MAANANTAI 01.09.08
1. ”SINUN EI PITÄISI tavata murhaajia (killlers)”, moitti pääministeri Ehud Olmert PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbasia tavatessaan tämän sunnuntaina Jerusalemissa vauhdittaakseen viimeisiä rutistuksia ”kassakaappisopimuksen” solmimiseksi vielä ennen Olmertin – toivottavasti - lopullista eroa Israelin poliittisesta johdosta.
OLMERTIN isällinen moite palestiinalaisten symboliselle johtajalle herätti välittömästi ihmetteleviä reaktioita: Ketä tässä tarkoitettiin? Abbas itse syyllistyi israelilaisten olympia-ottelijoitten kaappaukseen ja murhaan Mynchenissä sekä Akille Lauro huvialuksen kaappaukseen Välimerellä, jonka aikana Amerikan juutalainen pyörätuoliin sidottu Klinghoffer työnnettiin kylmästi laivasta laidan yli mereen. Abbas ei itse liannut käsiään vereen, hän toimi rahoittajana. Olmertia puolestaan syytetään 33 israelilaisen sotilaan tapattamisesta Libanonin kakkossodan loppuvaiheissa määräämällä joukot hyökkäykseen Libanoniin ilman suunnitelmaa ja tarvittavaa tukea olosuhteissa, jotka eivät ratkaisseet mitään.
Mutta nämä miehet tavatessaan toisensa rutistivat toisiaan kuin parhaat kamut ainakin. Olmert tapansa mukaan ohjaili vierastaan käsi Abbasin olalla mairea hymy huulillaan.
TILAISUUS oli salainen, ainakaan ei tarkoin tiedetä, mistä keskusteltiin ja sovittiin. Olmertin kanslian edustaja Mark Regev antoi vältteleviä vastauksia kuitenkin vihjaillen, että jotain saavutettiin mutta että erimielisyyksiäkin on vielä yhteisymmärryksen polulla. (JP)
2. OLMERT vakuutti hyvästellessään Abbasia keskustelujen jälkeen lehtimiesten todistaessa, että sopimus saavutetaan tänä vuonna, toistaen sanat tänä vuonna. Mark Regev kuitenkin kielsi lehdistössä levitetyt tiedot, että Olmertin aikataulun mukaan sopimus on saatava aikaan kahdessa viikossa, mitä hänellä on jäljellä Kadiman puheenjohtajana. Olmert vinoili, että tähän päivään mennessä Israel on suostunut vapauttamaan palestiinalaisvankeja kolmessa aallossa, mutta ettei vankien vapautus kuulunut tämän tapaamisen ohjelmaan. Abbas kuitenkin esitti sitä koskevan vaatimuksen ennen kokousta. Saeb Erekat, PA:n pääneuvottelija Ahmed Qureian ohella, sanoi Ramallahissa, ettei PA:n päämääränä ole kiirehtiä sopimusta Israelin kanssa, vaan se tähtää kaiken kattavaan sopimukseen, johon kuuluvat pakolaisten asia, rajat, Jerusalem, vesiongelmat ja kaikki muutkin.
WND:n Jerusalemin toimiston johtajan Aron Kleinin artikkelin mukaan Olmert antoi äskettäin armahduksen 45:lle terroristille, jotka ovat IDF:n ja Shin Betin etsintälistalla. He voivat liikkua pelkäämättä tulevansa pidätetyiksi lupausta vastaan, että he hylkäävät terrorismin ja luopuvat aseistaan. IDF pidättää tällaisia ”Olmertin armahtamia” terroristeja silloin tällöin huseeraamassa aseen kanssa selvästi rikkoen antamaansa lupausta. Viimeisten armahdettujen joukossa on Ala Senakreh, al-Aksan Länsirannan johtaja, joka Nablusista sijaitsevasta päämajastaan johti useita itsemurhaiskuja Israeliin 2005, 2006 ja 2007. IDF pidätti äskettäin al-Aksan jäsenen Mahmoud Lubadan, jonka Olmert armahti kuukausi sitten.
3. OLMERTIN uudesta ”rauhansuunnitelmasta” on tihkunut hajanaisia tietoa. On luultavaa, että hän keskusteli siitä Abbasin kanssa, vaikka tiedot ovat arvailuja. Olmert tähtää Jerusalemin asiassa siihen, että Jerusalemista muodostetaan kansainvälisesti johdettu kahden valtion pääkaupunki. WND:n asiaa koskeva artikkeli kertoo asiasta lisää.
http://www.worldnetdaily.com/index.php?fa=PAGE.view&pageId=73965
Keskusteluja suunnitelmasta käydään mitä suurimmassa salaisuudessa. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vaiheittain viiden vuoden kuluessa. Ensimmäisessä vaiheessa PA saisi hallinnollisen ja turvallisuusvastuun määrätyissä tärkeimmissä Jerusalemin lähiöissä. Molemmat kaupunginosat valitsevat oman pormestarinsa, muutamia PA:n instituutioita sallitaan Jerusalemiin ja PA saa omalla alueellaan perustaa poliisijoukot turvaamaan lain ja järjestyksen säilymisen. Niiden laadusta ei ole sovittu.
SUUNNITELMISTA keskustellaan osapuolten kesken prosessin aikana ja PA:n vastuita lisätään sitä mukaa kuin kokemukset osoittautuvat onnistuneiksi.
Olmertin suunnitelman mukaan keskusteluihin ottavat osaa ulkopuoliset tahot ”neuvonantajina ja tarkkailijoina”. Näihin tulisivat kuulumaan Kvartetin (USA, YK, EU ja Venäjä) edustajat, Egypti, Jordania, Vatikaani sekä mahdollisesti Marokon kuningas.
Jerusalemin vanhankaupungin ja Temppelivuoren asemasta sovitaan viiden vuoden jälkeen. Suunnitelmassa ei ole määritelty, miten vanhan kaupungin alue jaettaisiin ja mitä Israel luovuttaisi Temppelivuoresta PA:lle. PA saisi oikeuden perustaa Jerusalemiin ”erikoispoliisin” perinteisten poliisivoimien lisäksi. PA saisi avata Jerusalemissa presidentin kanslian, sekä talous- ja ulkoministeriön virastot ja muita instituutioita sopimusten puitteissa.
ARTIKKELIN tiedot tyrmäävät Olmertin vakuuttelut, ettei Jerusalemista keskustella. Tuntuu oudolta, että maan johtaja turvautuu ilmiselvään valehteluun vain turvatakseen hallitusyhteis- työn jatkumisen, koska Shas uhkaa erota siitä heti, kun Jerusalem nostetaan pöydälle.
Poliittiset analysoijat, kuten JP:n kolumnisti Isi Leibler, vaativat johtavia poliitikkoja selkeästi esittämään poliittisen kantansa rauhansuunnitelmista ja ennen kaikkea Jerusalemin kysymyksessä. Leibler vaatii tilintekoon Olmertia, Barakia, Livniä ja myös oppositiojohtaja Binyamin Netanyahua sen sijaan, että jokainen heistä syyllistyy henkilökohtaiseen mudanheittelyyn ja epämääräisten syytösten esittämiseen, joitten todenperäisyyttä kansa ei pysty arvioimaan niiden salamyhkäisyyden vuoksi.
YKSI PAHIMMISTA näistä on ulkoministeri Tzipi Livni, joka johtaessaan hallituksen asettamaa neuvottelutiimiä PA:n kanssa, pitää neuvotteluja yksityisalueenaan, josta hän ei anna tietoja kenellekään. Sen hän sentään on kertonut, että Jerusalemista keskustellaan, ehkä vain hermostuttaakseen Olmertia, jonka kanssa hänellä on huonot välit. (JP)
4. PALESTIINAN VALTIO tulee vaararantamaan sekä Israelin että Jordanian, ilmenee Joseph Puderin suorittamasta analyysistä, jonka hän julkisti FrontPabeMagazin.com artikkelissa. Puderin tutkimuksen mukaan kysymys ei ole maan jakamisesta, kuten yleensä arvioidaan. Todisteina tästä hän pitää palestiinalaisten johdonmukaisen hylkäämisen jokaisesta Israelin tai kansainvälisen yhteisön esittämästä suunnitelmasta.
PUDER selittää, että ensimmäinen tällainen Israelin maan jakosuunnitelma oli Peel-komission esittämä suunnitelma 1937, jonka palestiinalaiset hylkäsivät. Seuraava on YK:n esittämä jakosuunnitelma 1947, jonka Israel hyväksyi, mutta jonka arabit ja palestiinalaiset hylkäsivät yksimielisesti kuuluisalla kolmella EI-lausumalla: Ei neuvotteluja; ei rauhansopimusta; ei itsenäistä Israelin valtiota. Puder jatkaa luetteloa monilla muilla esimerkeillä päätyen Livnin esittämään viimeiseen tarjoukseen, jonka mukaan PA saisi 93 % maasta ja kompensaatioina loput Negevistä. Puder huomioi, että aikojen kuluessa tarjottava alue pienenee kaiken aikaa.
JOSEPH PUDER esittää analyysissään, etteivät palestiinalaiset missään vaiheessa ole halunneet tunnustaa itsenäistä Israelin valtiota, eivät edes Peelin komission esittämää räiskälettä, joka olisi valtiona ollut elinkelvoton. Palestiinalaisten päämääränä on Israelin valtion tuhoaminen ja rakentaa sen tilalle teokraattisesti johdettu islamilainen valtio.
Puder toteaa, että itsenäinen Palestiinan valtio tulisi olemaan epävakaa ja väkivaltainen, jossa Hamas ja Fatah jatkaisivat keskinäisiä taistelujaan, ja jossa shialainen Iran ja muut arabimaat pyrkisivät saamaan valtaa, mikä tulisi johtamaan alueellisiin väkivaltaisuuksiin ja lopulta mahdolliseen ydinsotaan. Jordanian asema tulisi myös vaarantumaan Iranin pyrkiessä Hamasin ja Jihadin kautta horjuttamaan Hashemiittien valtaa Jordaniassa.
JOSEPH PUDER esittää johtopäätöksessään, että Montevideon 1933 sopimuksen mukaan valtion tulee täyttää neljä perusedellytystä: Sillä täytyy olla pysyvä asujaimisto; määritelty alue; luotettava hallitus ja kyky elää rauhallisissa olosuhteissa naapuriensa kanssa. PA ei Puderin analyysin mukaan täytä yhtään näistä vaatimuksista. Sen alueella asuu määrätty määrä asukkaita, mutta suuri osa heistä asuu rajojen ulkopuolella tilapäisissä olosuhteissa; PA:n esittämissä kartoissa sen alue käsittää myös Israelin alueet, mikä osoittaa sen todellisen päämäärän; Mahmoud Abbasin hallitus on epävakaa eikä edusta koko Palestiinan väestöä; PA on osoittanut väkivaltaisuutensa ja terrorismin suosimisensa Israelia kohtaan.
PUDER sanoo, että Abbasin hallitus ei ole kansaa edustava hallitus vaan jengi (gang), jolta puuttuu laillisuus hallita, koska puolet kansasta ei tunnusta Abbasin hallitusta.
Puder esittää vetoomuksen molemmille USA:n presidenttiehdokkaille, että he selkeästi sanoutuvat irti ”tiekartan” esittämästä Palestiinan valtiosta.(INN)
5. UUTISOTSIKOT
- Danny Ayalon, entinen USA:n lähettiläs ja Nefesh B´Nefesh juutalaisia Israeliin avustavan yksityisen järjestön toinen puheenjohtaja, varoittaa, että Israelin tulee kiireesti asuttaa Galilean alueet, koska on pelättävissä, että siellä asuvat arabit voivat Ossetian ja Abkhazian esimerkin mukaan julistautua itsenäiseksi Syyrian ja Iranin suojeluksessa. Ayalon liittyi äskettäin Israel Beiteinu puolueeseen. (JP)
- Shofarin ja akustisen kitaran käyttö Länsimuurin lähellä on kielletty. (JP)
- Shin Betin johtaja Yuval Diskin kertoo, että tulitauko Hamasin kanssa on pitänyt Gazan kaistalla, mutta että salakuljetus jatkuu keskeytyksettä. (JP)
- Israel on PA:n hallituksen tapaan huolestunut Jordanian ja Hamasin suhteitten lämpenemisestä kuningas Abdullah II:n hyväksymisellä. (INN)
- Turvallisuusjoukot pidättivät viisi arabia ja kaksi israelilaista, jotka suunnittelivat murhata IAF:n lentäjiä ja yliopiston professoreita Israelissa. Kaksi Israelin arabia keskittyi rahoituksen hankkimiseen aseiden ostamiseksi, kolme muuta arabia ovat Ramallahista. Heidän suunnitelmansa olivat alkuasteella. (INN)
Lämpötilat Jsm: Ma: 21-31; Ti: 19-29; Ke: 19-28; To: 19-28; C-astetta, aurinkoista.
1. ”SINUN EI PITÄISI tavata murhaajia (killlers)”, moitti pääministeri Ehud Olmert PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbasia tavatessaan tämän sunnuntaina Jerusalemissa vauhdittaakseen viimeisiä rutistuksia ”kassakaappisopimuksen” solmimiseksi vielä ennen Olmertin – toivottavasti - lopullista eroa Israelin poliittisesta johdosta.
OLMERTIN isällinen moite palestiinalaisten symboliselle johtajalle herätti välittömästi ihmetteleviä reaktioita: Ketä tässä tarkoitettiin? Abbas itse syyllistyi israelilaisten olympia-ottelijoitten kaappaukseen ja murhaan Mynchenissä sekä Akille Lauro huvialuksen kaappaukseen Välimerellä, jonka aikana Amerikan juutalainen pyörätuoliin sidottu Klinghoffer työnnettiin kylmästi laivasta laidan yli mereen. Abbas ei itse liannut käsiään vereen, hän toimi rahoittajana. Olmertia puolestaan syytetään 33 israelilaisen sotilaan tapattamisesta Libanonin kakkossodan loppuvaiheissa määräämällä joukot hyökkäykseen Libanoniin ilman suunnitelmaa ja tarvittavaa tukea olosuhteissa, jotka eivät ratkaisseet mitään.
Mutta nämä miehet tavatessaan toisensa rutistivat toisiaan kuin parhaat kamut ainakin. Olmert tapansa mukaan ohjaili vierastaan käsi Abbasin olalla mairea hymy huulillaan.
TILAISUUS oli salainen, ainakaan ei tarkoin tiedetä, mistä keskusteltiin ja sovittiin. Olmertin kanslian edustaja Mark Regev antoi vältteleviä vastauksia kuitenkin vihjaillen, että jotain saavutettiin mutta että erimielisyyksiäkin on vielä yhteisymmärryksen polulla. (JP)
2. OLMERT vakuutti hyvästellessään Abbasia keskustelujen jälkeen lehtimiesten todistaessa, että sopimus saavutetaan tänä vuonna, toistaen sanat tänä vuonna. Mark Regev kuitenkin kielsi lehdistössä levitetyt tiedot, että Olmertin aikataulun mukaan sopimus on saatava aikaan kahdessa viikossa, mitä hänellä on jäljellä Kadiman puheenjohtajana. Olmert vinoili, että tähän päivään mennessä Israel on suostunut vapauttamaan palestiinalaisvankeja kolmessa aallossa, mutta ettei vankien vapautus kuulunut tämän tapaamisen ohjelmaan. Abbas kuitenkin esitti sitä koskevan vaatimuksen ennen kokousta. Saeb Erekat, PA:n pääneuvottelija Ahmed Qureian ohella, sanoi Ramallahissa, ettei PA:n päämääränä ole kiirehtiä sopimusta Israelin kanssa, vaan se tähtää kaiken kattavaan sopimukseen, johon kuuluvat pakolaisten asia, rajat, Jerusalem, vesiongelmat ja kaikki muutkin.
WND:n Jerusalemin toimiston johtajan Aron Kleinin artikkelin mukaan Olmert antoi äskettäin armahduksen 45:lle terroristille, jotka ovat IDF:n ja Shin Betin etsintälistalla. He voivat liikkua pelkäämättä tulevansa pidätetyiksi lupausta vastaan, että he hylkäävät terrorismin ja luopuvat aseistaan. IDF pidättää tällaisia ”Olmertin armahtamia” terroristeja silloin tällöin huseeraamassa aseen kanssa selvästi rikkoen antamaansa lupausta. Viimeisten armahdettujen joukossa on Ala Senakreh, al-Aksan Länsirannan johtaja, joka Nablusista sijaitsevasta päämajastaan johti useita itsemurhaiskuja Israeliin 2005, 2006 ja 2007. IDF pidätti äskettäin al-Aksan jäsenen Mahmoud Lubadan, jonka Olmert armahti kuukausi sitten.
3. OLMERTIN uudesta ”rauhansuunnitelmasta” on tihkunut hajanaisia tietoa. On luultavaa, että hän keskusteli siitä Abbasin kanssa, vaikka tiedot ovat arvailuja. Olmert tähtää Jerusalemin asiassa siihen, että Jerusalemista muodostetaan kansainvälisesti johdettu kahden valtion pääkaupunki. WND:n asiaa koskeva artikkeli kertoo asiasta lisää.
http://www.worldnetdaily.com/index.php?fa=PAGE.view&pageId=73965
Keskusteluja suunnitelmasta käydään mitä suurimmassa salaisuudessa. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vaiheittain viiden vuoden kuluessa. Ensimmäisessä vaiheessa PA saisi hallinnollisen ja turvallisuusvastuun määrätyissä tärkeimmissä Jerusalemin lähiöissä. Molemmat kaupunginosat valitsevat oman pormestarinsa, muutamia PA:n instituutioita sallitaan Jerusalemiin ja PA saa omalla alueellaan perustaa poliisijoukot turvaamaan lain ja järjestyksen säilymisen. Niiden laadusta ei ole sovittu.
SUUNNITELMISTA keskustellaan osapuolten kesken prosessin aikana ja PA:n vastuita lisätään sitä mukaa kuin kokemukset osoittautuvat onnistuneiksi.
Olmertin suunnitelman mukaan keskusteluihin ottavat osaa ulkopuoliset tahot ”neuvonantajina ja tarkkailijoina”. Näihin tulisivat kuulumaan Kvartetin (USA, YK, EU ja Venäjä) edustajat, Egypti, Jordania, Vatikaani sekä mahdollisesti Marokon kuningas.
Jerusalemin vanhankaupungin ja Temppelivuoren asemasta sovitaan viiden vuoden jälkeen. Suunnitelmassa ei ole määritelty, miten vanhan kaupungin alue jaettaisiin ja mitä Israel luovuttaisi Temppelivuoresta PA:lle. PA saisi oikeuden perustaa Jerusalemiin ”erikoispoliisin” perinteisten poliisivoimien lisäksi. PA saisi avata Jerusalemissa presidentin kanslian, sekä talous- ja ulkoministeriön virastot ja muita instituutioita sopimusten puitteissa.
ARTIKKELIN tiedot tyrmäävät Olmertin vakuuttelut, ettei Jerusalemista keskustella. Tuntuu oudolta, että maan johtaja turvautuu ilmiselvään valehteluun vain turvatakseen hallitusyhteis- työn jatkumisen, koska Shas uhkaa erota siitä heti, kun Jerusalem nostetaan pöydälle.
Poliittiset analysoijat, kuten JP:n kolumnisti Isi Leibler, vaativat johtavia poliitikkoja selkeästi esittämään poliittisen kantansa rauhansuunnitelmista ja ennen kaikkea Jerusalemin kysymyksessä. Leibler vaatii tilintekoon Olmertia, Barakia, Livniä ja myös oppositiojohtaja Binyamin Netanyahua sen sijaan, että jokainen heistä syyllistyy henkilökohtaiseen mudanheittelyyn ja epämääräisten syytösten esittämiseen, joitten todenperäisyyttä kansa ei pysty arvioimaan niiden salamyhkäisyyden vuoksi.
YKSI PAHIMMISTA näistä on ulkoministeri Tzipi Livni, joka johtaessaan hallituksen asettamaa neuvottelutiimiä PA:n kanssa, pitää neuvotteluja yksityisalueenaan, josta hän ei anna tietoja kenellekään. Sen hän sentään on kertonut, että Jerusalemista keskustellaan, ehkä vain hermostuttaakseen Olmertia, jonka kanssa hänellä on huonot välit. (JP)
4. PALESTIINAN VALTIO tulee vaararantamaan sekä Israelin että Jordanian, ilmenee Joseph Puderin suorittamasta analyysistä, jonka hän julkisti FrontPabeMagazin.com artikkelissa. Puderin tutkimuksen mukaan kysymys ei ole maan jakamisesta, kuten yleensä arvioidaan. Todisteina tästä hän pitää palestiinalaisten johdonmukaisen hylkäämisen jokaisesta Israelin tai kansainvälisen yhteisön esittämästä suunnitelmasta.
PUDER selittää, että ensimmäinen tällainen Israelin maan jakosuunnitelma oli Peel-komission esittämä suunnitelma 1937, jonka palestiinalaiset hylkäsivät. Seuraava on YK:n esittämä jakosuunnitelma 1947, jonka Israel hyväksyi, mutta jonka arabit ja palestiinalaiset hylkäsivät yksimielisesti kuuluisalla kolmella EI-lausumalla: Ei neuvotteluja; ei rauhansopimusta; ei itsenäistä Israelin valtiota. Puder jatkaa luetteloa monilla muilla esimerkeillä päätyen Livnin esittämään viimeiseen tarjoukseen, jonka mukaan PA saisi 93 % maasta ja kompensaatioina loput Negevistä. Puder huomioi, että aikojen kuluessa tarjottava alue pienenee kaiken aikaa.
JOSEPH PUDER esittää analyysissään, etteivät palestiinalaiset missään vaiheessa ole halunneet tunnustaa itsenäistä Israelin valtiota, eivät edes Peelin komission esittämää räiskälettä, joka olisi valtiona ollut elinkelvoton. Palestiinalaisten päämääränä on Israelin valtion tuhoaminen ja rakentaa sen tilalle teokraattisesti johdettu islamilainen valtio.
Puder toteaa, että itsenäinen Palestiinan valtio tulisi olemaan epävakaa ja väkivaltainen, jossa Hamas ja Fatah jatkaisivat keskinäisiä taistelujaan, ja jossa shialainen Iran ja muut arabimaat pyrkisivät saamaan valtaa, mikä tulisi johtamaan alueellisiin väkivaltaisuuksiin ja lopulta mahdolliseen ydinsotaan. Jordanian asema tulisi myös vaarantumaan Iranin pyrkiessä Hamasin ja Jihadin kautta horjuttamaan Hashemiittien valtaa Jordaniassa.
JOSEPH PUDER esittää johtopäätöksessään, että Montevideon 1933 sopimuksen mukaan valtion tulee täyttää neljä perusedellytystä: Sillä täytyy olla pysyvä asujaimisto; määritelty alue; luotettava hallitus ja kyky elää rauhallisissa olosuhteissa naapuriensa kanssa. PA ei Puderin analyysin mukaan täytä yhtään näistä vaatimuksista. Sen alueella asuu määrätty määrä asukkaita, mutta suuri osa heistä asuu rajojen ulkopuolella tilapäisissä olosuhteissa; PA:n esittämissä kartoissa sen alue käsittää myös Israelin alueet, mikä osoittaa sen todellisen päämäärän; Mahmoud Abbasin hallitus on epävakaa eikä edusta koko Palestiinan väestöä; PA on osoittanut väkivaltaisuutensa ja terrorismin suosimisensa Israelia kohtaan.
PUDER sanoo, että Abbasin hallitus ei ole kansaa edustava hallitus vaan jengi (gang), jolta puuttuu laillisuus hallita, koska puolet kansasta ei tunnusta Abbasin hallitusta.
Puder esittää vetoomuksen molemmille USA:n presidenttiehdokkaille, että he selkeästi sanoutuvat irti ”tiekartan” esittämästä Palestiinan valtiosta.(INN)
5. UUTISOTSIKOT
- Danny Ayalon, entinen USA:n lähettiläs ja Nefesh B´Nefesh juutalaisia Israeliin avustavan yksityisen järjestön toinen puheenjohtaja, varoittaa, että Israelin tulee kiireesti asuttaa Galilean alueet, koska on pelättävissä, että siellä asuvat arabit voivat Ossetian ja Abkhazian esimerkin mukaan julistautua itsenäiseksi Syyrian ja Iranin suojeluksessa. Ayalon liittyi äskettäin Israel Beiteinu puolueeseen. (JP)
- Shofarin ja akustisen kitaran käyttö Länsimuurin lähellä on kielletty. (JP)
- Shin Betin johtaja Yuval Diskin kertoo, että tulitauko Hamasin kanssa on pitänyt Gazan kaistalla, mutta että salakuljetus jatkuu keskeytyksettä. (JP)
- Israel on PA:n hallituksen tapaan huolestunut Jordanian ja Hamasin suhteitten lämpenemisestä kuningas Abdullah II:n hyväksymisellä. (INN)
- Turvallisuusjoukot pidättivät viisi arabia ja kaksi israelilaista, jotka suunnittelivat murhata IAF:n lentäjiä ja yliopiston professoreita Israelissa. Kaksi Israelin arabia keskittyi rahoituksen hankkimiseen aseiden ostamiseksi, kolme muuta arabia ovat Ramallahista. Heidän suunnitelmansa olivat alkuasteella. (INN)
Lämpötilat Jsm: Ma: 21-31; Ti: 19-29; Ke: 19-28; To: 19-28; C-astetta, aurinkoista.
Comments