TORSTAI 19.07.07
1. OLMERT JA ARMEIJA epäonnistuivat kotirintaman suojaamisessa, kertoo JP:n Dan Izenbergin laatiman artikkelin otsikko valtiontarkastaja Micha Lindenstraussin raportista.
582-sivuisen raportin esipuheessa Lindenstrauss toteaa, että pääministeri Ehud Olmert, edellinen puolustusministeri Amir Peretz, edellinen yleisesikuntapäällikkö Dan Halutz ja kotirintaman komentaja kenraalimajuri Yitzhak Gershon, kukin omassa roolissaan, epäonnistuivat surkeasti päätöksentekoprosessissa sekä arvioinnissaan ja toimissaan kotirintaman suhteen Libanonin sodan aikana. ”Raportissa esitetyt tosiasiat osoittavat, että Israelin hallitus, poliittiset ja toimeenpanevat tasot, eivät tehneet sitä, mitä niiden olisi tullut tehdä vuosien aikana valmistaakseen kotirintamaa eivätkä suorittaneet yleistä tai operatiivista arviointia rooleistaan hätätilan vallitessa”, kirjoittaa Lindenstrauss.
RAPORTTI KÄY yksityiskohtaisesti läpi kaikki hallituksen instituutiot kansallisella ja paikallisella tasolla sekä tärkeimmät taloudelliset instituutit, joilla oli merkitystä sodan aikana. Se tarkastelee myös pääministerin ja puolustusministerin toimistot, kotirintaman, yleisen turvallisuusministeriön, palo- ja pelastuspalvelut, terveys- ja hyvinvointipalvelut, postin, pankkilaitoksen ja liikennepalvelut sekä paikalliset hallintojärjestelmät. Yleisenä havaintona raportti toteaa, että eri instituutit ja hallintoviranomaiset eivät olleet selvillä velvollisuuksistaan eikä tehtävänjakoa oltu selvitetty. Raportissa esitetään keskustoimiston perustamista, joka koordinoisi eri tahot ja määrittelisi niiden velvollisuudet kriisitilanteita varten. Raportti toteaa, että puutteellisuudet periytyvät vuodesta 1994 lähtien eri hallitusten laiminlyöntien seurauksena. (JP)
2. VALTIONTARKASTAJA Micha Lindenstraussin raportti on otettu hyvin vaihtelevasti vastaan. Pääministeri Olmert torjui sen jo ennen sen julkistamista todeten sen olevan osa henkilökohtaista ajojahtia häntä vastaan. Jotkut Kadiman jäsenet tukevat Olmertia tässä.
Lindenstrauss itse pyytää, että raportissa esitetyt huomautukset ja kritiikki otettaisiin vastaan valtiomiesten tapaan eikä puututtaisi siinä esitettyyn henkilökohtaiseen kritiikkiin.
Ulkoministeri Tzipi Livni, joka jo Winograd-raportin ensimmäisen osan julkaisun yhteydessä vaati Olmertin eroamista, vihjaa sitä uudelleen kietoen sen pehmeisiin terminologian kääreisiin.
YKSI PAHIMMISTA syytöksistä Olmertia kohtaan sisältyy siihen, että hän jo sodan alkuvaiheessa 12. heinäkuuta totesi sodan tuhoisan vaikutuksen siviiliasutukselle, mutta ei antanut selkeitä määräyksiä tai ohjeita odotettavissa olevan tuhon varalta. Vasta 30. heinäkuuta pidettiin ensimmäinen tilaisuus, jossa hallitus pyrki arvioimaan sodan vaikutuksia kotirintamalle. Mutta sen jälkeenkään hallitus, todettuaan tilanteen, ei reagoinut siihen mitenkään. Lindenstrauss esittääkin raportissaan erikoiskiitoksen vapaille avustusjärjestöille, jotka pyrkivät täyttämään tyhjiön.
KADIMA-KE Marina Solodkin vaatii Olmertin välitöntä eroa, jonka olisi pitänyt tapahtua heti Winograd-raportin ensimmäisen osan julkistuessa. Shai Hermes, Kadima, syyttää Olmertia lupauksensa rikkomisesta 300 miljoonan NIS apupaketin myöntämisestä Sderotin vahvistamiseksi Kassam-iskuja vastaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hän syyttää, ettei kansalaisten terveys ja hyvinvointi kiinnosta Olmertia, kuitenkaan vaatimatta hänen eroaan, koska ”seuraaja voi olla vielä pahempi”.
OPPOSITIPUOLUEET VAATIVAT, että Olmert tunnustaa virheensä ja eroaa välittömästi.
3. ABBASIN HÄTILAHALLITUKSEN hyökyaalto (surge) kuvannee jollain tavoin Fayadin johtaman PA:n hallituksen toimia. Mutta kuten USA:n armeijan aloittama ”surge” Irakissa alkoi liian myöhään liian vähäisin voimin, on havaittavissa Abbasin hallituksen mainingeista, kuten Evelyn Gordon toteaa JP:n artikkelissaan ”Salaam Fayad´s Surge”. Gordon toteaa, että Fayadin hallitus on tehnyt monia järkeviä aloitteita: Terveydenhoidon alalla, jota Hamas on hallinnut; aloittamalla suunnittelun massiivisista rakennusprojekteista uusien lähiöiden ja teiden rakentamiseksi, mikä antaisi työtä tuhansille palestiinalaisille sekä aloittamalla aseistettujen jengien riisumisen aseistaan. Vaikka nämä ovat vasta lapsenaskeleita, ne ovat jotain, mitä Abbas ei koskaan edes suunnitellut aloittavansa päinvastaisista lausunnoista huolimatta, Gordon toteaa.
PYSSYMIEHET, joita aseistariisuminen koskee, pitävät koko hanketta hyvänä pilajuttuna, koska saatuaan luovuttamastaan aseestaan 24 000 USD he liittyvät PA:n poliisin tai turvallisuus-palvelun joukkoihin, jossa heille annetaan uudet länsivaltojen maksamat aseet ja kuukausipalkka. Kuten yleisesti tiedetään, monet PA:n poliisit ja turvallisuusjoukkojen virkailijat ovat vapaa-aikoinaan palvelleet juuri noissa aseista riisutuiksi määrätyissä järjestöissä. Tämä toistunee nytkin.
GORDON TOTEAA, että gallupin mukaan 58 % alle 30-vuotiaista palestiinalaisista osallistuu aseellisiin jengeihin. Vain 22 % odottaa rauhan aikaa. Gordon pitää hyvin epätodennäköisenä, että Abbas onnistuu paremmin nyt kuin menetetyn tilaisuutensa Gazan evakuoinnin jälkeen, jolloin hänellä oli sen valvonta hallussaan ja mahdollisuus lopettaa aseellisten jengien toiminta, kuten myös rakettien ampumisen ja tulituksen lopettaminen Israelin puolelle. Abbas ei tehnyt asialle mitään, kunnes korruptoituneeseen johtoon kyllästynyt kansa teki valintansa ja valitsi Hamasin johtaman hallinnon.
TÄMÄ TODETTIIN jo aiempina Jasser Arafatin vuosina, jolloin ei ollut lukemattomia tiesulkuja eikä IDF:n partioita ja operaatioita, mutta Arafat keskittyi pankkitilinsä kasvattamiseen länsivaltojen runsailla dollareilla välittämättä hallitsemansa alueen talouden kehittämisestä.
ISRAELIN RAUHANINDEKSIN gallupissa viime kuussa 79 % vastusti PA:n aseistamista; 71 % vastusti tarkastuspisteiden poistamista PA:n alueilla ja 54 % vastusti palestiinalaisvankien vapauttamista. Gordon toteaa, että 14 vuotta jatkuneitten PA:n rikottujen lupausten jälkeen taistella terroria vastaan, 67 % ei haluaisi edes Israelin keräämien tulli- ym. maksujen tilittämistä PA:lle ilman sitoumusta terrorin vastustamisesta; vain 22.5 % kannatti ehdotonta tilittämistä.
EVELYN DORDON toteaa, että ilman ihmettä Fayad tuskin tulee onnistumaan mainingeissaan.
4. BUSHIN JA PERESIN RUUSUINEN NÄKYMÄ, kuvaa entinen kansanedustaja ja TV-väittelijä Tommy Lapid JP:n artikkelissaan. Lapid maalaa aivan toisenlaisen kuvan kuin arvoisa presidentti Peres virkaanastujaispuheessaan, jossa hän maalaili Punaisen meren vesien virtaavan elvyttävästi Kuolleenmeren pelastukseksi, antaen puhdistettua juomavettä janoisille jordanialaisille ja sähkövirtaa kotitalouksien ja teollisuudenkäyttöön; kukoistavien turistikeskusten nousevan Negevin hiekka-aavikoille, joissa raharikkaat turistit soutelevat ja räpisköivät tekolammikoitten aalloilla sekä Rauhanlaakson teolliset ja taloudelliset keskukset elävöittävät koko Jordanjoenlaakson ennen näkemättömään kukoistukseen, jossa juutalaiset, palestiinalaiset ja jordanialaiset toimivat rauhallisessa yhteisymmärryksessä ja ystävyydessä. Peres maalaili myös nanotekniikan uudesta tulemisesta muitten alojen ohella, joissa juutalainen äly ja aloitteellisuus pääsee täyteen oikeuteensa öljydollareitten vauhdittamana.
NÄMÄ OVAT PERESIN haavekuvia, joita USA:n presidentti Bush näyttää tukevan toistaen oman tulevaisuuden näkynsä ”kahdesta valtiosta, Israelista ja Palestiinasta, jotka rauhassa ja turvassa asuvat rinnakkain”. Bush toisti uskollisesti tämän mantransa viimeisessä linjapuheessaan.
TOMMY LAPID sanoo tylysti artikkelissaan, ettei hänen näköpiirissään ole mahdollisuutta palestiinalaisten koskaan saavuttaa rauhantilaa Israelin kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että palestiinalaiset vaativat Israelin vetäytymistä 1967 aselepolinjoille ja palestiinalais-pakolaisten paluuoikeutta entisille asuinsijoilleen Tel Avivissa, Jaffassa, Haifassa, mitä mikään Israelin hallitus ei voi hyväksyä, kuten ei myöskään koko Golanin ylängön luovuttamista Syyrialle. LAPID NÄKEE myös, että Hizbullah on voimissaan ja tulee voimistumaan Iranin mahdin kasvamisen myötä. Lapid toteaa, että lopulta Iranilla on oma ydinpommi, joka ratkaisevasti rajoittaa Israelin toimintavapautta.
TOMMY LAPID VAROITTAA, ettei täällä tule koskaan olemaan todellista rauhaa, ja siksi on tärkeää itseistää tämä tosiasia, ettei eksy polulle, josta ei ole paluuta.
LAPID PUHUU kuten uskostaan irtautunut puhuu. Hän ei voi uskoa, että tulee aika, jolloin Rauhanruhtinas perustaa valtakunnan, jossa vallitsee rauha ja keskinäinen anteeksianto.
KAHDEN VALTION PERIAATETTA ajavat edustavat sitä haaveellista itsekeskeisyyttä (cognitive egocentrism), josta Joel Fishman puhui artikkelissaan jokin päivä sitten (perjantai 13.07.07). Shimon Peres on tämän Fishmanin esittämän teorian ruumiillistuma.
5. MAHMOUD ABBAS aikoo pitää uudet PA:n vaalit, ehkä jo tämän vuoden aikana. Miten hän pystyy toteuttamaan ne Gazan alueella, jää nähtäväksi. Hän aikoo kutsua Palestiinan Lakiasäätävä Neuvoston (PLC:n) kokoon sunnuntaiksi, mitä Hamas vastustaa.
IDF JATKOI EILEN etsittyjen terroristein pidätyksiä keskeytettyään ne viime viikon lopulla. Eilen IDF pidätti 16 etsittyä terroristia Länsirannalla. IDF aikoo antaa Jerikon ja Kalkilyan kaupungit PA:n täyteen valvontaan. Palestiinalaiset kivittivät ambulanssia Gush Etzionissa tänään.
6. POLIISI TUTKII epäilyksiä vaalivilpistä Labour-puolueen puheenjohtajavaalien yhteydessä. Shimon Peresiä vaaditaan palauttamaan laittomasti saamansa yli 320 miljoonaa USD avustukset edellisten Labourin puheenjohtajavaalien yhteydessä, jotka Amir Peretz voitti.
ZEVULUN ORLEV (NU) vaatii valtion tutkimuskomitean asettamista tutkimaan hallituksen epäonnistumista Libanonin sodan aikana.
1. OLMERT JA ARMEIJA epäonnistuivat kotirintaman suojaamisessa, kertoo JP:n Dan Izenbergin laatiman artikkelin otsikko valtiontarkastaja Micha Lindenstraussin raportista.
582-sivuisen raportin esipuheessa Lindenstrauss toteaa, että pääministeri Ehud Olmert, edellinen puolustusministeri Amir Peretz, edellinen yleisesikuntapäällikkö Dan Halutz ja kotirintaman komentaja kenraalimajuri Yitzhak Gershon, kukin omassa roolissaan, epäonnistuivat surkeasti päätöksentekoprosessissa sekä arvioinnissaan ja toimissaan kotirintaman suhteen Libanonin sodan aikana. ”Raportissa esitetyt tosiasiat osoittavat, että Israelin hallitus, poliittiset ja toimeenpanevat tasot, eivät tehneet sitä, mitä niiden olisi tullut tehdä vuosien aikana valmistaakseen kotirintamaa eivätkä suorittaneet yleistä tai operatiivista arviointia rooleistaan hätätilan vallitessa”, kirjoittaa Lindenstrauss.
RAPORTTI KÄY yksityiskohtaisesti läpi kaikki hallituksen instituutiot kansallisella ja paikallisella tasolla sekä tärkeimmät taloudelliset instituutit, joilla oli merkitystä sodan aikana. Se tarkastelee myös pääministerin ja puolustusministerin toimistot, kotirintaman, yleisen turvallisuusministeriön, palo- ja pelastuspalvelut, terveys- ja hyvinvointipalvelut, postin, pankkilaitoksen ja liikennepalvelut sekä paikalliset hallintojärjestelmät. Yleisenä havaintona raportti toteaa, että eri instituutit ja hallintoviranomaiset eivät olleet selvillä velvollisuuksistaan eikä tehtävänjakoa oltu selvitetty. Raportissa esitetään keskustoimiston perustamista, joka koordinoisi eri tahot ja määrittelisi niiden velvollisuudet kriisitilanteita varten. Raportti toteaa, että puutteellisuudet periytyvät vuodesta 1994 lähtien eri hallitusten laiminlyöntien seurauksena. (JP)
2. VALTIONTARKASTAJA Micha Lindenstraussin raportti on otettu hyvin vaihtelevasti vastaan. Pääministeri Olmert torjui sen jo ennen sen julkistamista todeten sen olevan osa henkilökohtaista ajojahtia häntä vastaan. Jotkut Kadiman jäsenet tukevat Olmertia tässä.
Lindenstrauss itse pyytää, että raportissa esitetyt huomautukset ja kritiikki otettaisiin vastaan valtiomiesten tapaan eikä puututtaisi siinä esitettyyn henkilökohtaiseen kritiikkiin.
Ulkoministeri Tzipi Livni, joka jo Winograd-raportin ensimmäisen osan julkaisun yhteydessä vaati Olmertin eroamista, vihjaa sitä uudelleen kietoen sen pehmeisiin terminologian kääreisiin.
YKSI PAHIMMISTA syytöksistä Olmertia kohtaan sisältyy siihen, että hän jo sodan alkuvaiheessa 12. heinäkuuta totesi sodan tuhoisan vaikutuksen siviiliasutukselle, mutta ei antanut selkeitä määräyksiä tai ohjeita odotettavissa olevan tuhon varalta. Vasta 30. heinäkuuta pidettiin ensimmäinen tilaisuus, jossa hallitus pyrki arvioimaan sodan vaikutuksia kotirintamalle. Mutta sen jälkeenkään hallitus, todettuaan tilanteen, ei reagoinut siihen mitenkään. Lindenstrauss esittääkin raportissaan erikoiskiitoksen vapaille avustusjärjestöille, jotka pyrkivät täyttämään tyhjiön.
KADIMA-KE Marina Solodkin vaatii Olmertin välitöntä eroa, jonka olisi pitänyt tapahtua heti Winograd-raportin ensimmäisen osan julkistuessa. Shai Hermes, Kadima, syyttää Olmertia lupauksensa rikkomisesta 300 miljoonan NIS apupaketin myöntämisestä Sderotin vahvistamiseksi Kassam-iskuja vastaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hän syyttää, ettei kansalaisten terveys ja hyvinvointi kiinnosta Olmertia, kuitenkaan vaatimatta hänen eroaan, koska ”seuraaja voi olla vielä pahempi”.
OPPOSITIPUOLUEET VAATIVAT, että Olmert tunnustaa virheensä ja eroaa välittömästi.
3. ABBASIN HÄTILAHALLITUKSEN hyökyaalto (surge) kuvannee jollain tavoin Fayadin johtaman PA:n hallituksen toimia. Mutta kuten USA:n armeijan aloittama ”surge” Irakissa alkoi liian myöhään liian vähäisin voimin, on havaittavissa Abbasin hallituksen mainingeista, kuten Evelyn Gordon toteaa JP:n artikkelissaan ”Salaam Fayad´s Surge”. Gordon toteaa, että Fayadin hallitus on tehnyt monia järkeviä aloitteita: Terveydenhoidon alalla, jota Hamas on hallinnut; aloittamalla suunnittelun massiivisista rakennusprojekteista uusien lähiöiden ja teiden rakentamiseksi, mikä antaisi työtä tuhansille palestiinalaisille sekä aloittamalla aseistettujen jengien riisumisen aseistaan. Vaikka nämä ovat vasta lapsenaskeleita, ne ovat jotain, mitä Abbas ei koskaan edes suunnitellut aloittavansa päinvastaisista lausunnoista huolimatta, Gordon toteaa.
PYSSYMIEHET, joita aseistariisuminen koskee, pitävät koko hanketta hyvänä pilajuttuna, koska saatuaan luovuttamastaan aseestaan 24 000 USD he liittyvät PA:n poliisin tai turvallisuus-palvelun joukkoihin, jossa heille annetaan uudet länsivaltojen maksamat aseet ja kuukausipalkka. Kuten yleisesti tiedetään, monet PA:n poliisit ja turvallisuusjoukkojen virkailijat ovat vapaa-aikoinaan palvelleet juuri noissa aseista riisutuiksi määrätyissä järjestöissä. Tämä toistunee nytkin.
GORDON TOTEAA, että gallupin mukaan 58 % alle 30-vuotiaista palestiinalaisista osallistuu aseellisiin jengeihin. Vain 22 % odottaa rauhan aikaa. Gordon pitää hyvin epätodennäköisenä, että Abbas onnistuu paremmin nyt kuin menetetyn tilaisuutensa Gazan evakuoinnin jälkeen, jolloin hänellä oli sen valvonta hallussaan ja mahdollisuus lopettaa aseellisten jengien toiminta, kuten myös rakettien ampumisen ja tulituksen lopettaminen Israelin puolelle. Abbas ei tehnyt asialle mitään, kunnes korruptoituneeseen johtoon kyllästynyt kansa teki valintansa ja valitsi Hamasin johtaman hallinnon.
TÄMÄ TODETTIIN jo aiempina Jasser Arafatin vuosina, jolloin ei ollut lukemattomia tiesulkuja eikä IDF:n partioita ja operaatioita, mutta Arafat keskittyi pankkitilinsä kasvattamiseen länsivaltojen runsailla dollareilla välittämättä hallitsemansa alueen talouden kehittämisestä.
ISRAELIN RAUHANINDEKSIN gallupissa viime kuussa 79 % vastusti PA:n aseistamista; 71 % vastusti tarkastuspisteiden poistamista PA:n alueilla ja 54 % vastusti palestiinalaisvankien vapauttamista. Gordon toteaa, että 14 vuotta jatkuneitten PA:n rikottujen lupausten jälkeen taistella terroria vastaan, 67 % ei haluaisi edes Israelin keräämien tulli- ym. maksujen tilittämistä PA:lle ilman sitoumusta terrorin vastustamisesta; vain 22.5 % kannatti ehdotonta tilittämistä.
EVELYN DORDON toteaa, että ilman ihmettä Fayad tuskin tulee onnistumaan mainingeissaan.
4. BUSHIN JA PERESIN RUUSUINEN NÄKYMÄ, kuvaa entinen kansanedustaja ja TV-väittelijä Tommy Lapid JP:n artikkelissaan. Lapid maalaa aivan toisenlaisen kuvan kuin arvoisa presidentti Peres virkaanastujaispuheessaan, jossa hän maalaili Punaisen meren vesien virtaavan elvyttävästi Kuolleenmeren pelastukseksi, antaen puhdistettua juomavettä janoisille jordanialaisille ja sähkövirtaa kotitalouksien ja teollisuudenkäyttöön; kukoistavien turistikeskusten nousevan Negevin hiekka-aavikoille, joissa raharikkaat turistit soutelevat ja räpisköivät tekolammikoitten aalloilla sekä Rauhanlaakson teolliset ja taloudelliset keskukset elävöittävät koko Jordanjoenlaakson ennen näkemättömään kukoistukseen, jossa juutalaiset, palestiinalaiset ja jordanialaiset toimivat rauhallisessa yhteisymmärryksessä ja ystävyydessä. Peres maalaili myös nanotekniikan uudesta tulemisesta muitten alojen ohella, joissa juutalainen äly ja aloitteellisuus pääsee täyteen oikeuteensa öljydollareitten vauhdittamana.
NÄMÄ OVAT PERESIN haavekuvia, joita USA:n presidentti Bush näyttää tukevan toistaen oman tulevaisuuden näkynsä ”kahdesta valtiosta, Israelista ja Palestiinasta, jotka rauhassa ja turvassa asuvat rinnakkain”. Bush toisti uskollisesti tämän mantransa viimeisessä linjapuheessaan.
TOMMY LAPID sanoo tylysti artikkelissaan, ettei hänen näköpiirissään ole mahdollisuutta palestiinalaisten koskaan saavuttaa rauhantilaa Israelin kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että palestiinalaiset vaativat Israelin vetäytymistä 1967 aselepolinjoille ja palestiinalais-pakolaisten paluuoikeutta entisille asuinsijoilleen Tel Avivissa, Jaffassa, Haifassa, mitä mikään Israelin hallitus ei voi hyväksyä, kuten ei myöskään koko Golanin ylängön luovuttamista Syyrialle. LAPID NÄKEE myös, että Hizbullah on voimissaan ja tulee voimistumaan Iranin mahdin kasvamisen myötä. Lapid toteaa, että lopulta Iranilla on oma ydinpommi, joka ratkaisevasti rajoittaa Israelin toimintavapautta.
TOMMY LAPID VAROITTAA, ettei täällä tule koskaan olemaan todellista rauhaa, ja siksi on tärkeää itseistää tämä tosiasia, ettei eksy polulle, josta ei ole paluuta.
LAPID PUHUU kuten uskostaan irtautunut puhuu. Hän ei voi uskoa, että tulee aika, jolloin Rauhanruhtinas perustaa valtakunnan, jossa vallitsee rauha ja keskinäinen anteeksianto.
KAHDEN VALTION PERIAATETTA ajavat edustavat sitä haaveellista itsekeskeisyyttä (cognitive egocentrism), josta Joel Fishman puhui artikkelissaan jokin päivä sitten (perjantai 13.07.07). Shimon Peres on tämän Fishmanin esittämän teorian ruumiillistuma.
5. MAHMOUD ABBAS aikoo pitää uudet PA:n vaalit, ehkä jo tämän vuoden aikana. Miten hän pystyy toteuttamaan ne Gazan alueella, jää nähtäväksi. Hän aikoo kutsua Palestiinan Lakiasäätävä Neuvoston (PLC:n) kokoon sunnuntaiksi, mitä Hamas vastustaa.
IDF JATKOI EILEN etsittyjen terroristein pidätyksiä keskeytettyään ne viime viikon lopulla. Eilen IDF pidätti 16 etsittyä terroristia Länsirannalla. IDF aikoo antaa Jerikon ja Kalkilyan kaupungit PA:n täyteen valvontaan. Palestiinalaiset kivittivät ambulanssia Gush Etzionissa tänään.
6. POLIISI TUTKII epäilyksiä vaalivilpistä Labour-puolueen puheenjohtajavaalien yhteydessä. Shimon Peresiä vaaditaan palauttamaan laittomasti saamansa yli 320 miljoonaa USD avustukset edellisten Labourin puheenjohtajavaalien yhteydessä, jotka Amir Peretz voitti.
ZEVULUN ORLEV (NU) vaatii valtion tutkimuskomitean asettamista tutkimaan hallituksen epäonnistumista Libanonin sodan aikana.
Comments