukaan Syyrian ja Libanonin kanssa sekä Länsirannan palestiinalaisten kanssa.(JP)
3. NETANYAHU yrittää vielä kerran saada houkuteltua Labour-puolueen hallitukseensa. Hän tarjoaa sille viisi ministerinpaikkaa sekä pari tärkeää puheenjohtajuutta Knessetin valiokunnissa. Puolustusministeri ja Labourin puheenjohtaja Ehud Barak on valmis pysymään nykyisellä paikallaan, mutta avoin kysymys on, saako hän puolueensa suostumaan mukaan. Hän voisi tietenkin pysytellä puolustusministerinä yksityishenkilönä, mutta hän joutuisi jättämään puolueensa puheenjohtajuuden ja ehkä myös jäsenyyden. Labourin pääsihteeri Eitan Gabel oli eilen TV-uutisissa kovin vastahakaisen tuntuinen, joskaan ei täysin tyrmännyt Barakin toiveita. Ongelmaksi näyttää muodostuvan aikapula. Netanyahun pitäisi saada hallituksensa kasaan sunnuntain keskiyöhön mennessä. Hänen täytyy vaatia lisäaikaa kaksi viikkoa, mikä on mahdollista, sillä Gabel ilmoitti eilen kutsuvansa puolueen päättävä konventio kokoontuu vasta tiistaina. Barak haluaa keskustella asiasta puolueensa keskuskomiteassa perjantaina. Netanyahun tarkoituksena on saada hallituksensa taakse 9 Labourin kansanedustajaa ja loput 61 Likudista ja oikeistopuolueista. NU jäisi tässä hallituksen ulkopuolelle. Näin hallitusta kannattaisi 70 kansanedustajaa.
JP:N kolumnisti Gil Hoffman kertoo tunteellisesti, miten Barak ja Netanyahu toimivat yhdessä pelastusoperaatiossa toukokuun 8. päivänä 1972. He olivat molemmat Sayelet Matkalin erikoisjoukoissa, Barak osaston johtajana, Netanyahu jäsenenä. Operaatiossa vallattiin kaapattu Sabena Flight no 572 Lodin lentokentällä Tel Avivissa. Netanyahu sai omien sotilaitten osuman, joka ei ollut vaarallinen. Operaatio onnistui, miten käynee nyt? (JP)
4. ISRAEL BEITENUN puheenjohtajan Avigdor Liebermanin mahdollinen ulkoministerin salkku herättää epäileviä arvioita monelle taholla. Arveluttavinta asiassa on se, että myös USA:n johtavien edustajien piirissä esitetään epäilyksiä hänen sopivuudestaan virkaan, jossa hän joutuu esiintymään maansa tärkeimpänä edustajana ja puolestapuhujana. Hänen lausuntojaan ja toimiaan seurataan suurennuslasin kanssa, niistä esitetään arvioita ja niiden perusteella pyritään luomaan kuva maan politiikan suunnasta. Liebermanin englanninkielen taitoa pidetään riittävänä, sen sanotaan vetävän hyvin vertoja Livnin taidolle – joka ei kylläkään ole kehuttava - , joskin hän puhuu sitä karkealla venäläisellä aksentilla. USA:n juutalaisjärjestöjen johtajat ovat samalla tavoin jakautuneet kahtia. Toiset pitävät Liebermanin valintaa ulkoministeriksi virheenä, joka voi maksaa maan USA:n suhteet. Eräs kongressin henkilökuntaan kuuluva sanoo Liebermanista, että ”suuri osa ihmisistä ei voi jättää huomioimatta sitä, että tärkeää virkaa hoitaa ruma kiihkomielinen henkilö” (ugly bigot). Hän epäilee, että se tulee hankaloittamaan asioitten hoitoa kongressin kanssa. Tähän ovat tietenkin vaikuttaneet Liebermanin raflaavat eikä aina kovin loppuun saakka hiotut lausunnot arabeista ja suhteista heihin. Toiset katsovat kuitenkin, että Lieberman käytti näitä termejä ja lausuntoja vaalityöskentelyssään, ja on aivan tavallista, että todellisuudessa henkilöt osoittautuvat huomattavasti joustavammiksi astuessaan vastuulliseen virkaan.
Israelissa monet sanoivat luottavansa Liebermaniin juuri siksi, että hän sanoo mitä ajattelee ja että hän on osoittautunut rehelliseksi – poliisitutkimuksista huolimatta, jotka voivat lisäksi olla poliittista ajojahtia, sillä Liebermanin tapauksessa poliisi kiihdytti niitä 12 vuoden venkoilun jälkeen juuri ennen vaaleja ja on jatkanut niitä sen jälkeen. Poliisi lisäksi vihjailee julkisuudessa, että Liebermanin laittomat liiketoimet jatkuvat kaiken aikaa, tämä juuri silloin, kun häntä kaavaillaan maan ulkoministeriksi. ”Tämä on Israel”. (JP)
5. KORKEA Yhdysvaltain entinen turvallisuusvirkailija, joka ei halua antaa nimeään, kertoo USA:n koillisosan tiedusteluverkoston (Neartheast Intelligence Network, NIN) johtajan Douglas J Hagmanin haastattelulausunnon mukaan, että USA:n Obaman johtama hallitus on hylkäämässä Israelin tukemisen ja siirtymässä muslimien johtamaan leiriin. NIN verkostossa työskentelee laillistettuja, ammattimaisia veteraanitutkijoita, analyytikoita, sotilasasiain-erikoistuntijoita ja tutkijoita. Ryhmä on koottu tarkoituksellisesti eri alojen ammattilaisista, jotta se pystyisi antamaan tarkkoja ja hyvin dokumentoituja tietoja web-sivuillaan. Hagman esiintyi Israelin Kansallisradion haastattelussa Tamar Yona shown viikonloppuohjelman yhteydessä. Vastatessaan kysymykseen, onko mahdollista, että USA on hylkäämässä Israelin, hän vastasi: ”Obaman hallitus ei ole Israelin ystävä, ei Amerikan juutalaisten ystävä, eikä ole Amerikan vapauden tai demokratian ystävä. Hänen virkanimityksissään on selvästi nähtävissä, että hän täyttää virkoja ihmisillä, jotka ovat anti-semiittisiä, jotka haluavat nähdä Israelin purkamisen, ellei diplomaattisesti, sitten varmasti sotilaallisesti.” Hagman kertoo nimeämättömän tiedustelulähteensä vakuuttaneen, että hänen asemansa sallimiin tiedustelutietoihin perustuen varsinkin viimeisten vuosien aikana hän katsoo Israelin joutuvan lähitulevaisuudessa aivan yksin – tai vielä pahempaa. Hän sanoi tämän tapahtuvan silloin, kun Obaman hallitus antaa enemmän avustuksia arabimaille talous- ja sotilastuen muodossa, katkoen Israelin puolustustarpeita ja pakottaen Israelin suostumaan kohtuuttomiin myönnytyksiin, joitten tarkoituksena ja päämääränä on Israelin tuhoaminen. Hagman kertoi lähteensä suostumaan haastatteluun, koska hän oli jäänyt eläkkeelle, koska hän oli tietoinen NIN:n Israel-myönteisyydestä ja hänen omasta suhteestaan Raamatun ilmoituksiin. Tietolähde selitti, että tämä Israelin tuomitseminen voi perustua vääristeltyihin (malicious) tiedustelutietoihin, joiden tarkoituksena on kehittää USA:n Israelin vastaista ja arabi-myönteistä politiikkaa.
HAGMAN kertoi esimerkkinä pari vuotta sitten Seattlessa tapahtuneen hyökkäyksen synagogaa vastaan. Liittovaltion hallitus antoi poliisille tehtäväksi – ei suojella Seattlen synagogia ja muita juutalaisinstituutioita – vaan kerätä tietoja niiden turvallisuusjärjestelmistä. Hagman sanoi tällaisen Israelin valtion hajottamispolitiikan jatkuneen jo usean vuoden ajan. Tyyppiesimerkki tästä on Gush Katifin juutalaisasutusten tuhoaminen 2005 ja alueitten luovuttaminen PA:n viranomaisille. Hagman kertoi esimerkkien osoittavan suunnan, mihin Obaman hallitus ja sen johtavat virkailijat sen toimia ohjaavat, joko omista Israel-vastaisista, omista taloudellisista laskelmistaan tai globaaleista päämääristä johtuen, joihin ei sisälly Israelin valtio – eikä välttämättä Yhdysvallatkaan.(INN)
http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/130501
6. UUTISOTSIKOITA
- Israel pyrkii edelleen saamaan maassa valmistettuja osia valmisteilla olevaan huippuhävittäjään F-35. Ongelmana on kustannusrajat, jotka ovat pakottaneet osavalmistajat rajoittamaan omia kustannuksiaan. Israel haluaa tilata koneita 80 kpl ja option 70:lle muulle. Yhden koneen hinta on 80 miljoonaa USD.
- Maailmalla arvaillaan, toimittaako Venäjä Iranille uusinta it-ohjuspatteristoaan. Kehittynein versio on S-300PMU-2 (SA-2), mutta siitä on useita heikompia versioita. Erään tiedon mukaan sopimus allekirjoitettiin 2 vuotta sitten, ja Venäjä on toimittanut järjestelmän osia siitä lähtien.
- S-300 järjestelmä pystyy seuraamaan sataa kohdetta samaan aikaan, ja tulittaa jopa kahtatoista kohdetta. Sen havaintoalue on 200 km ja se pystyy iskemään kohteisiin 9 metrin korkeudesta 27.4 km:in saakka. Tarkkailijat sanovat, että toimintakuntoinen järjestelmä tekee lähes mahdottomaksi sen suojaaman kohteen tuhoamisen, sillä se pystyy torjumaan sekä lentokoneitten että risteily- ja ballististen ohjusten hyökkäykset. (JP)
- Maailmassa ei liene monta hävittäjäversiota, jotka pystyisivät läpäisemään S-300 ohjuspatteriston suojauksen. USA:n stealth-hävittäjä F-22 on yksi niistä, mutta USA ei ole myynyt sitä maansa rajojen ulkopuolelle. Israel on esittänyt toistuvia pyyntöjä sen saamiseksi, mutta USA ei ole siihen suostunut. (JP) Israelissa on viime päivinä esitetty arvioita, että ainoaksi mahdollisuudeksi jää Israelin omatekoisen Jeriko-3 ohjuksen käyttö, jos se haluaa edes häiritä Iranin nopeasti toteutuvaa ydinasesuunnitelmaa. Asiantuntijat sanovat, että operaatioon tarvittaisiin 42 ohjusta, joissa kussakin on lähes puoli tonnia räjähteitä. Sen osumatarkkuus on 12 m. Ne kuitenkin pystyisivät tuhoamaan vain kuoriosat maanalaisista kerroksista, joitten tuhoamiseen tarvittaisiin lentokoneita pudotettuja täsmäohjuksia.
- PA:n terveysministeriö ei maksa niiden palestiinalaisten kustannuksia, jotka menevät hoitoon israelilaisissa sairaaloissa. Tämän seurauksena palestiinalaisia potilaita kuolee hoidon puutteessa. Ainakin yksi vauva kuoli juuri tästä syystä. (INN)

Wednesday, March 18, 2009

KESKIVIIKKO 18.03.09
1. OLMERTIN eilen tekemä tarjous vankien vaihdosta Hamasin kanssa ei sopinut Hamasille. Israelin neuvottelijat Kairosta palattuaan selittivät, että Hamas oli nostanut vaatimuksiaan ehkä olettaen, että Israelin kansan painostus saa hallituksen taipumaan. Toiseksi hallituksen edustajat vihjailivat, joskin varovaisin sanakääntein, että Egypti oli antanut heille harhauttavia tietoja selittäessään, että se oli kehottanut Hamasia laskemaan rimaansa. Pääministeri Olmert selitti eilen illalla hallituksen istunnon jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Hamas oli ylittänyt hänen asettamansa ”punaiset rajat”, eikä hänellä siten ollut muuta mahdollisuutta kuin hylätä Hamasin asettamat ehdot.
HALLITUS päätti myös julkistaa tarjouksessaan esitettyjä terroristien nimiä, kuten myös niiden nimiä, joita se ei voinut sisällyttää tarjoukseensa. (katso alla olevat osoitteet)
http://www.jpost.com/servlet/Satellite?cid=1237114855952&pagename=JPost%2FJPArticle%2FShowFull
http://www.jpost.com/servlet/Satellite?cid=1237114854269&pagename=JPost%2FJPArticle%2FShowFull
2. Hyväksytyissä nimissä on tarpeeksi pahoja rikollisia: A-Latif Shakir, osallistui sotilaan Akiva Shaltielin murhaan Petah Tikva Rosh Ha´ayin tiellä 1985 ja pommin asettamisesta Tel Avivin elokuvateatteriin 1986; Naser Nazal, Hamasin Kalkiliyan alueen terrorijohtaja, lähetti terroristin, joka murhasi naisen Bar-Ilan sillalla 2002, elinkautinen +30 vuotta; Zid el-Cilani puukotti kuolettavasti sotilasta Tel Avivin Carmel torilla 2000, asetti pommin taksiin Tel Avivista Afulaan 2001 murhaten yhden ihmisen, elinkautinen+40 vuotta: Said Badame, suunnitteli Haderan pommi-iskun 1994 murhaten 5 ihmistä, rekrytoi ja koulutti Hamasin terroristeja, elinkautinen+30 vuotta; Muhammad al-Karm, suunnitteli 2001 Haifan bussipommituksen murhaten 15 ihmistä, 15 elinkautista+20 vuotta; Walid Anjes, avusti Jerusalemin Moment kahvilan pommituksessa 2002, murhaten 11 ihmistä, pommi-iskussa Heprealaisessa yliopistossa murhaten 9 ja biljardiklubilla Rishon Legionissa murhaten 16. Sai 26 elinkautista. Ibrahim Shamasne, murhasi taksinkuljettajan ja kaksi alaikäistä 2002; Eid Shalalha, murhasi israelilaisen 2005 ja suunnitteli itsemurhaiskuja, sai elinkautisen; Adris Rajbi, oli mukana terrori-iskuissa, joissa 22 israelilaista kuoli, mukana itsemurhahyökkäys bussia vastaan Haifassa 2003, jossa 17 ihmistä kuoli. Tuomittiin vankeuteen vuoteen 2032 asti. Fadi Juava, avusti itsemurhaiskussa bussia vastaan Haifassa 2003, 18 elinkautista.
3. Terroristeissa, joita hallitus ei katsonut voivansa vapauttaa, esiintyy nimiä kuten Hassan Salama, joka murhasi 40 ihmistä 1996; Bahij Badar osallistui 18 ihmisen murhaan, Abdullah Barghouti, usean terrori-iskun suunnittelija, joissa 66 israelilaista kuoli, mm. Sparro ja Moment kahviloissa; Mahmoud Arman, osallistui terrori-iskuihin, joissa 34 israelilaista kuoli; Ibrahim Hamed, osallistui usean terrori-iskun suunnitteluun, joissa 82 israelilaista kuoli, mukana kaksois-itsemurhaiskut 2001Jerusalemin Kikar Zion aukiolla, jossa kuoli 11 ihmistä; Abbas a-Sayid, Hamasin johtajia Tulkarmissa, osallistui useisiin terrori-iskuihin, mukana Hasharon Mall marketin itsemurhapommitus Netaniyassa 2001; Mohand Sarim, Park hotellissa tehtyyn Seder-illallisen aikana tehtyyn iskuun Netaniyassa 2001 murhaten 29 israelilaista; Ra´ad Hutari, useitten itsemurhaiskujen suunnittelija, mukana Tel Avivin Dolphinariumiin 2001 tehty itsemurhaisku, joka murhasi 22 nuorta ja haavoitti 83; Jamal Abu al-Hija, Jeninin Hamas-komentaja, tuomittiin yhdeksään elinkautiseen osallisuudestaan useaan terrori-iskuun, mukana 2000 tehty autopommitus lähellä Haderan markettia murhaten 2 ihmistä; Mua´nat Balal, sai 26 elinkautista sarjasta terrori-iskuja, mukana 1997 tehty itsemurhaisku Mahane Yehuda torilla, jossa kuoli 18 ihmistä ja 1997 Jerusalemin Ben Yehudalla tehty itsemurhaisku murhaten 8 ihmistä.
4. EDELLÄ ESITETYT luettelot ovat vain osa pidätetyistä, kuulustelluista ja oikeudessa eri pituisiin vankeusrangaistuksiin tuomituista rikollisista, jotka ovat syyllistyneet joko henkilökohtaisesti iskuihin tai niiden suunnitteluun ja pommittajien varustamiseen. Israelin vankiloissa lienee lähes 10 000 palestiinalaista, valtaosa heistä kärsien heille annettuja tuomioitaan, osa odottaen oikeuskäsittelyä. IDF:n ja turvallisuusjärjestöjen edustajat haravoivat yhdessä poliisin kanssa jatkuvasti Juudean ja Samarian alueita yrittäen etsiä ja pidättää tiedustelutietoihin perustuen uusien terrori-iskujen suunnittelijoita ja niiden toteuttajia. Pidätettyjä kuulustellaan ja viattomiksi havaitut päästetään vapaaksi; syylliset jäävät odottamaan heitä vastaan nostettua oikeuskäsittelyä. Viime yön aikana IDF:n sotilaat pidättivät 15 epäiltyä palestiinalaista Nablusin alueella. Tämä on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Etsinnässä auttavat etukäteen saadut tiedot ja vihjeet, mutta useat pidätetään tiesuluilla tai tarkastuspisteissä tehdyissä tarkastuksissa. Pommi-iskut Israelin alueella ovat ratkaisevasti vähentyneet viime vuosien aikana, mihin vaikuttaa sekä vielä keskeneräinen turva-aita, joka estää terroristien pääsyn Israelin puolelle, että IDF:n läsnäolo Länsirannalla. PA:n poliisit, joita USA kouluttaa, eivät näytä pystyvän estämään terrori-iskujen suunnittelua eikä niiden potentiaalisten suorittajien rekrytointia. Tästä on esimerkkinä tuo pidätettyjen palestiinalaisten määrä Nablusissa, jonka turvallisuudesta PA:n poliisit ovat vastuussa.
OLMERT omaksui periaatteen, jonka mukaan hän armahtaa joukoittain IDF:n etsimiä palestiinalaisia tekosyyllä, että se vahvistaa ”rauhankumppanin” Abbasin asemaa. He joutuvat antamaan kirjallisen vakuutuksen, etteivät palaa terroriin. Kuitenkin heistä useimmat palaavat entiseen rikolliseen toimintaansa.
USEIN pitkällisenkin oikeuskäsittelyn jälkeen hallituksen päätös vapauttaa useisiin elinkautisiin tai vuosikymmeniksi vankeuteen tuomittuja murentaa pahoin maan moraalia ja oikeustajua. Miten heidät voidaan armahtaa ja vapauttaa, vaikka tilastot osoittavat, että varsin monet heistä palaavat terrorismiin, jopa ehkä useammat, kuin mitä kiinni jääneet osoittavat, mihin tilastot perustuvat? Tämä Israelin hallitusten omaksuma periaate vankienvaihdosta kaikessa epäsuhteessaan sotii kaikkia oikeusnormeja ja inhimillisyyttä vastaan. Jotkut terrorin uhreiksi joutuneet omaiset ovatkin vannoneet, että he tulevat metsästämään heidän läheisensä vapaiksi päästettyjä murhaajia, kunnes he löytävät heidät. (JP)
5. FATAHIN voimamiehenä pidetty Mohammad Dahlan vakuutti eilen, ettei Fatah ole koskaan tunnustanut Israelia. Samalla hän suosittelee Hamasille, ettei silläkään ole mitään aihetta tehdä niin. Tämä on ensimmäinen kerta 15 vuoteen, jonka kuluessa Israelin johtajat ovat uskotelleet itselleen ja ennen kaikkea kansalle, että Fatah on vilpitön vakuutteluissaan rauhantahdostaan Israelin kanssa ja että sen päämääränä ei ole Israelin tuhoaminen.
JP:n vakiokolumnisteihin kuuluva Khaled Abu Toameh kertoo, että Dahlan, joka aiemmin oli yksi vaikutusvaltaisimmista Fatahin edustajista Gazassa, pakeni sieltä Hamasin kaapattua vallan ja piti sen jälkeen hyvin matalaa profiilia. Viime aikoina ja varsinkin operaatio Cast Lead jälkeen hän kuitenkin alkanut esiintyä yhä useammin julkisuudessa, ehkä suunnitellen uutta tulemista. Abbas nimitti hänet äskettäin erikoisneuvonantajakseen. Dahlanin aktiivisuuteen voi vaikuttaa myös usko, että hän pelaa vielä keskeistä roolia Gazan jälleen rakentamisessa.
DAHLAN VAKUUTTI, että Hamas pyrkii asettelemaan katteettomia lausuntoja Fatahin suuhun, selittäessään, että Fatah vaatisi Hamasia tunnustamaan Israelin olemassaolon ehtona yhteishallitukselle. Hän selitti, että PLO hyväksyi 1993 Oslon dokumenteissa Israelin, mutta ettei se sido Fatahia, joka on sen vastarintajärjestö, joskin suurin, jota seuraa PFLP. Siten ei ole olemassa jyrkkiä erimielisyyksiä Hamasin kanssa tässä asiassa, hän sanoi.
Dahlan väitti, että Jasser Arafat teloitti paljon enemmän yhteistyöstä Israelin kanssa epäiltyjä, mutta että ”se tehtiin lain puitteissa”, eikä kuten Hamas kenttäoikeuden kautta. Dahlanin väite laillisuudesta Arafatin hallinnon aikana on hyvin suhteellinen ja epäilyttävä, sillä Fatahin alaiset ryhmät suorittivat lukuisia lynkkauksia, joskus jopa julkisesti kaupungin torilla. Syytteeksi riitti pelkkä vihje, joko vihamieheltä tai kateelliselta toverilta. Dahlan kertoi, että Hamas oli teloittanut Hamasin sisäministerin Said Siamin henkivartijat sen jälkeen, kun tämä oli saanut surmansa IAF:n pommituksessa operaatio Cast Lead aikana Gazassa. Hän myös vaati, että Fatahin tulee kutsua koolle kuudes yleiskonferenssi 20 vuoden jälkeen. (JP)
6. UUTISOTSIKOITA
- Egypti lähetti kaksi korkeaa virkamiestään Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin saadakseen lännen johtajat hyväksymään periaatteen, jossa Hamasilta ei vaadittaisi täyttä entisten sopimusten hyväksymistä. Tämä liittyy Kairossa käytäviin Fatahin ja Hamasin keskeisiin sovintoneuvotteluihin, joiden he toivovat johtavan yhteishallituksen muodostamiseen. Kairo esittää uudessa tulkinnassaan, että länsivallat hyväksyisivät periaatteen, jonka mukaisesti Hamasin tarvitsee vain sanoa ”kunnioittavansa” aiempia sopimuksia. Egypti ei ole kysynyt Israelilta mitään, kai olettaen, että se tulisi sopeutumaan välttämättömyyden edessä. Egyptin ulkoministeri Gheit sanoi äskettäin olevansa huolestunut siitä, että Israel saa oikeistohallituksen.
- YK:n asettama Durban II nimellä kulkevan rasismia käsittelevän konferenssin valmisteleva komitea, jota johtaa Libya varajohtajinaan Iran ja Kuuba, pudotti etukäteen valmistellusta päätöslauselmasta Israelia koskevat kohdat, joissa sitä syytetään rasismista, kuten myös uskonnon häpäisemistä ja orjuutta koskevat lausunnot. Orjuutta esiintyy edelleen muslimimaissa, varsinkin Sudanissa, jossa muslimit pakottavat maan eteläosassa asuvia kristittyjä orjikseen. USA ja EU eivät vielä ole tehneet lopullista päätöstään osallistumisestaan 20.-24. huhtikuuta 2009 Genevessä pidettävään konferenssiin. Israel ja Kanada ovat kieltäytyneet osallistumasta, monet maat kuten Australia harkitsevat vielä. USA:n edustaja selittää, että lyhennetty päätöslauselmaesitys edelleen vahvistaa edellisen Durban I konferenssin lausunnot. (JP)
- Netanyahun todennäköisesti kansallisen turvallisuusneuvoston johtoon nimittämä Uzi Arad ei saanut viisumia vieraillakseen USA:ssa. USA:n konsulaatti ilmoittaa syyksi, että Arad on turvallisuusriski USA:lle.(JP)
- 21-vuotiaan Heprealaisen yliopiston opiskelijan Fadel Badarinin vasen käsi, joka oli irronnut rakennustyömaalla sattuneen onnettomuuden seurauksena, kiinnitettiin paikoilleen Rehovotin Kaplan lääkintäkeskuksessa. Lääkärit ovat toiveikkaita, että käsi tulee parannuttuaan toimimaan ongelmitta. (JP)
- Hamasin edustaja Kairossa syyttää Olmertia vaihdon epäonnistumisesta, koska häneltä puuttui rohkeutta nousta kansan varoituksia vastaan.
- Syyrian presidentti Bashar Assad sanoo, että Syyria ja Israel olivat hyvin lähellä rauhansopimusta. Hän väitti, että Olmert lupasi hänelle koko Golanin ylängön.
- Israelin viranomaiset pyrkivät keräämään palaset epäonnistuneen sopimuksen jälkeen Hamasin kanssa ja suunnittelevat uutta taktiikkaa, joka perustuisi Hamasin hillittömään painostamiseen. Yksi mahdollisuus on Israelin vankiloissa olevien Hamasin jäsenten oikeuksien poistaminen; toinen ehdotus on Hamasin johtajien sieppaaminen käytettäviksi vaihdossa. Kolmantena on yritys käyttää kommandoiskua Gilad Shaltin vapauttamiseksi, mutta se voisi merkitä Giladin varmaa kuolemantuomiota.
- www.debka.com kertoo, että saudit rekrytoivat Egyptin tieten uutta radikaalia asejoukkoa Gazan eteläosassa, joka tulisi taistelemaan Israelia vastaan rajummin kuin Islamic Jihad ja Hamas. Se on jo rekrytoinut tuhat miestä koulutettavikseen. He tulevat salafin ja Hamasin lievejoukoista. Saudit kouluttavat toista joukkoa Libanonin eteläosaan vastapainoksi Hizbullahille. He pitivät äskettäin harjoituksia alueella opetellen joukkotuhoaseitten käyttöä. Operaatioita johtaa Saudi Arabian tiedustelujohtaja Muqrin Abdul Aziz.

Tuesday, March 17, 2009

TIISTAI 17.03.09
1. TURVALLISUUSJOUKOT ovat edelleen epätietoisia, keitä kaksi poliisia sunnuntai-iltana Jordanjoen laaksossa ampuneet terroristit olivat ja mistä he tulivat. Alueen juutalais-siirtolaisia edustavan yesha-neuvoston taholta syytetään armeijaa, että se Olmertin hallituksen Abbasin tukemispolitiikan mukaisesti poisti Nablusin läheltä Beit Iban tiesulun juuri samana päivänä antaen terroristeille muun liikenteen ohella esteettömän pääsyn Kusinin ja Sarran kylistä Nablusiin sekä Nablusista Jeniniin ja Tulkarmiin. Poliisi ehti jo oman politiikkansa mukaisesti vakuuttaa ilman perusteita, ettei tiesulun poistolla ollut mitään yhteyttä terrori-iskuun. Poliisi ei kuitenkaan kertonut, mihin se lausuntonsa perusti. Molemmat poliisin aliupseerit Yehezhel Ramazreger ja David Rabinovitch, jotka olivat kokeneita ja virassaan eteneviä viranomaisia, haudattiin eilen.
TUNTEMATON Imad Mughniyehin ryhmä ilmoitti eilen olevansa terrori-iskun suorittaja.
www.debka.com kertoo artikkelissaan, että al-Qaida ilmoittaa suorittaneensa iskun. Ilmoitus tehtiin lentolehtisissä, joita levitettiin sekä Jordaniassa että Länsirannalla. Siinä ei kuitenkaan kerrottu, mistä hyökkääjät tulivat, mutta uhattiin, että isku oli vasta ensimmäinen. Ilmoitus antaa ymmärtää, että amerikkalaisten joukkojen alkaessa poistua Irakista al-Qaida on siirtämässä huomionsa palestiinalaisalueille Juudeassa, Samariassa ja Gazassa. (JP)
2. IDF:N SOTILAAN Gilad Shalitin vapauttamisneuvottelut jumiutuivat eilen annetuista positiivisista lausunnoista huolimatta. Israelin neuvottelijat syyttävät Hamasia, että se on jyrkentänyt kantaansa ja lisännyt vaatimuksiaan. Ja miksi ei, Hamasilla ei ole mitään menetettävää, päinvastoin, sen taholta kerrottiin eilen, että Israelin neuvottelijat lopulta suostuvat heidän lisääntyneisiin vaatimuksiinsa. He ovat ”haistaneet veren hajun”, eli tajunneet Olmertin hillittömän tarpeen saada Gilad Shalit vapautettua, koska se hänen uskomuksensa mukaan kohentaisi hänen omaa ryvettynyttä imagoaan kansan silmissä. ”OLKOON KIROTTU se päivä” (Jeremian sanoja lainaten), jona Israelin johtajat luopuivat perinteisestä periaatteestaan olla neuvottelematta terroristien kanssa ja alentuivat terroriryhmien tasolle, jotka eivät noudata länsivalloissa hyväksyttyjä ja yleisesti käytettyjä inhimillisiä ja oikeudellisia normeja. On vastuutonta neuvotella murhaajien kanssa, joiden ainoa päämäärä on vastapuolen tuhoaminen. Israelissa on vaadittu suureen ääneen, että tämä käytäntö on lopetettava, vaikka nyt vielä suotaneenkin meneillään olevien yritysten Gilad Shalitin vapauttamiseksi jatkua. Pelkään pahoin, että jos niiden tuloksena saadaan yksi musta arkku lisää tai jos neuvottelut kuitenkin kariutuvat, kansan parissa kytevä suuttumus tulee vaatimaan radikaaleja toimenpiteitä. Koko Israelin turvallisuusjoukkojen johto on keskittynyt tähän operaatioon.
On vaikea tässä vaiheessa sanoa, onko IDF:n komentajan Gabi Ashkenazin pikaisella paluulla USA:sta mitään yhteyttä tähän, vai aiheutuiko se jostain toisesta ja suuremmasta uhasta, joka vaatii välitöntä hoitoa. Israelin turvallisuuspolitiikan hoito on muuttunut Libanonin kakkossodan ja Gazan tynkä-operaation johdosta piirileikiksi ilman sääntöjä. (JP)
3. ISRAELIN KANSA tarvitsee nyt hallituksen, joka ryhdistyy ja alkaa toimia tavalla, joka on ollut sille ominaista valtion perustamisen aikoihin. Tämä ominaisuus ja periaate sumentui Israelin vasemmistolaisten johtajien kuvitellessa olevansa maan lakien yläpuolella ja alkaessa toimia salaisesti ilman valtuuksia ja Knessetin hyväksymien lakien vastaisesti. Maan sisäinen politiikka muuttui keskinäisiksi juonitteluiksi ja oman edun tavoitteluksi. Vastapuolen johtajia mustamaalataan armotta ja ilman perusteita, eikä valtion oikeuslaitos ole puuttunut esille tulleisiin rikollisiin laittomien varojen käyttöön ja hankintaan puoluepolitiikassa. Näin tämä suuntaus on saanut jatkua vasemmistolaiseksi suuntautuneen median suosiollisella avustuksella, mikä on hämmentänyt kansan moraalin ja etiikan perusteita. Jos johtajat menettelevät noin, miksi en minäkin? Jos johtajia palkitaan ilmiselvistä laittomuuksista huolimatta korkeilla viroilla ja etuisuuksilla, mihin kansa perustaa oikeustajunsa?
4. ISRAEL elää nyt erittäin vaarallista ja merkittävää aikaa, joka tulee asettamaan vaakalaudalle ei vain lähivuosien selviytymisen maailmalla syvenevän kaaoksen keskellä vaan koko kansan säilymisen hengissä. Kysymys on eloonjäämisestä (survival). Maailma on entistä pontevammin esittämässä vaatimuksia, mitä Israelin tulee tehdä sille ikuiseksi perintöosaksi luvatussa maassa asuville ja sieltä eri syistä lähimaihin muuttaneille palestiinalaisille. Israelin turvallisuuskysymykset eivät liikauta ulkovaltoja pennin vertaa, niiden ainoana päämääränä on saada muslimien kasvava vaatimus tyydytettyä, koska se häiritsee niiden keskittymistä muihin asioihin. Kysymys ei enää ole moraalista tai oikeuden-mukaisuudesta, ne ovat hautautuneet jo kauan sitten länsivaltoja uhkaavien muslimimassojen alle, mitä kiihdyttää maailman talouden kaaostila. Lienee vain ajan kysymys, koska maailman johtavat valtiot päättävät yhteisestä maailmanhallituksesta, taloudellisesta ja turvallisuus-politiikasta, yhteisestä rahayksiköstä ja säännöistä, joilla niitä hallitaan. Varsin monet talous-asiantuntijat ovat alkaneet esittää islamin sharia-lain mukaisia sääntöjä, joilla korvattaisiin länsimaissa vallinnut kapitalistinen järjestelmä. Sitä on jo toteutettu useissa länsimaisissa pankeissa siksi, että niiden hallintoneuvostoissa istuu muslimeja. Tämä suuntaus kiihtyy vararikkotilaan ajautuneitten pankkien siirtyessä muslimimaitten ja Kiinan omistukseen. USA:n ulkoministerin Hillary Clintonin äskeisen Kiinan vierailun aikana hän pyysi, että Kiina käyttäisi sille kerääntyneitä dollarivarantoja ja vakuuksia USA:n kiinteistöjen hankintaan. Sama tendenssi oli yhtenä keskustelujen aiheena Persianlahden maitten kanssa.
5. NETANYAHUN hallitusneuvottelut Kadiman puheenjohtajan Tzipi Livnin kanssa kariutuivat ilman toivon kipinääkään siitä, että ne voisivat edetä lähitulevaisuudessa, joskin julkisuudessakin liikkuu huhuja, että Netanyahu on hyväksynyt osan Livnin vaatimuksista. Hallituksen runko alkaa muuten olla selvä Likudin ja Israel Beitenun allekirjoitettua sopimuksen, mutta NU ja sen kanssa läheisessä yhteistoiminnassa olevan Juutalainen Kotimme eivät ole pystyneet viimeistelemään sopimustaan hallituspohjaksi. Sopimus radikaalin uskontopuolueen Shasin kanssa on sekin solmimatta, mutta ei ole tiedossa, onko sillä kainalossaan jotain viime hetken yllätystä. Shasin kanssa on totuttu siihen, että sen ajatuskulku ei aina vastaa yleisiä kaavoja, joten yllätyksiä voi olla tulossa.
JP:N KOLUMNISTI Caroline B Glick tarkastelee päivän artikkelissaan hallituksen mahdollisuuksia ja NU:n mahdollista roolia siinä. Hän käy läpi lähihistoriaa, joka osoittaa, että NU kaatoi Yitzhak Shamirin hallituksen 1992 suututtuaan siihen, että Shamir suostui USA:n painostuksesta osallistumaan Madridin kokoukseen. Tämä toi valtaan Yitzhak Rabinin ja Shimon Peresin, ja heidän mukanaan Oslon sopimukset. Vuonna 1999 Netanyahu suostui USA:n painostuksesta Wye Plantaashin konferenssiin ja siellä solmittuihin sopimuksiin. NU kaatoi tämän hallituksen mikä puolestaan toi valtaan Ehud Barakin ja Yossi Beilinin, ja heidän mukanaan IDF:n yöllisen vetäytymisen Libanonin eteläosasta, mikä puolestaan johti Hizbullahin nousuun ja pureutumiseen vapautuneille alueille Libanonin eteläosassa. Glick toteaa, että Oslon sopimuksista alkaen Israel on menettänyt lähes 2000 asukastaan sotien ja Jasser Arafatin aloittaman terrorisodan seurauksena. Tämän ohella Israelin imago USA:n ja maailman silmissä on luhistunut tasolle, mitä kukaan ei olisi osannut kuvitella 1992, Glick arvioi. NU on osoittautunut siten traagiseksi virheeksi. Sillä on oikea politiikka, mutta lyhyt-näköisillä päätöksillään se ei ole pystynyt näkemään oman pihansa aidan toiselle puolelle, mikä on tuonut toistuvia ja maan turvallisuudelle vahingollisia suuntauksia ja hallituksia, joitten politiikkaa voitaisiin luonnehtia itse tuhoisaksi. Juutalaisuudessa esiintyy omituinen ominaisuus, jota kutsutaan nimellä ”itseään vihaava juutalaisuus”. Se perustunee eräänlaiseen ”Tukholman syndroomaan”, jossa vainotun asemaan joutunut lopulta omaksuu vainoajiensa mielenlaadun ja alkaa pitää heidän toimiaan oikeutettuina.
Voi vain lähettää äänettömiä pyyntöjä Hänelle, joka kuitenkin lopulta kaikkea ohjailee, ettei Netanyahun hallitus joutuisi saman kohtelun alaiseksi. (JP)
6. UUTISOTSIKOITA
- Länsimuurin johtava rabbi Shmuel Rabinovitch on esittänyt vastalauseensa sille, että Rooman paavi Benedict XVI voisi rukoilla Länsimuurilla sonnustautuneena kaikkeen regaliaansa. Häntä vaivaa erikoisesti paavin suuri kultainen risti, jota paavi pitää kaulassaan arvonsa merkkinä. Edellinen paavi Johannes Paavali II kävi myös Länsimuurilla, ja tilaisuudesta otettujen kuvien mukaan hän piti ristiään ilman vastalauseita. Monet piispat ja korkeitten hengellisten johtajien ryhmät on kuitenkin käännytetty pois heidän turhan näyttävien ristiensä vuoksi. Tuskin tästä tulee suuri kysymys, mutta toinen ongelma paljastui paavin Jad Vashem vierailuohjelmaa laadittaessa. Siellä on kuva ja teksti paavista, jota juutalaiset syyttävät toimimisesta yhteistyössä natsien kanssa tai ainakin siitä, ettei hän julkisesti vastustanut niitä. Tämän johdosta paavi Benedict XVI ei voi käydä siinä osassa museota.
- EU vaatii muutoksia Durban II asiakirjaan, jossa Israelia syytetään kohtuuttomasti, ehtona sen viralliseksi osallistumiseksi konferenssiin. Monet maat, kuten USA, Israel ja Australia ovat kieltäytyneet osallistumasta.
- Alustavan suunnitelman mukaan Israel Beitenun ministerilista: ulkoministeriksi Lieberman, hänen varamiehekseen Danny Ayalon, kansallisen infrastruktuuri-ministeriksi Uzi Landau, turismiministeriksi Stas Meseznikov, siirtolais-ministeriksi Sofa Landver ja turvallisuusministeriksi Yitzhak Aharonovitch.
- EU:n ulkomaan asioitten johtaja Javier Solana varoittaa, että Netanyahun hallituksen tulee hyväksyä kahden valtion periaate, tai odottaa ongelmia EU:n kanssa. Solana ei ole kiinnostunut, miten tämä vaarantaisi Israelia.
- Palestiinalaiset heittivät palopommeja autoilijaa kohti lähellä Azoun kylää. Israelilaisia autoilijoita kivitettiin useissa paikoissa, Hizmessä lähellä Naalinkylää, bussia ja henkilöautoa Carmei-Tzurissa Gutz Etzionissa. Autot kärsivät vaurioita, mutta henkilövahinkoja ei sattunut. Jerusalemissa oli rauhallinen mielenosoitus traktoreilla tehtyjä terrori-iskuja vastaan.
- Mahmoud Abbas sanoo, että PA:n uuden hallituksen tulee koostua teknokraateista, ei poliittisista henkilöistä. Keskustelut Fatahin ja Hamasin välillä Kairossa ovat jumiutuneet erimielisyyksiin.
- Tarkkailijat moittivat, että Israelin neuvottelijat ovat toistuvasti langenneet Ron Aradin palauttamiskeskusteluista lähtien kuvitteluun, että terroristien vaatimukset pienenevät ajan myötä. Ne ovat poikkeuksetta kasvaneet.

Monday, March 16, 2009

MAANANTAI 16.03.09
1. TERRORISTIT ampuivat eilen kaksi poliisia vähän kahdeksan jälkeen illalla tiellä no 90 lähellä Massuan moshavia Jordanjoen laaksossa. Ampujia lienee ollut kaksi, vaikka terrori-iskulla ei ollut silminnäkijöitä. Poliisi pyrkii selvittämään, mitä paikalla oikein tapahtui. Paikalle tulleet sotilaat Magen David Adomin partion kanssa löysivät poliisiauton kumollaan. Elvytysyritykset haavoittuneiden poliisien pelastamiseksi eivät onnistuneet, vaan heidät jouduttiin julistamaan kuolleiksi paikan päällä.
POLIISI arvelee, että terroristit liikkuivat autolla, joko houkutellen poliisit hiljentämään paikalla näytellen tyhjentynyttä rengasta, tai luultavammin poliiseja ammuttiin ohiajavasta autosta, minkä jälkeen poliisiauton ohjaaja menetti autonsa hallinnan.
Terrori-iskun motiiviksi arvellaan yritystä häiritä vankienvaihtoponnisteluja Israelin ja Hamasin välillä, tai sitten puhdas juutalaisvihaan perustuva raaka terrorismi. Voisikohan tästä vetää johtopäätöksen, että terroristien osumatarkkuus on parantunut USA:n ponnistelujen vuoksi, kuten on todettu edellisten palestiinalaisten ”poliisien” koulutuksen jälkeen?
IDF eristi alueen yrittäen löytää terroristit. (JP)
2. VIIMEISET ponnistelut IDF:n sotilaan Gilad Shalitin vapauttamiseksi jatkuvat tänään. Olmert siirsi ylimääräistä hallituksen istuntoa odotellessaan tämän aamun tuloksia. Egypti kutsui Hamasin Damaskoksessa majailevan ulkomaanasioitten johtajan Khaled Mashaalin Kairoon, ilmeisesti saadakseen mahdollisimman arvovaltaisen Hamasin valtuuskunnan käsittelemään tapausta. Hamasin taholta vakuutettiin vielä eilen, ettei Israel ole antanut mitään uutta ehdotusta eikä siten antanut toiveita ongelman pikaiseksi ratkaisemiseksi. Mashaal vaikutti eilen otettujen TV-kuvien perusteella hyvin itsevarmalta ja jopa huvittuneelta vastaillessaan toimittajan kysymyksiin. Arabimuslimit eivät juuri palvo elämää, kuten he sanovat, heille kuolema on useimmiten tervetulleempi. Siksi heitä huvittaa Israelin huoli yhdestä sieppauksen uhriksi joutuneesta sotilaastaan.
ISRAELIN puolelta eilisiin loppurutistuksiin osallistuivat Shin Betin johtaja Yuval Diskin ja Olmertin lähettiläs Ofer Dekel. Neuvotteluja käydään epäsuorasti Egyptin välityksellä. Israelin neuvottelijat palannevat tänään takaisin raportoimaan edistymisestä Olmertille.
HAMASIN edustaja Abu Obeidah sanoi Gazassa, että Israelin epätoivoiset yritykset vapauttaa sotilaansa osoittavat Hamasin voittaneen IDF:n yritykset toteuttaa toiveensa sotilaallisesti. Hän katsoo, että tämä on suuren luokan voitto Hamasille. Hän hylkää Israelin vaatimuksen terroristien vapauttamiseksi Gazaan tai ulkomaille. Hän pitää tätä ”humanitäärisenä” kysymyksenä, minkä johdosta vapautettujen tulee päästä perheittensä luo. Hamasin ja PRC:n terroristit sieppasivat Gilad Shalitin kesäkuussa 2006 turva-aidan ali kaivamansa tunnelin kautta tekemässään kommandoiskussa. (JP)
3. OLMERT pyrkii lausunnoillaan esittelemään hallituksensa saavutuksia, joita hän itse pitää eriomaisina. Hän viittaa kahteen sotaan, jotka sodittiin ”menestyksellisesti”. Olmert muistaa jokaisessa sopivassa ja sopimattomassa tilanteessa todeta, että Libanonin kakkossodan ansiosta maan pohjoinen raja Libanonin kanssa on ollut rauhallinen. Hän unohtaa mainita, että Hizbullah on sen jälkeen lisännyt asearsenaaliaan, niiden mukana entistä tehokkaampia raketteja ja ohjuksia, kolminkertaiseksi. Se tulisi olemaan uusissa taisteluissa paljon vaarallisempi kuin edellisessä yhteenotossa. Hizbullah on myös tuonut joukkonsa Libanonin eteläosaan YK:n valvontajoukkojen läsnä olosta välittämättä, ja kaivautunut sinne entistä täydellisempiin maanalaisiin tunneliverkostoihin. Eilen uutiset kertoivat, että Hamasin ja Hizbullahin varastoissa on 50 000 rakettia ja ohjusta suunnattuina Israelin asutuskeskuksiin. Mahdollisessa konfliktitilanteessa ne tulisivat aiheuttamaan Israelissa valtavaa tuhoa ja häiritsemään siviilien elämää suurimmassa osassa maata. Eilen Naton lähteistä tulleet tiedot kertoivat, että siellä johtajisto ennustaa Israelin valtiorakenteen hajoaman seuraavan 20 vuoden aikana. Se perustuu arvioon, että 2 miljoonaa israelilaista muuttaa Yhdysvaltoihin paetakseen maan turvattomuutta, ja toisaalta siihen, että miljoonat palestiinalaispakolaiset vyöryvät leireiltään PA:n alueille ja Israeliin. Tämä ihmisarvio perustuu kuvitelmaan, että Palestiinan valtio on väistämätön.(JP)
4. OLMERT totesi, että hänen hallituksensa oli valmis solmimaan rauhan
palestiinalaisten kanssa, mutta että sen johdolta puuttui tahtoa ja rohkeutta sen heikkoudesta johtuen. Hän kiitteli ulkoministeri Tzipi Livniä väsymättömästä ponnistelustaan neuvotellessaan palestiinalaisten kanssa yli vuoden Annapolis-konferenssin jälkeen, jossa niistä sovittiin. Kukaan ei tiedä, tuskin Livni itsekään, mistä kaikesta hän on sopinut ja mitä luvannut – ainakin palestiinalaisten kuvitelmien mukaan – ja millä tavalla tämä tulee sitomaan Netanyahun uutta hallitusta. Olmert ennustaa, että uusien neuvottelijoitten tulee perustaa keskustelunsa Livnin tekemän työn perustukselle. Tätä PA:n johto tulee varmaan vaatimaankin. Mielenkiintoista nähdä, miten Avigdor Lieberman ulkoministerinä tulee toimeen palestiinalaisten kanssa. Kuka näitä keskusteluja sitten johtaneekin, on vielä epäselvää.
Olmert haluaisi parantaa imagoaan saamalla Gilad Shalitin vapaaksi. Siksi hän on pannut koko arvovaltansa neuvottelujen taakse. Hän ehkä kuvittelee tämän kautta voivansa saamansa kansansuosion avulla vaikuttamaan edessä oleviin korruptio-tutkimuksiin, jotka varmaan tehostuvat Olmertin lopullisesti erottua pääministerin virastaan. (JP)
5. ISRAELIN puolustusvoimien komentaja Gabi Ashkenazi matkustaa pian Yhdysvaltoihin keskustellakseen virkaveljiensä kanssa monista ajankohtaisista kysymyksistä. USA:n aselajien komentajien puheenjohtaja amiraali Mike Mullen ei suosittele, että Israel iskisi Iranin ydinlaitoksia vastaan, koska se voisi aiheuttaa laajaa levottomuutta Lähi Idässä. Toisaalta USA on tehnyt suunnitelmia, miten se toteuttaisi iskunsa Iraniin, jos päätös siitä tehtäisiin. Hänen mukaansa iskut tehtäisiin ilma- ja merivoimien yhteisvoimin, mutta maa-armeijan hyökkäystä Iranin lähes valloittamattomana pidettyyn maahan ei edes harkita. Entinen sotilastiedustelun johtaja Aharon Zeevi Farkash varoittaa, etteivät Israelin resurssit riitä iskemään Iranin ydinlaitoksiin yksinään, siihen tarvitaan USA:n apua. Hän sanoo, että monet israelilaiset ovat edelleen kuuden päivän sodan hämmästyttävien voittojen lumoissa, vaikka tilanne on täysin muuttunut ja paljon vettä on lirittänyt Jordanjoen kuivuvassa uomassa. Israelin vihollismaat ovat lisänneet kapasiteettiaan moninkertaisiksi tänä aikana. (JP)
6. USA:n entinen YK:n lähettiläs John Bolton sanoo, että Baruck Hussein Obaman hallitus merkitsee vaikeita aikoja Israelille. Tämän hän näkee jo siitä, että Obaman ideologian mukaan Israel on pahin jarru USA:n ja arabimaitten suhteitten paranemiseen. Tämän johdosta USA:n nykyisen hallituksen painostus Israelia vastaan tulee lisääntymään huomattavasti, hän ennustaa. Tästä on nähtävissä jo selviä oireita siitä tavasta, millä USA:n ulkoministeri Hillary Clinton Ramallahin vierailunsa yhteydessä totesi Palestiinan virallisen TV:n ohjelmassa USA:n ja Palestiinan välisten suhteitten perustuvan lämpimään vastavuoroisuuteen molempien ”valtioitten” väillä. Clinton näkee jo Palestiinan valtion tosiasiana, jonka muodollisuudet tulee virallisesti vahvistaa lähi tulevaisuudessa. Bolton katsoo, että Obaman ulkoministeri Clinton ja Lähi Idän lähettiläs George Mitchell perustavat politiikkansa näkemykselle, että Israelin perustaminen ja sen jatkuva olemassaolo estävät USA:n rauhanponnistelujen onnistumista Lähi Idässä. Sen vuoksi Obaman hallitus painostaa sekä Israelia että sen rajavaltioita ja palestiinalaisia. Hänen mukaansa Israel on tässä häviäjä, sillä se on eniten riippuvainen USA:sta. Bolton katsoo, että Obaman hallitus tulee omaksumaan periaatteen, jonka mukaan Israelin on tunnustettava kahden terrorijärjestön, Hizbullahin ja Hamasin laillisuus, sillä jos se ei sotilaallisesti pystynyt voittamaan kumpaakaan niistä, miten asiaa voitaisiin diplomatian keinoin parantaa? Tässä USA lähestyy useiden Euroopan maitten näkemystä, jonka mukaan Palestiinan valtion perustaminen ja väistämätön ja noitten terrorijärjestöjen tunnustaminen laillisiksi on yhtä välttämätön. (INN)
7. UUTISOTSIKOITA
- Netanyahu näyttää olevan menossa kapeaan oikeistohallitukseen. Hän solmi viimeiset irralliset langanpäät Israel Beitenun kanssa eilen. Liebermanista tulee sen mukaan ulkoministeri ja se saa 5 ministeriötä. Keskustelut Kadiman ja sen puheenjohtajan Tzipi Livnin kanssa eivät onnistuneet. Livni inttää, että Likudin tulee hyväksyä hänen lupauksensa Palestiinan valtiosta ja pääministeriyden jakaminen. Sanoisin että tämä on Israelille onneksi, sillä Livni olisi kiviriippa ja häirikkö Netanyahun hallitukselle. Labour voi silti vielä tulla hallitukseen, mutta sopimuksia ei ole solmittu.
- Iranin ulkoministeri Manouchehr Mottaki teki eilen yllätysvierailun Saudi Arabian virkaveljensä Daud al-Feisalin luo yrityksissä parantaa suhteita.
- Korkea Islamic Conferenssin muslimidiplomaatti vieraili eilen Gazassa keskustellen Hamasin johtajien kanssa kaistan jälleen rakentamisesta.
- Paavi Benedict XVI vierailu Israelissa toukokuun alkupuolella lienee jo päätetty. Paavin vierailu Länsimuurilla aiheuttaa sen, että juutalaisilta on pääsy kielletty sinä päivänä alueelle turvallisuussyistä.
- Hebronin ”rauhantalo”, 4-kerroksinen asuintalo ns. pyhiinvaeltajien polun varrella, jonka armeija nimesi ”riidan taloksi”, otetaan IDF:n käyttöön.
- Hamasin aseellisen siiven komentaja Ahmed Jabari matkusti myös Kairoon osallistuakseen Shalitin neuvotteluihin. Hän johti osastoa, joka sieppasi hänet ja hän lienee vastuussa Shalitin vankeudesta. Debkafile kertoo, että Syyrian presidentti Bashar Assad kehottaa Hamasia laskemaan vaatimuksiaan. Shalitin vapauttaminen tulisi parantamaan Assadin välejä sekä Hosni Mubarakin että saudikuningas Abdullah II:n kanssa.

Sunday, March 15, 2009

SUNNUNTAI 15.03.09
1. TÄNÄÄN ratkennee, pääseekö Gilad Shalit vapaaksi Hamasin panttivankeudesta. Ainakin Israel on esittänyt suostuvansa Hamasin esittämiin ehtoihin 1400 turvallisuusvangin vapauttamiseksi kahdessa tai kolmessa erässä. Ensi vaiheessa Israel vapauttaisi 450 vankia, ja samaan aikaan Hamas vapauttaa Gilad Shalitin Egyptille. Osa Israelin tuomitsemista vangeista vapautettaisiin Länsirannalle, osa Gazaan tai ulkomaille. Israelin pääministeri Olmertin uskotaan jo periaatteessa hyväksyneen Hamasin ehdot sellaisenaan, mutta hallitus aikoo pitää ylimääräisen istunnon maanantaina, jossa joko vahvistetaan vaihtosopimus tai sitten ministereitä vain informoidaan neuvottelujen kulusta. JP:n kolumnistit kävivät haastattelemassa ministereitä, minkä tuloksena 14 heistä puoltaa tai ei ainakaan pyri estämään vaihtoa. Hallituksessa on 26 ministeriä.
GILAD Shalitin vanhemmat ovat jatkaneet tehostettua kampanjaa poikansa vapauttamiseksi pääministeri Olmertin asunnon läheisyyteen pystyttämässä teltassaan, jossa on vieraillut useita vaikutusvaltaisia poliittisia johtajia antaen tukensa heidän ponnisteluilleen. (JP)
2. HAMASIN edustaja väitti vielä eilen, ettei mitään edistystä ole tapahtunut neuvotteluissa Galadin Shalitin vapauttamiseksi. Lieneekö taktiikkaa vai informaatiokatkos, mutta tällainen soutaminen ja huopaaminen on ominaista terrorijärjestöille. Samaa taktiikkaa käytti Hizbullah neuvotellessaan kahdesta sieppaamastaan IDF:n sotilaasta, joista vasta luovutushetkellä paljastui, että heidät tuotiin sinne mustissa arkuissa. Tosin silloin julkisuudessa kierteli huhuja, että hallituksen kärkipää oli tietoinen asiasta, mutta vaikenivat saadakseen vaihdon onnistumaan. Siinä vaihdossa Israel vapautti suurterroristin Samir Kuntarin, joka vapauduttuaan meni välittömästi Hizbullahin joukkoihin, missä hänet otettiin vastaan suurena sankarina. Samantapainen epäluulo elää myös Gilad Shalitin suhteen omaisten pyrkiessä kuvittelemaan, millaisessa kunnossa hän mahtaisi olla vietettyään lähes 1000 päivää pimeässä, kosteassa ja ahtaassa loukossa luultavasti maanalaisessa luolassa ilman ulkoilu- tai liikkumismahdollisuutta. On myös hyvin todennäköistä, että häntä kohdeltiin erittäin julmasti, ehkä kostaen IDF:n operaatioita hänelle. Hamas ei päästänyt kansainvälistä Punaista Ristiä tai muita järjestön jäseniä tapaamaan häntä, kuten kansainväliset sopimukset edellyttävät.(JP)
3. OSOITUKSENA siitä, miten Israelin rauhankumppanina pidetty Fatah ja sen alainen Palestiinan Auktoriteetti suhtautuvat jäsentensä tekemiin massamurhiin ja terroriin sopinee INN:n julkistama kertomus 11.maaliskuuta 1978 tehty terrori-isku Israelin rannikolla. Silloin 11 terroristia naisterroristi Mughrabin johdolla rantautuivat Zodiak-kumiveneillä Ma´agan Michael rantahietikolle Tel Avivin pohjoispuolella. He ampuivat ensiksi amerikkalaisen luontokuvaajan Gail Rubinin, joka sattui olemaan hietikolla. Seuraavaksi he nousivat rannan läheisyydessä kulkevalle maantielle ja pysäyttivät siellä Egged bussin, joka oli täynnä yhtiön bussinkuljettajia ja heidän perheitään menossa lomailemaan vapaapäivänään. Terroristit tunkeutuivat bussiin, joka pakotettiin jatkamaan matkaansa etelää kohti. Terroristit heittivät kranaatteja bussin ikkunoista ohi ajavia autoja kohti ja tulittivat niitä kivääreillään. Ainakin yhden ruumiin he heittivät bussista ulos matkan aikana. Myöhemmin he pysäyttivät toisen bussin, johon he sulloivat panttivankinsa. He sytyttivät tämän bussin tuleen joko kranaatilla tai muuten, mikä räjäytti bussin bensiinitankit. Bussissa olleista 38 siviiliä kuoli, heistä 13 lapsia, ja 71 ihmistä haavoittui. Terroristien ajama bussi pysäytettiin lopulta, surmaten heistä useita. PA:n virallinen lehti Al-Hayat Al-Jadeeda julkaisi 10. heinäkuuta 2008 tapahtumasta artikkelin, jossa ylistettiin terrori-iskun johtajaa Al-Mughrabia ”elävänä legendana ja esimerkkinä kaikille naisille”. Myös Al-Jazeera TV-yhtiö julkaisi ohjelman iskusta sen jälkeen, kun Al-Mughrabin ruumis oli yksi vaihdossa Hizbullahin kanssa Libanoniin luovutetuista elävistä ja kuolleista.
PA:N virallinen TV julkisti keskiviikkona massamurhan vuosipäivänä tunnin mittaisen ohjelman, jossa juontaja ylisti ohjelman alussa iskua ”--yhtenä tärkeimmistä ja tunnetuimmista erikoistoimista Palestiinan vallankumouksen suorittamana mereltä Tel Avivin ja Haifan välisellä rannikkokaistalla. Tällä toimella, jonka suoritti ryhmä sankareita johtajanaan sankarillinen Dalal Al-Mughrabi, on ollut suuri vaikutus sitä seuraavissa tapahtumissa arabien ja Israelin välisessä konfliktissa.” Ohjelmat käänsi PMW. (INN)
http://www.israelnationalnews.com/News/News.aspx/130414
4. SAPATTIAAMUNA arabimies ja hänen juutalainen naisavustajansa peruuttivat Mazda-henkilöautonsa Rehov Emek Refa´im kadulla Jerusalemissa vasten asusteliikkeen näyteikkunaa, joka särkyi. He sulloivat liikkeen vaatteita autoonsa kaikessa kiireessä aikoen sen jälkeen ajaa tiehensä onnistuneen murron ansiosta, kuten he kuvittelivat. Valppaat naapurit olivat kuitenkin havainneet murron ja ilmoittivat siitä poliisille. Poliisi lähetti paikalle partioautonsa, jossa oli vakinainen poliisi ja vapaaehtoispoliisi, seitsemän maissa aamulla. varkaat olivat vielä silloin liikkeessä, mutta tulivat sieltä nopeasti ulos pyrkien ajamaan poliisiauton ohi, joka oli sulkenut tien. He pääsivät kuitenkin jatkamaan matkaansa runnoen useita parkkeerattuja autoja. Poliisi ampui useita laukauksia varkaita kohti, mutta he jatkoivat pysähtyen lopulta paikoitusalueelle. Molemmat varkaat yrittivät paeta jalkaisin, mutta 30-vuotias arabi Salah salama lyyhistyi maahan muutaman askeleen jälkeen. Hän oli haavoittunut vaikeasti ja kuoli matkalla sairaalaan. Kummallakin epäillyllä oli pitkä rikosrekisteri aiemmista rikoksesta. Oikeusministeri asetti komitean tukimaan, toimiko poliisi oikein avatessaan tulen, joka osoittautui kohtalokkaaksi. (JP)
5. LIKUD JA KADIMA virittelevät sittenkin neuvotteluja, jotka voisivat johtaa yhteiseen hallitukseen. Niitä lienee käyty salaisessa paikassa piilossa lehtimiehiltä Hanegbin (Kadima) ja Saarin (Likud) välillä. Jotkut toimittajat ovat kuitenkin saaneet selville, että myös Netanyahu ja Livni ovat tavanneet toisensa, ja tämän tiedon mukaan aikovat tavata uudelleen. Livnin vaatimuksena on ollut pääministeri pallin vuorotteleminen, esim. siten, että Netanyahu aloittaa ja saattaa maan talouden kuntoon 27 kuukaudessa, minkä jälkeen Livni jatkaisi loppuajan. Livni on tiettävästi vaatinut myös ulkoministeriötä, ja lisäksi vaatinut itsenäisyyttä sen hoitamisessa. Netanyahu ei ole innostunut vuorotteluperiaatteesta.
Tietoa edelsi uutinen, että Likud ja NU ovat päässeet sopimukseen ehdoista, joilla hallitus yhteistyö voi alkaa. NU:n vaatimuksena oli yeshiva-opistojen rahoituksen sisällyttäminen budjettiin, johon Likud myöntyi. NU esitti toiveen, että opetusministeriö annettaisiin NU:n vaalikumppanille Habayit Hayehudi (Juutalainen Koti), mutta Likud on aina sanonut pitävänsä sen itsellään. Yhteistyöneuvottelut aiotaan saada valmiiksi torstai-iltaan mennessä.
ISRAEL Beitenu, jolle oli luvassa ulkoministeriö, joutuu luopumaan sitä, jos Kadima tulee mukaan. Avigdor Lieberman sanoo, ettei hän vastusta Kadiman mukaan tuloa. (JP)
6. UUTISOTSIKOITA
- Fatah ja Hamas syyttelevät toisiaan Kairon sovintoneuvottelujen epäonnistumisesta. Fatahin edustaja Ahmed Abdel Rahman vakuutti, etteivät keskustelut ole epäonnistuneet. Hän vakuutti, ettei Fatah ole vaatinut Hamasia muuttamaan politiikkaansa, vain huomioimaan, mikä on hyväksi palestiinalaisille. Hän selitti, että tärkeintä on saada hallitus, jonka länsimaat hyväksyvät, koska rahoitus tule pääosin sieltä, ja lisäksi luotettavammin kuin arabimaista. Hamasin johtajiin kuuluva Mahmoud Zahar selitti Gazassa, ettei Hamas koskaan hyväksy Salaam Fayyadia pääministeriksi, joka on länsivaltojen suosiossa. Zahar katsoi, että ”presidentin” vaalien pitäminen yhdessä parlamenttivaalien kanssa 2010 ei ole oikein, koska Abbasin virkakausi päättyi tammikuussa eikä hänen viranhoitonsa sen jälkeen ole laillinen. Abbas sanoi Ramallahissa, että Gazan terminaalien avaaminen kaikelle liikenteelle on hänen keskeisin vaatimuksensa. (JP)
- Obaman taloudellinen neuvonantaja yhdessä 9 entisen virkailijan kanssa vaatii, että Obaman tulee avata keskustelu Hamasin kanssa. Raportin mukaan Paul A Volcker ja muut molemmista pääpuolueista, joihin kuuluvat kansallisen turvallisuuden neuvonantajat Brent Scowcroft ja Zbibniew Brzezinski laativat yhteisen kirjelmän, jonka he lähettivät Obamalle selittäen, ettei ole mitään syytä jatkaa Hamasin boikottia. Israel huomaa pian olevansa tilanteessa, jossa sekä Hizbullah, jonka kanssa Englanti haluaa solmia suoran kontaktin, että Hamas ovat liitossa läntisten johtavien maitten kanssa. Voi vain arvailla, millaista painostusta tämä tulee aiheuttamaan Israelia kohtaan. (JP)
- Kanada ja seitsemän muuta länsimaata on laatimassa yhteistä strategiaa, jolla Hamasin laiton aseitten salakuljetus Siinailta Gazan kaistalle saadaan loppumaan. Perjantaina solmitussa sopimuksessa maitten välillä ne aloittavat yhdessä meriteitten valvonnan Gazan kaistan edustalla. Siihen kuuluu epäilyttävien alusten pysäyttäminen ja tarkastus, tiedustelutietojen koordinoiminen sekä diplomaattinen painostus. Maitten edustajat tapaavat Kanadassa ensi kuussa sopiakseen yksityiskohdista. (JP)
- Hizbullahin pääsihteeri sheikki Hassan Nasrallah kertoi eilen, ettei hänen johtamansa järjestö ikipäivinä tunnusta Israelin olemassaoloa, ei edes tuhannessa vuodessa. Hän väisti väitteet, että Hizbullah soluttautuisi Gazaan tai Länsirannalle todeten, että järjestö vain auttaa veljesjärjestöjään.
- Al-Qaidan johtaja Osama Bin Laden syyttää, että Israel järjesti holokaustin Gazassa hyökätessään sinne. (JP)
- UPI kertoo, että Hamas ja Hizbullah ovat koonneet 50 000 rakettia kohti Israelia. Israelin turvallisuusjärjestöt toteavat, että vaikka kuinka täydellinen torjuntalaitteisto asennettaisiin rajoille, ne eivät pysty estämään kuin osan raketeista saavuttamaan kohteensa. Tämä voi pakottaa Israelin ”ottamaan lusikan kauniiseen käteensä” ja hoitamaan asia ennen sen räjähtämistä silmille. (INN)