PERJANTAI 09.06.06
1. JERUSALEM ISRAEL
Hamasin johtamalle hallitukselle asetettiin kansainvälisesti vaaditut kolme ehtoa, jotta se voitaisiin tunnustaa lailliseksi ja hyväksytyksi Palestiinan Auktoriteetin hallitukseksi. Yksi niistä oli Israelin tunnustaminen, toinen aiemmin sovittujen sopimusten hyväksyminen sitoviksi, kolmas luopuminen väkivallasta. Hamas ei suostu yhteenkään näistä ehdoista, minkä johdosta palestiinalaisia runsaskätisesti avustaneet valtiot ovat pidättyneet avustusten suorittamisesta, vaikka varat on jo myönnetty siihen tarkoitukseen.
Tämä on saattanut Hamasin johtaman hallituksen vararikon partaalle, koska sillä ei ole varoja maksaa 160 000 siviilivirkailijan kuukausipalkkoja, joita jotkut ovat odottaneet kolme kuukautta .
Epätoivossaan PA:n talousministeri Omar Abdel Razek lähetti ministeriön viralliselle kirjelomakkeelle kirjoitetun yksisivuisen kirjeen Israelin talousministeri Avraham Hirchsonille vaatien tätä siirtämään välittömästi Israelin keräämät satojen miljoonien USD tulli- ym. saatavat. Näitä varoja kerätään n. 50 miljoonaa USD kuukausittain, mutta niitä ei ole siirretty PA:lle Hamasin ottaessa hallitusvallan.
Razek oli lähettänyt kirjeensä Hirchsonille osoitteella Jerusalem. Israel. Razek viittaa kirjeessään mm. Pariisin protokollaan vuodelta 1994, joka on osa Oslon sopimuksia, joita Hamas ei tunnusta.
Israelin talousministeriö ei katso kirjeen osoittavan muutosta Hamasin periaatteissa, eikä näe mitään syytä muuttaa suhtautumistaan siihen. Israel tarjosi lääkkeitä 50 miljoonan NIS arvosta, mutta Hamas vaatii rahaa.
Varoja ei ole siirretty PA:lle. Israel on lyhentänyt PA:n alueille menevien sähkö-, vesi- ja bensiinitoimitusten maksamattomia velkoja pidättämistään varoista, noin 25 miljoonaa USD kuukaudessa.
2. ZARQAWIN KUOLEMA
Abu Musab al-Zarqawi, oikealta nimeltään Ahmed Fadhil Nazzal al-Khalayleh, syntyi 20.10.1966 palestiinalaisille vanhemmille jordanialaisessa kylässä nimeltä Zarqa, mistä hän sai kutsumanimensä.
Zarqawi oli lähimpine apulaisineen suunnittelemassa päivän ohjelmaa ns. turvallisessa talossa Bagubassa, Bagdadista pohjoiseen, aamuhämärissä torstaiaamuna, kun USA:n hävittäjäpommittaja pudotti klo 06.15 236 kilon pommin taloon, joka tuhoutui täysin. Amerikkalaiset olivat saaneet vihjeen Zarqawin olinpaikasta Jordanian tiedustelusta sekä Zarqawin järjestön sisältä. Zarqawin päästä oli luvattu 25 miljoonan USD palkkio, jota joku voi yrittää vaatia oman turvallisuutensa vaarantaen.
Zarqawin kuolema on herättänyt kahdenlaisia tuntemuksia. Länsimaitten johtajat ilmaisevat tyytyväisyytensä, joku arabijohtaja valittaa luotetun veljen ja marttyyrin menetystä. Siviilit Irakissa ja Jordaniassa jakaantuvat samoin kahteen leiriin. Shia-muslimit ovat tyytyväisiä, sunnit vannovat kostoa. Hamasin ja Fatahin johto on pidättynyt julkisista lausunnoista, mutta Gazassa Hamas julkisti tiedotteen, jossa se sanoo ”sydän täynnä uskoa kunnioittavansa veljeä ja taistelijaa, joka kärsi marttyyrikuoleman raivokkaan ristiretkikampanjan käsissä, joka Irakista alkaen kohdistuu arabien kotimaahan.”
ZarQawi osallistui nuorena rikollisuuteen, käytti alkoholia ja syytettiin tytön raiskauksesta. Hän taisteli venäläisiä vastaan Afganistanissa kuten bin Ladenkin, jonka päästä myös maksetaan 25 miljoonaa USD.
Palattuaan Jordaniaan hänet vangittiin 1990-luvun puolivälissä, ja vankilassa hän omaksui radikaalin uskonnollisuutensa. Hänen sellitoverinaan oli radikaali muslimi-saarnaaja Isam Muhammad al-Bargawi, tunnettu nimellä Abu Muhammad al-Magdisi, josta tuli hänen hengellinen johtajansa ”tafkirissa”, islamin äärisuunta, jonka mielestä suunnan vastustajat, kafir tai infidel, tulee surmata. Vuonna 1999 päästyään vapaaksi vankilasta hän meni uudelleen Afganistaniin, jossa hän solmi suhteita bin Ladeniin. Hän meni Irakiin 2001 Iranin kautta. Hänet tuomittiin 2001 Jordaniassa poissaolevana 15 vuodeksi vankeuteen.
Hänen tilillään on ainakin 60 ihmisen surma ja hänen oletetaan surmanneen omakätisesti useita kaappaamiaan länsimaalaisia, kaksi heistä amerikkalaisia.
3. VENÄJÄ VAATII ISRAELIA PYSYMÄÄN EROSSA IRANISTA
Israelilla on hyvät ja toimivat diplomaattisuhteet Venäjän kanssa, mutta ehkä kuvitellen USA:n sanan painavan enemmän, Venäjä ilmoitti vastustuksensa Israelin oletetusta sotilaallisesta iskusta Irania vastaan USA:n diplomaattikanavien kautta. Venäjä perustaa diplomatiansa Iranin ydinasekiistassa olettamukseen, että Iran saa ydinaseensa valmiiksi aikaisintaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, mikä antaa tilaa löytää neuvotteluratkaisuja kiistassa. Toisaalta Iran yllätti myös Venäjän siinä, miten pitkällä se on ydintutkimuksessaan. Diplomaatit olettavat Venäjän perimmäisen huolen, menetettävien tuottavien kauppojen ohessa, olevan, että Iranin levottomuudet voivat levitä Kaukasukselle ja Venäjän eteläosien muslimi-enemmistöisille alueille.
Mediassa on ollut uutisia, joitten mukaan USA myöntyisi siihen, että Iran voisi rikastaa uraania kotimaassaan ja että USA voisi avustaa siinä. Toiset lähteet kieltävät tämän ja toteavat, että USA suosittelee Venäjän ja Iranin sopivan uraanin rikastamisesta Venäjän laitoksissa.
4. OLMERT JORDANIASSA
Olmertin ja Jordanian kuninkaan Abdullah II:n tapaamiselta ei paljon odotettu eikä juuri mitään saatu.
Miehet keskustelivat 90 minuutin ajan, osan siitä työlounaan aikana. Olmert pysyi tiukasti omassa lempi-suunnitelmassaan Juudean ja Samarian yksipuolisessa evakuoinnissa muistaen kuitenkin mainita ”tiekartan” palestiinalaisille asettamien vaatimusten toteuttamisen, mutta muuten hänen lausuntonsa noudatteli sanasta sanaan jo tutuksi tulleita fraaseja.
Abdullah oli puolestaan yhtä suorasanaisesti Olmertin suunnitelmia vastaan todeten, että kahden valtion ratkaisut täytyy saavuttaa kaksipuolisten neuvottelujen kautta ”tiekartan” vaatimusten mukaan.
Abdullah esitti huolensa taloudellisen ja inhimillisen tilanteen huononemisesta palestiinalaisalueilla, mihin Olmert lupasi Israelin auttavan siinä, missä se pystyy.
5. IAF:N TÄSMÄISKU GAZAAN
Israelin ilmavoimien koneet ampuivat 4 ohjusta myöhään eilen torstai-iltana PRC:n (kansan vastarintakomitea) Salah a-Din Prikaatin koulutuskeskukseen, jonka PRC rakensi entisen juutalaiskylän Slavin raunioille Gazan eteläosassa lähellä Rafian kaupunkia. Hamasin hallituksen sisäministeriön pääjohtajaksi nimitetty Jamal Abu Samhadana sattui ajamaan autollaan keskuksen kautta juuri samaan aikaan. Hän sai iskussa surmansa neljän muun miehen lisäksi. Samhadana oli PRC:n perustaja ja päällikkö, ja hän oli vastuussa USA:n autosaattuetta vastaan tehtyyn iskuun 2003, jossa kolme amerikkalaista sai surmansa. Hamasin Gazan alueen johtaja Ghazi Hamad syytti iskusta Israelia lisäten, että nyt kaikki PA:n hallituksen jäsenet ovat IDF:n iskujen kohteina. Israel sanoo, ettei Samhadana ollut iskun suunniteltu kohde.
Israelin turvallisuusjoukot ilmoittavat, että heillä on 90 yleistä varoitusta terrorismista, ja he ovat lisänneet valppauttaan Samhadanan kuoleman kostotoimien pelossa. (www.israelnationalnews.com)
PERJANTAI 09.06.06
1. JERUSALEM ISRAEL
Hamasin johtamalle hallitukselle asetettiin kansainvälisesti vaaditut kolme ehtoa, jotta se voitaisiin tunnustaa lailliseksi ja hyväksytyksi Palestiinan Auktoriteetin hallitukseksi. Yksi niistä oli Israelin tunnustaminen, toinen aiemmin sovittujen sopimusten hyväksyminen sitoviksi, kolmas luopuminen väkivallasta. Hamas ei suostu yhteenkään näistä ehdoista, minkä johdosta palestiinalaisia runsaskätisesti avustaneet valtiot ovat pidättyneet avustusten suorittamisesta, vaikka varat on jo myönnetty siihen tarkoitukseen.
Tämä on saattanut Hamasin johtaman hallituksen vararikon partaalle, koska sillä ei ole varoja maksaa 160 000 siviilivirkailijan kuukausipalkkoja, joita jotkut ovat odottaneet kolme kuukautta .
Epätoivossaan PA:n talousministeri Omar Abdel Razek lähetti ministeriön viralliselle kirjelomakkeelle kirjoitetun yksisivuisen kirjeen Israelin talousministeri Avraham Hirchsonille vaatien tätä siirtämään välittömästi Israelin keräämät satojen miljoonien USD tulli- ym. saatavat. Näitä varoja kerätään n. 50 miljoonaa USD kuukausittain, mutta niitä ei ole siirretty PA:lle Hamasin ottaessa hallitusvallan.
Razek oli lähettänyt kirjeensä Hirchsonille osoitteella Jerusalem. Israel. Razek viittaa kirjeessään mm. Pariisin protokollaan vuodelta 1994, joka on osa Oslon sopimuksia, joita Hamas ei tunnusta.
Israelin talousministeriö ei katso kirjeen osoittavan muutosta Hamasin periaatteissa, eikä näe mitään syytä muuttaa suhtautumistaan siihen. Israel tarjosi lääkkeitä 50 miljoonan NIS arvosta, mutta Hamas vaatii rahaa.
Varoja ei ole siirretty PA:lle. Israel on lyhentänyt PA:n alueille menevien sähkö-, vesi- ja bensiinitoimitusten maksamattomia velkoja pidättämistään varoista, noin 25 miljoonaa USD kuukaudessa.
2. ZARQAWIN KUOLEMA
Abu Musab al-Zarqawi, oikealta nimeltään Ahmed Fadhil Nazzal al-Khalayleh, syntyi 20.10.1966 palestiinalaisille vanhemmille jordanialaisessa kylässä nimeltä Zarqa, mistä hän sai kutsumanimensä.
Zarqawi oli lähimpine apulaisineen suunnittelemassa päivän ohjelmaa ns. turvallisessa talossa Bagubassa, Bagdadista pohjoiseen, aamuhämärissä torstaiaamuna, kun USA:n hävittäjäpommittaja pudotti klo 06.15 236 kilon pommin taloon, joka tuhoutui täysin. Amerikkalaiset olivat saaneet vihjeen Zarqawin olinpaikasta Jordanian tiedustelusta sekä Zarqawin järjestön sisältä. Zarqawin päästä oli luvattu 25 miljoonan USD palkkio, jota joku voi yrittää vaatia oman turvallisuutensa vaarantaen.
Zarqawin kuolema on herättänyt kahdenlaisia tuntemuksia. Länsimaitten johtajat ilmaisevat tyytyväisyytensä, joku arabijohtaja valittaa luotetun veljen ja marttyyrin menetystä. Siviilit Irakissa ja Jordaniassa jakaantuvat samoin kahteen leiriin. Shia-muslimit ovat tyytyväisiä, sunnit vannovat kostoa. Hamasin ja Fatahin johto on pidättynyt julkisista lausunnoista, mutta Gazassa Hamas julkisti tiedotteen, jossa se sanoo ”sydän täynnä uskoa kunnioittavansa veljeä ja taistelijaa, joka kärsi marttyyrikuoleman raivokkaan ristiretkikampanjan käsissä, joka Irakista alkaen kohdistuu arabien kotimaahan.”
ZarQawi osallistui nuorena rikollisuuteen, käytti alkoholia ja syytettiin tytön raiskauksesta. Hän taisteli venäläisiä vastaan Afganistanissa kuten bin Ladenkin, jonka päästä myös maksetaan 25 miljoonaa USD.
Palattuaan Jordaniaan hänet vangittiin 1990-luvun puolivälissä, ja vankilassa hän omaksui radikaalin uskonnollisuutensa. Hänen sellitoverinaan oli radikaali muslimi-saarnaaja Isam Muhammad al-Bargawi, tunnettu nimellä Abu Muhammad al-Magdisi, josta tuli hänen hengellinen johtajansa ”tafkirissa”, islamin äärisuunta, jonka mielestä suunnan vastustajat, kafir tai infidel, tulee surmata. Vuonna 1999 päästyään vapaaksi vankilasta hän meni uudelleen Afganistaniin, jossa hän solmi suhteita bin Ladeniin. Hän meni Irakiin 2001 Iranin kautta. Hänet tuomittiin 2001 Jordaniassa poissaolevana 15 vuodeksi vankeuteen.
Hänen tilillään on ainakin 60 ihmisen surma ja hänen oletetaan surmanneen omakätisesti useita kaappaamiaan länsimaalaisia, kaksi heistä amerikkalaisia.
3. VENÄJÄ VAATII ISRAELIA PYSYMÄÄN EROSSA IRANISTA
Israelilla on hyvät ja toimivat diplomaattisuhteet Venäjän kanssa, mutta ehkä kuvitellen USA:n sanan painavan enemmän, Venäjä ilmoitti vastustuksensa Israelin oletetusta sotilaallisesta iskusta Irania vastaan USA:n diplomaattikanavien kautta. Venäjä perustaa diplomatiansa Iranin ydinasekiistassa olettamukseen, että Iran saa ydinaseensa valmiiksi aikaisintaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, mikä antaa tilaa löytää neuvotteluratkaisuja kiistassa. Toisaalta Iran yllätti myös Venäjän siinä, miten pitkällä se on ydintutkimuksessaan. Diplomaatit olettavat Venäjän perimmäisen huolen, menetettävien tuottavien kauppojen ohessa, olevan, että Iranin levottomuudet voivat levitä Kaukasukselle ja Venäjän eteläosien muslimi-enemmistöisille alueille.
Mediassa on ollut uutisia, joitten mukaan USA myöntyisi siihen, että Iran voisi rikastaa uraania kotimaassaan ja että USA voisi avustaa siinä. Toiset lähteet kieltävät tämän ja toteavat, että USA suosittelee Venäjän ja Iranin sopivan uraanin rikastamisesta Venäjän laitoksissa.
4. OLMERT JORDANIASSA
Olmertin ja Jordanian kuninkaan Abdullah II:n tapaamiselta ei paljon odotettu eikä juuri mitään saatu.
Miehet keskustelivat 90 minuutin ajan, osan siitä työlounaan aikana. Olmert pysyi tiukasti omassa lempi-suunnitelmassaan Juudean ja Samarian yksipuolisessa evakuoinnissa muistaen kuitenkin mainita ”tiekartan” palestiinalaisille asettamien vaatimusten toteuttamisen, mutta muuten hänen lausuntonsa noudatteli sanasta sanaan jo tutuksi tulleita fraaseja.
Abdullah oli puolestaan yhtä suorasanaisesti Olmertin suunnitelmia vastaan todeten, että kahden valtion ratkaisut täytyy saavuttaa kaksipuolisten neuvottelujen kautta ”tiekartan” vaatimusten mukaan.
Abdullah esitti huolensa taloudellisen ja inhimillisen tilanteen huononemisesta palestiinalaisalueilla, mihin Olmert lupasi Israelin auttavan siinä, missä se pystyy.
5. IAF:N TÄSMÄISKU GAZAAN
Israelin ilmavoimien koneet ampuivat 4 ohjusta myöhään eilen torstai-iltana PRC:n (kansan vastarintakomitea) Salah a-Din Prikaatin koulutuskeskukseen, jonka PRC rakensi entisen juutalaiskylän Slavin raunioille Gazan eteläosassa lähellä Rafian kaupunkia. Hamasin hallituksen sisäministeriön pääjohtajaksi nimitetty Jamal Abu Samhadana sattui ajamaan autollaan keskuksen kautta juuri samaan aikaan. Hän sai iskussa surmansa neljän muun miehen lisäksi. Samhadana oli PRC:n perustaja ja päällikkö, ja hän oli vastuussa USA:n autosaattuetta vastaan tehtyyn iskuun 2003, jossa kolme amerikkalaista sai surmansa. Hamasin Gazan alueen johtaja Ghazi Hamad syytti iskusta Israelia lisäten, että nyt kaikki PA:n hallituksen jäsenet ovat IDF:n iskujen kohteina. Israel sanoo, ettei Samhadana ollut iskun suunniteltu kohde.
Israelin turvallisuusjoukot ilmoittavat, että heillä on 90 yleistä varoitusta terrorismista, ja he ovat lisänneet valppauttaan Samhadanan kuoleman kostotoimien pelossa. (www.israelnationalnews.com)
1. JERUSALEM ISRAEL
Hamasin johtamalle hallitukselle asetettiin kansainvälisesti vaaditut kolme ehtoa, jotta se voitaisiin tunnustaa lailliseksi ja hyväksytyksi Palestiinan Auktoriteetin hallitukseksi. Yksi niistä oli Israelin tunnustaminen, toinen aiemmin sovittujen sopimusten hyväksyminen sitoviksi, kolmas luopuminen väkivallasta. Hamas ei suostu yhteenkään näistä ehdoista, minkä johdosta palestiinalaisia runsaskätisesti avustaneet valtiot ovat pidättyneet avustusten suorittamisesta, vaikka varat on jo myönnetty siihen tarkoitukseen.
Tämä on saattanut Hamasin johtaman hallituksen vararikon partaalle, koska sillä ei ole varoja maksaa 160 000 siviilivirkailijan kuukausipalkkoja, joita jotkut ovat odottaneet kolme kuukautta .
Epätoivossaan PA:n talousministeri Omar Abdel Razek lähetti ministeriön viralliselle kirjelomakkeelle kirjoitetun yksisivuisen kirjeen Israelin talousministeri Avraham Hirchsonille vaatien tätä siirtämään välittömästi Israelin keräämät satojen miljoonien USD tulli- ym. saatavat. Näitä varoja kerätään n. 50 miljoonaa USD kuukausittain, mutta niitä ei ole siirretty PA:lle Hamasin ottaessa hallitusvallan.
Razek oli lähettänyt kirjeensä Hirchsonille osoitteella Jerusalem. Israel. Razek viittaa kirjeessään mm. Pariisin protokollaan vuodelta 1994, joka on osa Oslon sopimuksia, joita Hamas ei tunnusta.
Israelin talousministeriö ei katso kirjeen osoittavan muutosta Hamasin periaatteissa, eikä näe mitään syytä muuttaa suhtautumistaan siihen. Israel tarjosi lääkkeitä 50 miljoonan NIS arvosta, mutta Hamas vaatii rahaa.
Varoja ei ole siirretty PA:lle. Israel on lyhentänyt PA:n alueille menevien sähkö-, vesi- ja bensiinitoimitusten maksamattomia velkoja pidättämistään varoista, noin 25 miljoonaa USD kuukaudessa.
2. ZARQAWIN KUOLEMA
Abu Musab al-Zarqawi, oikealta nimeltään Ahmed Fadhil Nazzal al-Khalayleh, syntyi 20.10.1966 palestiinalaisille vanhemmille jordanialaisessa kylässä nimeltä Zarqa, mistä hän sai kutsumanimensä.
Zarqawi oli lähimpine apulaisineen suunnittelemassa päivän ohjelmaa ns. turvallisessa talossa Bagubassa, Bagdadista pohjoiseen, aamuhämärissä torstaiaamuna, kun USA:n hävittäjäpommittaja pudotti klo 06.15 236 kilon pommin taloon, joka tuhoutui täysin. Amerikkalaiset olivat saaneet vihjeen Zarqawin olinpaikasta Jordanian tiedustelusta sekä Zarqawin järjestön sisältä. Zarqawin päästä oli luvattu 25 miljoonan USD palkkio, jota joku voi yrittää vaatia oman turvallisuutensa vaarantaen.
Zarqawin kuolema on herättänyt kahdenlaisia tuntemuksia. Länsimaitten johtajat ilmaisevat tyytyväisyytensä, joku arabijohtaja valittaa luotetun veljen ja marttyyrin menetystä. Siviilit Irakissa ja Jordaniassa jakaantuvat samoin kahteen leiriin. Shia-muslimit ovat tyytyväisiä, sunnit vannovat kostoa. Hamasin ja Fatahin johto on pidättynyt julkisista lausunnoista, mutta Gazassa Hamas julkisti tiedotteen, jossa se sanoo ”sydän täynnä uskoa kunnioittavansa veljeä ja taistelijaa, joka kärsi marttyyrikuoleman raivokkaan ristiretkikampanjan käsissä, joka Irakista alkaen kohdistuu arabien kotimaahan.”
ZarQawi osallistui nuorena rikollisuuteen, käytti alkoholia ja syytettiin tytön raiskauksesta. Hän taisteli venäläisiä vastaan Afganistanissa kuten bin Ladenkin, jonka päästä myös maksetaan 25 miljoonaa USD.
Palattuaan Jordaniaan hänet vangittiin 1990-luvun puolivälissä, ja vankilassa hän omaksui radikaalin uskonnollisuutensa. Hänen sellitoverinaan oli radikaali muslimi-saarnaaja Isam Muhammad al-Bargawi, tunnettu nimellä Abu Muhammad al-Magdisi, josta tuli hänen hengellinen johtajansa ”tafkirissa”, islamin äärisuunta, jonka mielestä suunnan vastustajat, kafir tai infidel, tulee surmata. Vuonna 1999 päästyään vapaaksi vankilasta hän meni uudelleen Afganistaniin, jossa hän solmi suhteita bin Ladeniin. Hän meni Irakiin 2001 Iranin kautta. Hänet tuomittiin 2001 Jordaniassa poissaolevana 15 vuodeksi vankeuteen.
Hänen tilillään on ainakin 60 ihmisen surma ja hänen oletetaan surmanneen omakätisesti useita kaappaamiaan länsimaalaisia, kaksi heistä amerikkalaisia.
3. VENÄJÄ VAATII ISRAELIA PYSYMÄÄN EROSSA IRANISTA
Israelilla on hyvät ja toimivat diplomaattisuhteet Venäjän kanssa, mutta ehkä kuvitellen USA:n sanan painavan enemmän, Venäjä ilmoitti vastustuksensa Israelin oletetusta sotilaallisesta iskusta Irania vastaan USA:n diplomaattikanavien kautta. Venäjä perustaa diplomatiansa Iranin ydinasekiistassa olettamukseen, että Iran saa ydinaseensa valmiiksi aikaisintaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, mikä antaa tilaa löytää neuvotteluratkaisuja kiistassa. Toisaalta Iran yllätti myös Venäjän siinä, miten pitkällä se on ydintutkimuksessaan. Diplomaatit olettavat Venäjän perimmäisen huolen, menetettävien tuottavien kauppojen ohessa, olevan, että Iranin levottomuudet voivat levitä Kaukasukselle ja Venäjän eteläosien muslimi-enemmistöisille alueille.
Mediassa on ollut uutisia, joitten mukaan USA myöntyisi siihen, että Iran voisi rikastaa uraania kotimaassaan ja että USA voisi avustaa siinä. Toiset lähteet kieltävät tämän ja toteavat, että USA suosittelee Venäjän ja Iranin sopivan uraanin rikastamisesta Venäjän laitoksissa.
4. OLMERT JORDANIASSA
Olmertin ja Jordanian kuninkaan Abdullah II:n tapaamiselta ei paljon odotettu eikä juuri mitään saatu.
Miehet keskustelivat 90 minuutin ajan, osan siitä työlounaan aikana. Olmert pysyi tiukasti omassa lempi-suunnitelmassaan Juudean ja Samarian yksipuolisessa evakuoinnissa muistaen kuitenkin mainita ”tiekartan” palestiinalaisille asettamien vaatimusten toteuttamisen, mutta muuten hänen lausuntonsa noudatteli sanasta sanaan jo tutuksi tulleita fraaseja.
Abdullah oli puolestaan yhtä suorasanaisesti Olmertin suunnitelmia vastaan todeten, että kahden valtion ratkaisut täytyy saavuttaa kaksipuolisten neuvottelujen kautta ”tiekartan” vaatimusten mukaan.
Abdullah esitti huolensa taloudellisen ja inhimillisen tilanteen huononemisesta palestiinalaisalueilla, mihin Olmert lupasi Israelin auttavan siinä, missä se pystyy.
5. IAF:N TÄSMÄISKU GAZAAN
Israelin ilmavoimien koneet ampuivat 4 ohjusta myöhään eilen torstai-iltana PRC:n (kansan vastarintakomitea) Salah a-Din Prikaatin koulutuskeskukseen, jonka PRC rakensi entisen juutalaiskylän Slavin raunioille Gazan eteläosassa lähellä Rafian kaupunkia. Hamasin hallituksen sisäministeriön pääjohtajaksi nimitetty Jamal Abu Samhadana sattui ajamaan autollaan keskuksen kautta juuri samaan aikaan. Hän sai iskussa surmansa neljän muun miehen lisäksi. Samhadana oli PRC:n perustaja ja päällikkö, ja hän oli vastuussa USA:n autosaattuetta vastaan tehtyyn iskuun 2003, jossa kolme amerikkalaista sai surmansa. Hamasin Gazan alueen johtaja Ghazi Hamad syytti iskusta Israelia lisäten, että nyt kaikki PA:n hallituksen jäsenet ovat IDF:n iskujen kohteina. Israel sanoo, ettei Samhadana ollut iskun suunniteltu kohde.
Israelin turvallisuusjoukot ilmoittavat, että heillä on 90 yleistä varoitusta terrorismista, ja he ovat lisänneet valppauttaan Samhadanan kuoleman kostotoimien pelossa. (www.israelnationalnews.com)
PERJANTAI 09.06.06
1. JERUSALEM ISRAEL
Hamasin johtamalle hallitukselle asetettiin kansainvälisesti vaaditut kolme ehtoa, jotta se voitaisiin tunnustaa lailliseksi ja hyväksytyksi Palestiinan Auktoriteetin hallitukseksi. Yksi niistä oli Israelin tunnustaminen, toinen aiemmin sovittujen sopimusten hyväksyminen sitoviksi, kolmas luopuminen väkivallasta. Hamas ei suostu yhteenkään näistä ehdoista, minkä johdosta palestiinalaisia runsaskätisesti avustaneet valtiot ovat pidättyneet avustusten suorittamisesta, vaikka varat on jo myönnetty siihen tarkoitukseen.
Tämä on saattanut Hamasin johtaman hallituksen vararikon partaalle, koska sillä ei ole varoja maksaa 160 000 siviilivirkailijan kuukausipalkkoja, joita jotkut ovat odottaneet kolme kuukautta .
Epätoivossaan PA:n talousministeri Omar Abdel Razek lähetti ministeriön viralliselle kirjelomakkeelle kirjoitetun yksisivuisen kirjeen Israelin talousministeri Avraham Hirchsonille vaatien tätä siirtämään välittömästi Israelin keräämät satojen miljoonien USD tulli- ym. saatavat. Näitä varoja kerätään n. 50 miljoonaa USD kuukausittain, mutta niitä ei ole siirretty PA:lle Hamasin ottaessa hallitusvallan.
Razek oli lähettänyt kirjeensä Hirchsonille osoitteella Jerusalem. Israel. Razek viittaa kirjeessään mm. Pariisin protokollaan vuodelta 1994, joka on osa Oslon sopimuksia, joita Hamas ei tunnusta.
Israelin talousministeriö ei katso kirjeen osoittavan muutosta Hamasin periaatteissa, eikä näe mitään syytä muuttaa suhtautumistaan siihen. Israel tarjosi lääkkeitä 50 miljoonan NIS arvosta, mutta Hamas vaatii rahaa.
Varoja ei ole siirretty PA:lle. Israel on lyhentänyt PA:n alueille menevien sähkö-, vesi- ja bensiinitoimitusten maksamattomia velkoja pidättämistään varoista, noin 25 miljoonaa USD kuukaudessa.
2. ZARQAWIN KUOLEMA
Abu Musab al-Zarqawi, oikealta nimeltään Ahmed Fadhil Nazzal al-Khalayleh, syntyi 20.10.1966 palestiinalaisille vanhemmille jordanialaisessa kylässä nimeltä Zarqa, mistä hän sai kutsumanimensä.
Zarqawi oli lähimpine apulaisineen suunnittelemassa päivän ohjelmaa ns. turvallisessa talossa Bagubassa, Bagdadista pohjoiseen, aamuhämärissä torstaiaamuna, kun USA:n hävittäjäpommittaja pudotti klo 06.15 236 kilon pommin taloon, joka tuhoutui täysin. Amerikkalaiset olivat saaneet vihjeen Zarqawin olinpaikasta Jordanian tiedustelusta sekä Zarqawin järjestön sisältä. Zarqawin päästä oli luvattu 25 miljoonan USD palkkio, jota joku voi yrittää vaatia oman turvallisuutensa vaarantaen.
Zarqawin kuolema on herättänyt kahdenlaisia tuntemuksia. Länsimaitten johtajat ilmaisevat tyytyväisyytensä, joku arabijohtaja valittaa luotetun veljen ja marttyyrin menetystä. Siviilit Irakissa ja Jordaniassa jakaantuvat samoin kahteen leiriin. Shia-muslimit ovat tyytyväisiä, sunnit vannovat kostoa. Hamasin ja Fatahin johto on pidättynyt julkisista lausunnoista, mutta Gazassa Hamas julkisti tiedotteen, jossa se sanoo ”sydän täynnä uskoa kunnioittavansa veljeä ja taistelijaa, joka kärsi marttyyrikuoleman raivokkaan ristiretkikampanjan käsissä, joka Irakista alkaen kohdistuu arabien kotimaahan.”
ZarQawi osallistui nuorena rikollisuuteen, käytti alkoholia ja syytettiin tytön raiskauksesta. Hän taisteli venäläisiä vastaan Afganistanissa kuten bin Ladenkin, jonka päästä myös maksetaan 25 miljoonaa USD.
Palattuaan Jordaniaan hänet vangittiin 1990-luvun puolivälissä, ja vankilassa hän omaksui radikaalin uskonnollisuutensa. Hänen sellitoverinaan oli radikaali muslimi-saarnaaja Isam Muhammad al-Bargawi, tunnettu nimellä Abu Muhammad al-Magdisi, josta tuli hänen hengellinen johtajansa ”tafkirissa”, islamin äärisuunta, jonka mielestä suunnan vastustajat, kafir tai infidel, tulee surmata. Vuonna 1999 päästyään vapaaksi vankilasta hän meni uudelleen Afganistaniin, jossa hän solmi suhteita bin Ladeniin. Hän meni Irakiin 2001 Iranin kautta. Hänet tuomittiin 2001 Jordaniassa poissaolevana 15 vuodeksi vankeuteen.
Hänen tilillään on ainakin 60 ihmisen surma ja hänen oletetaan surmanneen omakätisesti useita kaappaamiaan länsimaalaisia, kaksi heistä amerikkalaisia.
3. VENÄJÄ VAATII ISRAELIA PYSYMÄÄN EROSSA IRANISTA
Israelilla on hyvät ja toimivat diplomaattisuhteet Venäjän kanssa, mutta ehkä kuvitellen USA:n sanan painavan enemmän, Venäjä ilmoitti vastustuksensa Israelin oletetusta sotilaallisesta iskusta Irania vastaan USA:n diplomaattikanavien kautta. Venäjä perustaa diplomatiansa Iranin ydinasekiistassa olettamukseen, että Iran saa ydinaseensa valmiiksi aikaisintaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, mikä antaa tilaa löytää neuvotteluratkaisuja kiistassa. Toisaalta Iran yllätti myös Venäjän siinä, miten pitkällä se on ydintutkimuksessaan. Diplomaatit olettavat Venäjän perimmäisen huolen, menetettävien tuottavien kauppojen ohessa, olevan, että Iranin levottomuudet voivat levitä Kaukasukselle ja Venäjän eteläosien muslimi-enemmistöisille alueille.
Mediassa on ollut uutisia, joitten mukaan USA myöntyisi siihen, että Iran voisi rikastaa uraania kotimaassaan ja että USA voisi avustaa siinä. Toiset lähteet kieltävät tämän ja toteavat, että USA suosittelee Venäjän ja Iranin sopivan uraanin rikastamisesta Venäjän laitoksissa.
4. OLMERT JORDANIASSA
Olmertin ja Jordanian kuninkaan Abdullah II:n tapaamiselta ei paljon odotettu eikä juuri mitään saatu.
Miehet keskustelivat 90 minuutin ajan, osan siitä työlounaan aikana. Olmert pysyi tiukasti omassa lempi-suunnitelmassaan Juudean ja Samarian yksipuolisessa evakuoinnissa muistaen kuitenkin mainita ”tiekartan” palestiinalaisille asettamien vaatimusten toteuttamisen, mutta muuten hänen lausuntonsa noudatteli sanasta sanaan jo tutuksi tulleita fraaseja.
Abdullah oli puolestaan yhtä suorasanaisesti Olmertin suunnitelmia vastaan todeten, että kahden valtion ratkaisut täytyy saavuttaa kaksipuolisten neuvottelujen kautta ”tiekartan” vaatimusten mukaan.
Abdullah esitti huolensa taloudellisen ja inhimillisen tilanteen huononemisesta palestiinalaisalueilla, mihin Olmert lupasi Israelin auttavan siinä, missä se pystyy.
5. IAF:N TÄSMÄISKU GAZAAN
Israelin ilmavoimien koneet ampuivat 4 ohjusta myöhään eilen torstai-iltana PRC:n (kansan vastarintakomitea) Salah a-Din Prikaatin koulutuskeskukseen, jonka PRC rakensi entisen juutalaiskylän Slavin raunioille Gazan eteläosassa lähellä Rafian kaupunkia. Hamasin hallituksen sisäministeriön pääjohtajaksi nimitetty Jamal Abu Samhadana sattui ajamaan autollaan keskuksen kautta juuri samaan aikaan. Hän sai iskussa surmansa neljän muun miehen lisäksi. Samhadana oli PRC:n perustaja ja päällikkö, ja hän oli vastuussa USA:n autosaattuetta vastaan tehtyyn iskuun 2003, jossa kolme amerikkalaista sai surmansa. Hamasin Gazan alueen johtaja Ghazi Hamad syytti iskusta Israelia lisäten, että nyt kaikki PA:n hallituksen jäsenet ovat IDF:n iskujen kohteina. Israel sanoo, ettei Samhadana ollut iskun suunniteltu kohde.
Israelin turvallisuusjoukot ilmoittavat, että heillä on 90 yleistä varoitusta terrorismista, ja he ovat lisänneet valppauttaan Samhadanan kuoleman kostotoimien pelossa. (www.israelnationalnews.com)
Comments